Emme voi (EU-vaalit)

Luulin keksineeni ketä tai miten äänestän. Asian puolesta. Tai äärisyyttäjiä vastaan. Ei onnistu, ei kumpikaan.

Maapallo vaeltaa, planeetta kun olemme. Niin vaeltavat myös ihmiset. Kaikkien vapaa liikkuvuus kaikkialle on periaate, josta en tingi. Ilman liikuntoa ei olisi kulttuureja.

Joku ehdokas tekisi maapallosta vankiloiden saariston. EU käpertyy vaikka muuta väittää. Sellaiseen EU:hun en kuulu.

Toinen ehdokas muistaa suon, kuokan ja jussin. Riennän jo koppiin hälle äänen antaakseni. Sanoohan Elinakin kirjassaan Kehät: Pidän erityisesti ihmisistä, joita ei enää.

Mutta sama ehdokas uhoaa Israelin puolesta, en siis voi.

Äänestäisin kaltoin kohdeltua, pois potkittua – näin olen aina tehnyt ja olen aina tekevä. Mutta Brysselissä hän sujahtaisi Macronin kainaloon, ovat kuulemma samalla asialla. Ylen aamussa tiedetoimittaja Jari Mäkinen Bourdeaux’sta käsin ivasi keltaliivejä vakuuttaen että kyllä Macron heidät nujertaa. Macron ei ääntäni saa, ei nyt eikä koskaan. Ylimieli, elitisti.

Demokratiaa ei alunperin (1800-luku) lie tarkoitettu enemmistövallaksi kuten Suomessa nykyään ja kohtapuoliin EU:ssa. Enemmistövalta tekee politiikasta väkivaltaa. EU:hun päästäkseen Suomi poisti vähemmistösuojan. Ateenan torilla enemmistö äänesti Sokrateelle kuoleman. Sokrates ei anonut turvapaikkaa vaan joi maljan ja kuoli. Välimereen mahtuu yhä.

Ateenan sofisteja askarrutti kysymys montako kirpunjalkaa kirpun hyppy on – näin kertoo Christa Steinby kirjassa Herodotos. Lennokasta on Eurooppa-tutkimus myös Helsingin yliopistossa. Miksi uudet naismepit Brysselissä jäävät miesten jalkoihin. Tutkimuksesta kertoi professori Johanna Kantola juhlaluennossaan yliopiston juhlasalissa 29.5.2024. Naismepit etsivät yhä vessaa samalla kun miehet ovat jo kokoustaneet. Yliopiston juhlasalissa naistutkijat yltyivät r(i)emujuhlaan.

HS:ssä 5.6.2024 akatemiaprofessori Pasi Ihalainen kertoo kuinka demokratiasta tehtiin kansallinen kertomus. Minä kerron oman kertomukseni tämän kirjoituksen loppuosassa. Demokratian ihanne pitää sisällään vähemmistöjen osallistamisen, Ihalainen muun muassa sanoo. Demokratian aikakaudella meidät vähemmistöt, impivaarojen väki on nimenomaan heitetty ulos, ajettu pakoon, maanpakoon ja vaiennettu. Mitä väkeä palkittiin eilen (4.6.) tiedonjulkistamisen valtion palkinnoilla (18 500 euroa kullekin) Sari Multalan ja tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan toimesta.

EU on täynnä salaelimiä, yksistä ne tekevät rikkaita, toisilta vievät elämän säästöt hetkessä. Euroopan keskuspankki EKP, vakausmekanismi, elvytysrahasto, uusia velkarahastoja ajetaan, kurin valvojat, Suomessa VTV, VM, valiokunnat ja muut. Kaikki hoituu kliinisin kirjauksin Frankfurtissa, Brysselissä. Tänä yönä ei nukuta – laskeeko Lagarde. Tätä Pasi Ihalainen kutsuu osallistamiseksi.

Nuijasota.

”Ihminen ei tarvitse isäntää. Eurooppalaisten saavutukset perustuvat ihmisten vapaalle toiminnalle.” Kuka näin sanoi? Herder, kertoo Liisa Steinby kirjassa Valistuksen haaste. Isäntiä ovat työnantaja, valtio, EU.

