Anna Tuorin leikkisyys vai Juho Saaren sääty-yhteiskunta?

HS mainosti aukeaman verran Juho Saarta. Yle seurasi perässä uusintojen kera. Jo aiemmin Yle jututti Tapio Bergholmia, Juho Saaren hengenheimolaista. Saari ja Bergholm propagoivat korporatiivista ideologiaa ansioperiaatteineen kaikkineen. Korporatismin esiinnosto on suunniteltua ja laskelmoitua. Tätä varten Ylen johtoon on kasattu suurliike-elämän henkeä huokuvat Merja Ylä-Anttila, Matti Apunen, Jouko Jokinen. Heidän kauttaan Yleen astuu EK, Palta, EVA, Aamulehti, HS, Suomi Areena jne.

Tieteen ja taiteen vapaus on uhattuna, otsikoi Marja Sannikka tv-puolituntisen.

Yliopistoväen twitterkuorolle saattoi olla yllätys, että tieteen vapauden suurimmaksi uhkaksi Sannikan ohjelma ei nähnytkään populistien, rasistien ja typeristön häiriköintiä. Suuremmaksi uhkaksi nousi tieteen ja taiteen ideologinen ohjailu ylhäältä, ministeriöstä ja valtioneuvostosta, vallan keskitys yliopistoissa, talouseliittien painostus, tutkimusrahojen ohjailijat, akatemiat, säätiöt ja suosikki-ideologiat (esimerkkeinä mainittiin ilmasto ja rasismi). Kaikkialle tunkevan vallankäytön edessä moni tutkija ja taiteilija vaipuu itsesensuuriin.

Anna Tuori vastaili Sannikalle maltillisesti ja viisaasti. Taidetta ahdetaan milloin mihinkin ideologiseen raamiin, vaaditaan suoria vastauksia ennalta asetettuihin kysymyksiin. Tällainen ohjailu ei tuota toivottua tulosta, Tuori sanoi. Koskettava ja vaikuttava taide syntyy sisäsyntyisesti, vapaasti.

Millaisen hengen löydämme yliopistoista?

Missä ovat filosofit, kysyy HS-toimittaja Jussi Ahlroth. Juha Himanka vastaa: filosofinen tutkimus korvautuu vallitsevan järjestyksen kritiikittömällä hyväksymisellä ja oman uran edistämisellä. Platon kutsui tätä sofistiikaksi. – Kyllä, Tieteenpäivistä alkaen löydämme monenlaista viisastelua.

Aikoinaan kuuntelin Juho Saarta sosiaalipolitikan seminaareissa hänen ollessaan vielä STM:n virkamies. Saari aloitti joka kerta samalla tavalla, vyörytti parikymmentä kansainvälistä mittaria, vertailua, selvitystä, lehtijuttua, Lifen kansikuvaa, poliitikon puhetta todistaakseen kuinka verraton maa Suomi on. Teki mieli sulkea korvat.

Saaren ylistyksellä ei ole rajoja tänäkään päivänä (HS 4.2.2021):

”Suuren enemmistön elintaso on kunnossa. Keskiluokalla luistaa hyvin. Samalla yhteiskunta on muuttunut hyvinvoivan suuren enemmistön yhteiskunnaksi… Vahvat vankistavat asemaansa vuodesta toiseen. Professori saa maailman tappiin parempaa palkkaa kuin lehtori… Keskiluokan etuudet on suhteutettu ansioihin. Keskiluokalla on ansiosidonnainen työttömyysurva, ansiosidonnainen eläketurva, ansiosidonnainen sairausvakuutus ja sairausajan palkka, ansioihin suhteutettu työtapaturmavakuutus ja perhevapaa. Suurta enemmistöä suosivat myös työterveyshuolto ja asuntopolitiikka.”

”Suomalainen yhteiskunta on tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvässä tilanteessa. Luottoa järjestelmään on. Saari perää malttia kiinnittää huomiota järjestelmän kestävyyteen, isoja uudistuksia ei pidä tehdä, nyt ei ole oikea hetki…” (HS 4.2.21)

Siis maailman tappiin. Järjestelmä ennen kaikkea. Siinä nykytiede ja Juho Saaren hyvinvointisosiologia.

Ahlrothin HS-jutussa Sara Heinämaa kehaisee yliopistotutkimuksen intressittömyyttä. Juho Saaren sanat luettuaan vieläkö joku uskoo yliopistotieteilyn intressittömyyteen?

Juho Saari asemoi itsensä ja samalla tieteen ja yliopiston ikäänkuin Jumalaksi pilven reunalle. Lauri Viidan Alfhild-vanhempien tavoin Jumala aika ajoi katsahtaa maan kamaralle, panee huvittuneena merkille vähäväkiset ja köyhät, nuo ansiottomat. Onko heitä 20 000 vai 170 000, siinä empiirinen kysymys yhteiskuntapulssin mittaajille. Hyvä että köyhiä on, se todistaa paremmuudestamme, ansioistamme, jaloudestamme ja isällisyydestämme.

Saaren sanoista ei löydy intohimon hitustakaan minkään asiantilan muuttamiseksi. Saaren edustama yliopistohenki on ääripysähtynyttä, vanhoillista (tässä mielessä äärioikeistolaista), vallitsevan hierarkisen yhteiskunnan oikeaksi selittämistä (”mailman tappiin”). Tällainen henki lannistaa, vaientaa, sulkee ulos, blokkaa (katso alempana).

Juho Saaren yhteiskunta on uudelleen herätetty sääty-yhteiskunta. Professorit, rahojen portinvartijat, säätiöt, akatemiat, varallisuusperusteisen vallan paluu (valta yhtiössä), järjestelmän elvytys (EU), quontitative easing (EKP), kaikki tuo on yksi yhteen entisaikain aateliston ja linnanherrojen kanssa. Järjestelmän kestävyys on taattava – siinä Juho Saaren tutkimusintressi. Saaren edustaman yliopistotieteen henki on jäisen kylmää, toteavaa, ylenkatsovaa, halveksivaa.

Tampereen yliopistossakin on ollut hetki, jolloin yliopiston iso juhlasali tai ala-aulan portaikko täyttyi ääriään myöten innoittuneista mutta vihaisista opiskelijoista ja yliopistoväestä. Väkeä elähdytti halu ratkoa ihmisten elämäntuskaa maan eri puolilla. Ainekerhoissa, alakuppilassa, joka paikassa kokoonnuttiin tätä pohtimaan, aamuin, illoin, päivisin. Opiskelun tarkoitukseksi ylipäänsä koettiin tarve toimia. Miten on tänään? Hyvinvointiprofessori, tiedekunnan dekaani julistaa ylitsevuotavaa tyytyväisyyttä järjestelmälle. Tilastopulssin mukaan olot Suomessa koetaan oikeudenmukaisiksi, hän kertoo televisiossa. Hyvinvointijohtajallamme kerrotaan olevan yli 400 alaista ja 3000 opiskelijaa. Mikä on alainen? Liekö maalaisista tullut maanalaisia.

Maailmasta ei mahtia löydy joka tänään saisi minut astumaan Tampereen yliopiston ovesta sisään, dekaani Saaren yhteisöön, Mari Wallsin uljaaseen.

Yliopisto ja tiede ei alemmaksi pääse.

Anna Tuori antaa virikkeitä, innostaa, rohkaisee, kutsuu mukaan.
Juho Saari lannistaa, vaientaa, ylenkatsoo, seisauttaa, betonoi, sulkee ulos, blokkaa.

Ylen toimittaja kysyy Saarelta, miksi hän ei pidä sanasta syrjäytyminen. Syrjäytynyt on epäkelpo käsite ja empiirisesti vaikea, vastaa Saari.

Saanko nyt ojentaa hennon käteni professori Saarelle avuksi? Ulossulkeminen, blokkaaminen – siinä on syrjäyttämisen empiirinen toteuma. Professori Saari harrastaa blokkaamista, vähä-älyisten ulossulkemista (katso alempana). Syrjäyttämisen empiriaa Saaren ei siten tarvitse kaukaa etsiä, hän löytää sen itsestään.

Havainnoimme lisää. Ulosheitto, blokkaaminen paljastuu yleiseksi käytännöksi tiede- ja rahavallan piirissä (esimerkkejä alla). Näin löydämme uuden mutta tähdellisen tutkimustarpeen, joka lukeutuu ns. viheliäisiin ongelmiin (wicked problems). Etlan tutkijoiden ylirakastama Harvardin Acemoglu kertoo kirjassa Why Nations Fail (Miksi maat kaatuvat) syyn miksi valtiot ja kansakunnat katoavat: ulossulkevat instituutiot. Tänään Suomen tiede- ja talouseliitti on ulossulkeva, blokkaava. Miten siis käy Suomen? Osaisko Saari auttaa?

Ellei Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Juho Saaren johdolla hoksaa nostaa blokkaamista ja cancel-kulttuuria tutkimustyönsä keskiöön, pyydämme, että Suomen akatemian strateginen neuvosto (STN) tekee aiheesta valtioneuvostolle ehdotuksen uudeksi strategiseksi teemaksi. Nykyhallituksella voi olettaa olevan poliittista ymmärrystä tieteen ylösrakennukselle. Ohjelmaa varten kannattaa varata ainakin 50 miljoonaa euroa viidelle vuodelle. Käytännön työtä tekemään tarvitaan useampi konsortio.

(Sivumennen sanoen: 8.2.2021 Suomalainen Tiedeakatemia ehdotti tki-rahoituksen tasoksi 8 % kansantuotteesta. Se tehnee 20 miljardia vuodessa. Cancel-hankkeeseen tästä potista tarvittaisiin 0,05 % vuodessa, melko vaatimaton hinta yhteiskunnan eheyden palauttamisesta. Ehkä Tiedeakatemian sotilaskaappauskin voitaisiin tämän myötä antaa osin anteeksi.)

Akateemikot ja filosofit – näin he itseään yhä kutsuvat, Tampereellakin – riensivät Tieteenpäiville kertomaan kuinka kovasti kansa luottaa tieteeseen. Luottamuksen vahvistaa Suomen akatemian barometrikysely. ”Luotatko tieteeseen”, oli barometrissa kysytty. Yhtä hyvin olisi voitu kysyä ”Luotatko aurinkoon”. Tiede abstraktina yläkäsitteenä on kuin Platonin idea. Kukapa taivaallista ideaa viitsisi moittia. Sitä paitsi itse kukin käsittää ‘tieteen’ omalla tavallaan. Marja Sannikan tv-ohjelma on tieteellisesti monin verroin korkeatasoisempi kuin akatemian barometrit. Sannikka purkaa aihepiirin osiin ja osiin kohdistaen kysyy ymmärrettäviä, konkreettisia, yksitulkintaisia kysymyksiä. Varovainen Väliverronenkin kuten myös taloussosiologian professori Pekka Räsänen joutuu moneen kertaan myöntämään ”tämä on huolestuttavaa”.

Harhauttavat ja ääritylsät barometrit ovat malliesimerkki tieteen väärinkäytöstä. Sen voi rinnastaa trumpilaiseen valehteluun (mihin tutkijat ovat erityisen tarkkaan perehtyneet). Nykyinen tiedemaailma ja yliopisto rinnastuu mihin tahansa etujärjestöön joka kissan häntää ja professorin palkkaa nostaakseen tekee gallupeja kuin EVA ja SAK konsanaan. Kyselyn tulos kummasti osuu toivottuun haarukkaan. Barometrikot kokoontuvat Finlandiatalolle julkistamaan tulokset. Ylijohtajan juhlapuheen jälkeen syödään päivällinen, maistetaan shampanjaa, juodaan viinit ja konjakit. Lauri Viita kuvaili tiedemaailman luomistyötä runollisesti:

  Luettavat laulujansa 

  äkkiviisaat ja äreät.

  Niin on päitä viisin kuusin,
  päiden välit riisin raasin,
  ettei ymmärrys ylety
  aasinsiltojen selitse. 


Marinin hallituksen synnyttämisen hetkellä tiedeministeri Annika Saarikko loihe lupaamaan yliopistoille työrauhan koko vaalikaudeksi. – Kaunista ja viatonta. Mitä ‘työrauha’ tarkoittaa? Yliopistolailla (2009) valtaan nostetun hallinto- ja talouseliitin vallankäyttö yliopistoissa (Juho Saaren sanoin järjestelmän kestävyys) taataan.Vuosikaudet eliitti huusi tiedeministeri, tiedeministeri, tiedeministeri. Nyt teillä hänet on, olkaa turvallisin mielin. Tiedevaltaanne ei uhkaa valtio, ei politiikka, ei opiskelijat, ei typeristön mellakat. Kestävyys maailman tappiin. Professoriliitto, vuoden 1968 kansannousun kukistaja, järjestää kekkerit.

Suomen rinnalla Unkari on poikapahanen, tai tyttöressu. Suomessa on satavuotinen perinne tieteen kaapuun verhoillun sääty-yhteiskunnan ylläpidosta. Unkarissa ei ole peittelyn taitoa.

 

Trumpin muurin rakentajat Suomessa

Suomalaista trump-muuria on rakennettu palasina kautta vuosikymmenten, erityisesti 1960-luvun opiskelijakapinoiden jälkeen. 1969 professorit perustivat Professoriliiton, vaientaakseen opiskelijat ja rajatakseen vallan professoreille. Suomalaisen yhteiskunnan tuki -säätiö juontuu vuoteen 1952. Korkeakoulu- ja Tiedepoliittinen Tutkimussäätiö perustettiin 1972 ajamaan väärä tutkimus pois yliopistoista (tandemit ties mitkä). Koulujen demokratiaopetus ajettiin alas 1970-luvulla. Yliopistolaki säädettiin 2009. Autotalo Laakkonen vaati ajettavaksi filosofit ulos yliopistoista. Kirjallisuuden tutkimus on haluttu lakkauttaa, pyrkimys jatkuu voimakkaana tänään (katso HS 9.2.2021). Yliopistoväki lannistettiin laajoilla irtisanomisilla (HY), jopa 1000 henkeä. Yliopistojen rahoitusta leikattiin tilan luomiseksi liike-elämälähtöisille rahoitussäätiöille. Säätiölaki uudistettiin. Risto Murto, Jyri Häkämies ja kaltaisensa nimitettiin yliopistojen hallituksiin. Rehtoreiksi alettiin valita susseja tai valssin taitavia muutosjohtajia (väkivaltaista sanelua, laittomuuksia). Yliopistojen hallituksia koristellaan iiriksillä. Yliopistoille saneltiin tulostavoitteet ja strategiat. Strareginen tutkimusneuvosto luotiin akatemian kylkeen, arkkitehtina yliälykkö Sixten Korkman. Tiede- ja rahaeliitti pitää yllä tarinaa Trumpin valehtelusta mutta ei tunnista trumpilaisuutta itsessään.

Tänään lista jatkuu cancel-politiikkana, ihmisten ulossulkemisena, blokkaamisena. Tässä pieni näyte:

Mitä piskuinen otos kertoo? Blokkaajien taustalta löytyvät Suomen rahavallan suurimmat keskukset: esimerkiksi Koneyhtiö jälkeläisineen, Konecranes, Cargotec, yhtiöiden ja omistajien miljardien pääomat ja vuotuisosingot, Suomen rikkaimmat henkilöt, Herlinit ja muut. Pääomien varaan perustetut rahoitussäätiöt ohjaavat tieteen maailmaa ja tutkijoita. Outo tapaus on Risto Murto. Miksi hän ylipäänsä blokkaa ketään? Tärkeintä on kysyä mitä instituutioita hän edustaa. Mistä tällainen blokkaus kertoo? Murto on Suomen suurimman ja ylimielisimmän työeläkerahaston, Varman toimitusjohtaja. Hän kuului Oulun yliopiston hallitukseen. Tiettävästi hän on ajatuspaja E2:n hallituksen puheenjohtaja. Kirjaimellisemmin raha- ja tiedevallan eliittien liitto ei voisi toteutua. Keskenään verkottunut eliitti eristäytyy muusta väestöstä, rakentaa ympärilleen trumpin muurin, sulkeutuu, blokkaa, ei suostu keskustelemaan muun väestön kanssa. Mahtoiko entisaikain aatelistokaan olla näin koppavaa?

Tieteen, rahan ja politiikan liitto on käynyt niin silmiinpistäväksi, että jopa Sanomakonsernin (joka on samaa verkostoa ja keskeinen ideologi) toimittajat alkavat olla ihmeissään. Tässä heiltä muutama lausuma:

”Tieteellä todistelusta on tullut viime aikoina kyseenalaista muotia. Tutkimuksista etsitään selkänojaa, kun perustellaan oppivelvollisuuden laajentamista, avohakkuiden kieltämistä tai alkoholimainonnan rajoituksia. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.”
(Jukka Ruukki, HS:n tiedetoimituksen esimies)

”Meritokratia voi olla ulossulkeva systeemi. Pahimmillaan meritokratia antaa oikeutuksen eriarvoiselle todellisuudelle. Meritokratia kuulostaa näennäisesti oikeudenmukaisemmalta kuin muut hierarkiat.” (Jaakko Lyytinen)

”Harvardin yliopiston professori Michael Sandel käyttää termiä The Tyranny of Merit. Se tarkoittaa titteleihin ja tutkintoihin liittyvää ylivaltaa. Tyrannit ovat tylyjä, eivät kuuntele eivätkä kunnioita muita… Populismi ei synny vain yhteiskunnan rakennemuutoksen tuottamasta tyytymättömyydestä. Se kumpuaa myös eliitin asenteesta.” (Anna-Stina Nykänen)

 

Lähteitä ja lukemistoa (vapaa järjestys)

Marja Sannikka. Taiteen ja tieteen vapaus uhattuna. Yle Areena. 


Viisi väitettä eriarvoisuudesta. Juho Saaren haastattelu HS 4.2.2021.

Juho Saaren haastattelu Ylellä (esitetty 6.2.2021). Yle Areena.

Saaren haastattelu tekstimuodossa

Acemoglu & Robinson: Why Nations Fail.

Acemoglu & Robinson: Miksi maat kaatuvat.

Lauri Viita: runot Alfhild ja Luettavat laulujansa.

Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki -säätiö.

Taiteiden opetus on pulassa Helsingin yliopistossa. Professorikato kirjallisuus- ja musiikkitieteessä. HS 8.2.2021.
Unohtiko Helsingin yliopisto kulttuurin? HS painettu lehti 9.2.2021.

Jussi Ahlroth: Missä ovat filosofit? HS, verkkoversio 6.2.2021.

Painetussa lehdessä 7.2.2021.

Jukka Ruukki: Tieteellä todistelusta tuli muotia. HS 21.12.2020. (HS:n tiedetoimituksen esimies.

Jaakko Lyytinen: Meritokraattisessa Suomessa … HS 19.12.2020.

Anna-Stina Nykänen: Korkeasti koulutettujen kukkoilu lietsoo populismia. HS 13.9.2020.

Juhani Kahelin: Ylen aamun pilkkanaurut Anna Tuorille. US 21.9.2020.

juhanikahelin
Sitoutumaton Helsinki

Valt. lis. Jos haluat tulostaa, mene sivustolle <a href="http://www.essee.net" title="www.essee.net">www.essee.net</a>. Jutut koottuina myös: <a href="https://essee.wordpress.com/" title="https://essee.wordpress.com/">https://essee.wordpress.com/</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu