Älä usko Helsingin Sanomia. Unohda Marin.

Suomesta puuttuu Venäjän toimien kulttuurinen ja kansatieteellinen taustoitus. Nato-kiima vie kaiken huomion. Kiima on johtamassa tuhon tielle ei vain Suomea vaan läntisen kulttuurin laajemminkin.  

Vilkaisin Savon Sanomia. Yllätyin. Selasin lehteä pari kuukautta taaksepäin. Antero Holmilalta löysin 8 katsausta Venäjän mentaliteettiin, historiaan ja nykytoimiin. Kirjoituksia löytyi myös Matti J. Karilta, oli muitakin. Tuli sääli heitä jotka lukevat vain Helsingin Sanomia tai ovat Ylen, MTV:n tai Nelosen varassa. Mikä henkinen pimento! 

HS:n pääkirjoitusaukeama on kammottavaa luettavaa. Ideologista vyörytystä ja ajatusten pakkosyöttöä. Juuri nyt lehti on pelkkää natoa. HS kutsuu ihmisiä jopa rotiksi. Kuka onkaan vihapuhuja. Lehden toimituksella on pimahtanut päähän. 

Samaa voi sanoa tv-kanavista Ylestä alkaen. Nato-pakkosyöttö on  luotaantyöntävää. Sen takia lupaan ainiaaksi olla äänestämättä yhtäkään nato-kiimaista nykypuoluetta, ei vasemmalta ei oikealta eikä välistä.

Jotkut jo pakenee, ainakin henkisesti (kirjoituksen lopussa esimerkkejä). Gallupeissa henkinen pako ei näy. Kyselyt ovat petollisia. Tunnetusti kyselyillä saadaan haluttu tulos, tämän kertoo tiedeväkikin. 

Alempana on luettelo Antero Holmilan kirjoitusten otsikoista. Holmila on historian ja etnologian apulaisprofessori Jyväskylän yliopistossa. 

Holmila muistuttaa mongolien hyökkäyksestä 1200-luvulla, Ruotsin, Ranskan ja Saksan sotaretkistä menneinä vuosisatoina, tataarien kulttuurisesta kansanmurhasta Krimillä Stalinin aikaan, Berliinistä 1949 ja 1961, Koreasta 1950, Unkarista 1956, Tsekkoslovakiasta 1968, Moldovasta, Tsetseniasta, Abhasiasta, Afganistanista, nyt Ukrainasta. Maatalouden ns. kollektivisointia ja maaseutuväestön tuhontaa Holmila ei mainitse vaikka nälänhätineen se lie Ukrainan historian traagisin tapahtuma.

Historia sävyttää johtajiston mielentilaa Venäjällä. Mieli jumittuu ja estää näkemästä muunlaisia vaihtoehtoja, esim. tieteen, kulttuurin ja taiteen kautta rakentumista. Mentaliteetin vaistonvaraisuus ja jumit on tiedostettava, jotta Venäjän toimiin osataan reagoida.

Holmila muistuttaa mm. George F. Kennanin opeista vuodelta 1946. Venäjää vastaan on osoitettava voimaa ja päättäväisyyttä. – Olisiko USAn ja Saksan tuore miljardiapu sitä? (jk) 

Talouspakotteita Holmila pitää säälittävinä.

Naton itälaajentuminen on vienyt Itä-Euroopan mailta poliittisen toimijuuden. Holmila kutsuu toimijuuden katoa putkinäöksi. – Suomelle on juuri nyt käymässä samoin? (jk)

Lännessä ja Suomessa on varottava vajoamasta venäläistyyliseen mentaliteettiansaan, jumiin, kiimaan.

Jumituslukot eivät avaudu vain sotakoneistoihin tuijottamalla. Pikemmin käy päinvastoin. Suomen valtiojohto on vaarallisella tiellä. Se on kuin Koskelan tai Turun poikasakki joka yllyttää toinen toistaan hakkaamaan lujempaa. Mieli sokaistuu. Aletaan näytellä nahkatakkista valtiojohtajaa.

Jos ihmiset ja kansakunnat halutaan laajassa mielessä mukaan, on asioita lähestyttävä myös kulttuurisesti. Tällaista on turha etsiä helsinki-medioista tai valtion johtajistosta. Syvemmän ajattelun aineksia joutuu etsimään periferioista, savonsanomista, alkuperäiskansoilta, yliopistojen nurkista, taiteilijoilta. 

Teollis-tekninen maailma ajaa itsensä tuhoon, puolin ja toisin. 

Sanna Marin sanoo: ”instituutiot päättävät Natosta”. 

Instituutioihin, armeijaan ja kirkkoon nojaa myös Putin. Mitä eroa on Marinilla ja Putinilla? Pohjimmiltaan ei mitään. Molemmat nojaavat ulossulkeviin instituutioihin. Putin turvaa lakeihin, vankiloihin, armeijaan, pakkoihin ja tappoihin. 

Suomessa ulossuljenta nojaa valtion ylätason suppeaan piiriin ja armeijan johtoon. 

Ihmisten tasolla ulossuljenta hoidetaan ripottelemalla pikkuruisia rahoja sinne tänne, hankerahoja, apurahoja, palkintoja (’valtionpalkinto’), kilpailuttamalla ihmisiä toisiaan vastaan, kunniamerkeillä ja arvonimillä. Tiedettä, taidetta, vapaata sivistystä, nettiä rajataan, ohjataan ja parjataan (’paskamylly’). Talous ja media on oligarkkinen. Mistä kaikkialta löydät nimen Herlin? Ihmiset on saatettu riippuviksi rovoista. Apurahojen anojista valtaosa jää aina ilman. He vetäytyvät omaehtoiseen vankilaan. Eliitit rakentavat ympärilleen muureja, pitävät promootioita, juhlakulkueita, käätyjä, hatturöyhelöitä. Ulkopuolisista he käyttävät halventavaa kieltä. Eskuliinoilta viedään itsetunto. 

Venäjän ja Suomen toimissa huokuu sama diktatuurin henki, instituutiovalta. Putin ja Marin ovat samalla puolella rintamaa. 

Sanna Marinin kannattaisi lukea vaikkapa Acemoglua ja Robinsonia, miten he kuvaavat instituutioiden sisäänottavuutta tai ulossulkevuutta ja kuinka kansojen ja kulttuurien menestys, nykykielellä ’onni’ määrittyy instituutioiden luonteesta. 

Ihmiset katoavat eliitin näköpiiristä. Heidän poliittinen toimijuutensa ehtyy kuten kävi Itä-Euroopan maille Nato-jäsenyyden myötä. 

Sanna Marinin kohdalla ihmisten mitätöinti pulpahti esiin maaliskuussa 2020, kun hän asemoi seitsenkymppiset haudasta ylöskaivetuiksi muumioiksi joilla ei ole mitään toimijuutta, ei ajattelua, ei poliittista tai muuta merkitystä ja jotka sen vuoksi voidaan sulkea lukkojen taa. Marin puhui suojelusta. Mitäs sanaa Putin käyttää! Syvemmin ei ihmisarvoa  voi loukata. Eduskunnan oikeusasiamies totesi Marinin hallituksen menettelyn lakiin perustumattomaksi. Eikö hallinnon pitänyt perustua lakiin?

Helsingin yliopistossa rehtorin palkka on 20 000 euroa kuussa. Rehtorit ja yliopiston hallitus savustaa yliopistoista ulos ihmisläheisen ymmärryksen, kirjallisuuden ja muun taiteen tutkimisen, opetuksen ja ajattelun.

Tällainen sivilisaatio ei ole kestävä. Ennen pitkää tyhjiö rusahtaa kasaan kuin vuorilta alastuotu vesipullo. Elämästä katoaa mieli. Tyhjän mielen täyttää jumi. 

* * * 

Poimintoja maakuntalehdistä, kirjoista, netistä:

Nobelisti Solzhenitsyn myötävaikutti Neuvostoliiton hajoamiseen, mutta myös uuden kansalliskiihkon viriämiseen. Solzhenitsyn haukkui länsimaisen kulutusyhteiskunnan, filmituottajat ja kustantajat, korruptoituneen saastan, joka estää henkisen kasvun. (Holmila)

Stalin pakkosiirsi Krimin tataariväestön Aasiaan aiheuttaen kulttuurisen kansanmurhan. (Holmila)

Tarmo Kunnas kaipaa oppinutta ja samalla rahvaanomaista moniäänisyyttä Rabelais’n tapaan, tai Camus’n. Äly on vaarassa tuhota itsensä. Tieteen ehdottomuus ja eksaktius eivät ole varsinainen totuus. 

Eurooppa perustuu samalle epäpyhälle talouskeinottelulle, jota Dostojevski Venäjän eliitissä vastusti (Teppo Kulmala). Aikaamme luonnehtii omahyväinen kaaos. Taannoin kirjailijat puhuivat Pietarista tyhjiönä. (Onko nykyinen Suomi henkinen tyhjiö, ihmisenjälkeinen, posthumaani? – jk)

Anton Tsehovin tuotantoa on sanottu tutkielmaksi tarpeettomista ihmisistä. Vanja-enon lopussa uuvahtanut professori peesaavine nuorikkoineen lähtee hevoskyydillä Harkoviin, tietämättä miksi. Tsehov suri metsien häviämistä, olojen rappeutumista, sisällötöntä elämää. Vanja-enon lopussa talonväki palaa nyhertämään kirjanpitoa elämisen tylsyyttä huokaillen. Tsehov ja Lenin olivat aikalaisia. Jos Tsehovia olisi ymmärretty, saattaisi Venäjällä tänään vallita monimuotoinen kansankulttuuri. 

Nato-kiihkoinen Suomi valitsee Lenin-lähtöisen uran. Vahingonlaukauksia voi tulla kuten Vanja-enossa. Näytelmän laukauksen tulkittiin kuvaavan hyökkäystä Venäjän kulttuuria kohtaan.

Tänään yksittäiset ihmiset Suomessa etsivät pakoa.

”Mitä kahelimmaksi maailma menee, sitä vähemmän tekee mieli ottaa kantaa oikeastaan mihinkään.” (nainen twitterissä)

”Ketä pitäisi äänestää seuraavissa vaaleissa?” (nainen twitterissä)

”Täältä alkutuotannosta päin koko yhteiskunta näyttää valheelliselta ja vääristyneeltä. Mua ei sitten yhtään kiinnosta mitkään kriisipuheet tai huoltovarmuusjutut. Ja paskat! Mä en jaksa välittää.” (nainen twitterissä)

Jätkäsaareen ei saa rakentaa enää yhtään taloa. Mereltä vallattu rannan kivitasanko ja tornitalot ovat Putinin hävittäjien ja panssarivaunujen tarjottimella, ensiuhreja.

* * *

HUH ja VOI – oli jääny lähteet pois, tässä nyt viiveellä:

Antero Holmilan kirjoituksia Savon Sanomissa:

• Historian paluu. George F. Kennan kirjoitti analyysin venäläisestä mentaliteetista – se on yhä ajankohtainen. 27.2.2022.
• Putin toistaa Neuvostojohtajien virheitä. 3.3.2022.
• Andropovin haamu häilyy Putinin taustalla. 5.3.2022.
• Putin suojelee Ukrainan luonnonvaroja läntisiltä ryöstäjiltä. 10.3.2022.
• ”Ei tuumaakaan itään” on Putinin ontto poliittinen lyömäase. 14.3.2022.
• Uusi Ukraina syntyi Maidanin protesteissa. 24.3.2022.
• Putin toteuttaa Ukrainassa nobelistin ajatuksia. 31.3.2022.
• Kansanmurha muuttui retoriseksi tehokeinoksi. 5.4.2022. 

Teppo Kulmala: Jumalan etääntyessä. Puskinin, Gogolin ja Dostojevskin Pietari on ajattoman kamppailun, valon ja varjon kuva. Savon Sanomat 27.3.2022.

Anton Tsehovin Venäjä-kuva ( uusi linkki, piti olla tämä! )
Vanja-eno tuli Suomeen. HS.

4 miljoonaa ukrainalaista kuoli nälänhädässä. IS 19.3.2022.