Maailman rakentumisen peruselementit? Maailman ontologia? Kuka rajaa tiedon?

Jos uskoisimme heitä – stubbit, miettiset, kaltaiset – pitäisi olla pragmaattinen, realisti, arvopohjainen, surfata makrotasolla, yläkäsitteissä, olioissa, ilmiöissä.

On sodittava, he sanovat. Entä kun tulee seuraava sota, seuraava ja taas seuraava, ydinsota.

Nykyelämän, nykymaailman kysymys numero yksi on oppi olevasta, ontologia ja sitä sivuten mistä ja miten tieto syntyy.

On kohottauduttava nykyolevan ylistämisen ja militarisoitumisen yläpuolelle.

Mainitun Herodotos -kirjan ohella käteen osui kirja Ajatusten näyttämö – julkisen keskustelun synty varhaismodernissa Euroopassa. Erasmuksen ja Lutherin väittely taustoittaa tämän päivän keskustelua ilman että paiskitaan syytöksiä ääristä ja laidoista.

Tarvitaan perspektiivejä: historiallisesti, opillisesti, filosofisesti, tieteellisesti, ihmiskuvallisestii, sosiaalisesti.


Tässä kansallinen tarinamme (järjestys satunnainen):

Olette vieneet joet ja virrat, kosket ja rannat, kemit ja lohet, jokilaaksokulttuurit, viljelyn, hengen ja maan, ahveniset järvemme, lakkaiset suomme, vaalimamme metsät ja maisemat.

Tänään te viette tuulen, ilman ja hapen. Omitte tunturit: Rastigaisa, Fosen, Mosjoen. Kemijärven tunturit te allastatte. Ajatte porot ja peurat. Säpäleiksi panette oikeudet ja oikeuksien päätökset. Siinä oikeusvaltionne, pettävää puhetta (katsokaa saamen uutisia, Oddasat).

Vihreä siirtymä tuo turvallisuuden, toistelevat Janne Peljo ja Kati Kulovesi Ylen aamussa 3.6. Kenen turvallisuus, tunturien väen vai omanne? Uuskolonia, uusimperia. Miksi Ylen aamuun valitaan aina samat ja samanhenkiset.

Veteen te meidät hukutatte. Vappuna katsoin junan ikkunasta kuinka Ison Haaran valtameri vyöryy yli, kansa viinalla karkotettu, masennettu, vaiennettu, ääni poissa. Pahdat, lokat, kalaisat joet, poliisi pahan kantoi.

Itsetunnon te meiltä viette. Aktivoitte, puututte, ehdollistatte, työn eli olomme ehdot viipaloitte, valistatte. Chaplinin lailla palastelette meidät: kuluttaja, äänestäjä, eläkeläinen, tuottamaton, impivaara, ikääntynyt, lukittava, riippuvaiset, epäitselliset (Pakarinen, EK).

Mekanoitte suorittajiksi, pisteytätte, arvioitte, mitoitatte, alennatte, sijoitatte, orjalaivalla yli atlantin, sotaväen tuotte tilalle, vekarajärvelle, kuin amerikan preerioille kerran, intiaanit ravinteiksi ruohon ja maan, puhvelit vereksi maahan. Pico: Ihmisen arvokkuudesta.    

Oliomaailmoihin te meidät suljette: yhtiö, säätiö, talous, kasvu, inflaatio, ekp, asiantuntija, yläopisto. Platonin jaottelussa on itua: ideoiden maailma, olioiden maailma. Tänään te käännätte maailman eripäin: ylimmäksi ja ainoaksi te nostatte oliot, totuutenne, faktanne. Faktojanneko meidän pitäisi äänestää. Ei taida tapahtua.

Arvonne ja pragmatiikkanne: järjestelmän kestävyys, systeeminen muutos, sustAgeable. Ymmärrätkö mistä he puhuvat?

Kestävyyttänne kestämään te koulaatte 40 tohtoria, uiguuria, kestilöitä. Asetatte heille vahdin, laadun. Fraasitaitoisin pääsee Ylen aamuun, teodoorat. Yliopisto on ammattikoulu, esiastekoulu. Pääkouluttaja Arto O. Salonen palkitaan ritarikunnan komentajamerkillä kuten  huippuyksiköiden johtajat on tapana palkita.

Tajunnan ja ajattelun te rajaatte sanoilla. Hyvinvointi. Hyvinvointivaltio. Hyvinvointialue. Hyvinvoinnin laitos. Voinnin rajana taivas. Having loving being.

Sumennatte havainnoinnin. Onneksi voimme nähdä myös väleihin, havaintoja sieltä täältä, fragmentoida.

Looginen empirismi, formaalilogiikka, analytiikka, Kaila, Niiniluoto, ekonomistit, roopet, totuus, totuudenkaltaisuus, totuudenjälkeisyys, pragmaattinen realismi, arvopohjainen realismi. Eteenpäin Alexander Stubbin  ja Otto Ville Kuusisen viitoittamalla tiellä.

Maailmojen elementtien ja olemuksen ontologisen pohdinnan te olette haudanneet.

Samoksen saarella, Santorinon maisemissa Pythagoras keksi: luvut ovat maailman olemus,  – Jaa, miksei, ehkä, jossain mielessä. Mutta mihin te lukuja tänään käytätte? Ihmisten karsinointiin, tilastointiin, luokitteluun, tilikirjauksiin, hintojenne manipulointiin. Sivistyksen juhlavuosihan tämän olisi pitänyt olla.

Mistä löydämme uusajattelua? Mieltäni ylensi uusprofessori Pirjo Kristiina Virtasen esitys Amazonin metsien alkuperäiskansain elämäntavasta ja maailmankuvasta (tässä video). On heitä muitakin: Jani Hakkarainen, Metafysiikka valistuksena, Markku Keinänen.

Tieteen ensi askel on ontologinen kysyminen. Mistä maailma rakentuu: käsitteet, sanat, elementit. Ilman sitä ei ole kyse tieteestä.

EU:n ontologia: myyntiä, markkinaa, kohti itää, raja railona aukeaa, takana länttä ja Eurooppaa, rahaa, valtaa. Siitä kumpuaa sota. Sota, jonka alkujuurta miettiset ja stubbit eivät tajua. Tai jos tajuavat, niin ohittavat, keksivät syyttää konservatismista.

Historiantajun te kiellätte, kokemuksen Euroopasta, Suomesta, impivaarain mailta. ”Nyt puhutaan EU:sta”, tiuskaisi HS-toimittaja Emil Elo harhailevaa professoria ojentaessaan. Näin alistuu tiede. Näin alistuu yliopisto. Tiede on vasalli. Orpo ja Ursula huudattaa väkeä venäläisten Narinkkatorilla.

Julistaudutte asiantuntijoiksi. Mikä on teidän ’asianne’. Onko se relaatio, substanssi, prosessi, idea, kimppu, trooppi vai mitä (elementtioppia).

Teille me olemme trolleja, einoja, jaakkoja, laitoja, ääriä. Ääretöntä universumia ei siis ole koska ääret on nyt löydetty. @yleuutiset vahvistaa löydön.

Olette Euroopan johtavia ajattelijoita (kiittää presidentti). Suoristuu selkä, ylenee katse, sävyttyy ääni, julistuu sanoma Ylen aamussa.

Synnyinseutumme te nimeätte impivaaraksi. Ei kanna vaarain ääni vaaleissa aurajoelle. Mylvähdä härkien lauma.

Vaarain väen te nimeätte äärioikeistoksi. Paavo Väyrysenkin sellaiseksi ylensitte kirjassanne Äärioikeisto Suomessa, kirjoittajista yksi, turkulainen seisoo tänään meppijonossa. Ei ole tapana tervehtiä.

Takalistoon te meitä potkitte. On huutomme suur, ammolla suu. Anna Tuori maalaa Anhavassa. Sillalla huutaa Edvard Munch.

Sydänverellä te meidät värjäätte. EU-vaalijuliste joka toisessa kadunkulmassa Wienissä (kuva alla): ’Klima braucht Herz’. Blut und Ehre. Wienin tanssiva kongressi (1815) pirstoi Euroopan, Bryssel pirstoo tänään. Suomen media ei gallupoi Itävallan puolueettomuudesta.

Tieteenne ovat sisäsyntyisiä. Niiniluoto, Raatikainen. Kaikkoa kauaksi kansa.

Siirtolaisia olemme. Aulikki meistä jo lauloi. Ruotsin maalla rollaattori. Pullopantti pullan antaa. Pantin EU poistaa – kunnianhimoa. Kuoloksi maailma käy.

Taas ois siirryttävä, vihreäksi värjöttävä. Ei oo meistä vihreiksenne.

Korkmanin ja Pekkarisen innovaatio, strateginen neuvosto embryoi konsortioita. Tutkijoilla on hauskaa: kevätretki, syksyllä syinen retki, joulun alla, sään sattuessa portaille potrettiin, somasti sääret. Me olemme yliopisto. Konserni on Sanomakin. Tiedeväki kumartaa ja palkinnoi. ”Nyt puhutaan EU:sta.”

Tiede on valta, valta on tiede. Oleva on. On. Tiede kertoo olevan. Muuta ei ole.

Kauhua, kauhua, kauhua, jauhaa HS, media ja kirjallinen väki. Päivästä päivään. Kirjaväen liitto, turun mafia. Kirjamessuilla huomaat pehmeän korruption. Kehuvat toisiaan, palkitsevat, vuoronperin.

Nykyisyyden aate on iva. Pilkkaajia ovat oppineet ja vallakkaat, Ylen aamun armoitetut, tähkäpäiset, sitralaiset, sijoittajat, enkeliäät, tatuoidut, naurusuiset, holdingit. Korkinkiinne meiltä mielen vie, ivaa jälkiviisas, ennakoija.

Valistuksen haaste, viisautatte päättäjiä, neuvotte ja advokoitte. Mitä päättäjät päättää? Mehän emme edes ala.

Läntinen järki vai itäinen sofia, kysyi Vesa Oittinen Kant-seminaarissa. Sopii miettiä.

Länsimainen, eurooppainen, kotimainen, oma etu, suomen etu. Mihin paeta.

Millä koordinaateilla, millä asteikolla, millä oikeudella te asemoitte: laitaa, äärtä, laitaa, äärtä. Mistä katsoen laitanne on laita? Tieteessä on mielivaltaa, mediassa vallan mieltä.

Tieteellä ei ole origoa. Nolla keksittiin Intiassa pari tuhatta vuotta sitten. Pitkä on matka, matka suomeen.

Ilomme on oma tieto, itse luotu, ajattelu, annan potku, suon kulkija.

Kyselyitä te kyllä teette. Nähdessäni sanan kysely käännän sivua. Barometrinne, pulssinne ja puntarinne. Kyselijä Tampereelle, valtio-oppinut, kantoloitten päälle, Turusta tuli, villen, liin ja liiton maasta.

Valtio-oppi – tähän on tultu. Opiksi en kysymiänne sijota.

Kerran täytin vaalikonetta. Kammotus. Vastaat mitä vaan, nurin sinut käännetään.

Lähdemme nyt kitkemään, metsän lomaan. Ryteiköt kaunistamme. Estetiikka on elomme.

Voi emme.

 

Katso tämä: 

Pirjo Kristiina Virtanen: Yhteinen tulevaisuus. Vastavuoroisuus ympäristön kanssa. Maailman alkuperäiskansat … Video. 

Liisa Steinby: Herderin myöhäisvalistuksellinen historianfilosofia. Kirjassa Valistuksen haaste. Gaudeamus 2024.

 

Blut und Ehre (kuva JK)
juhanikahelin
Sitoutumaton Helsinki

Kirjasessa 'Männyntaimi ylevöi - runollisuus maailmoissa' kerron käynneistäni maailman etäkolkissa ja valokuvista: kuubalaistyttö sokeritehtaan raunioilla, flamingot Atacaman suolajärvillä, teleskoopit Andien huipulla, avioparin tyyneys Tahirin aukion museossa, Tutankhamon Kuninkaiden laaksossa, pallopelit Sansibarin rannoilla, orjamuseo, kannabisviljelmä Kanadassa, Tyko Brahen jäljillä Venin saarella, tupakki USAn ulkoministeriön rapuilla, impivaara Suomessa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu