Mitä ovat Ylen tarkoittamat hörhöt ja öyhöttäjät?
Ylen ohjelmassa Merkkien salat toimittaja Ella Kanninen puhuu hörhöistä ja öyhöttäjistä osana uushenkisyyden kenttää (linkki).
Mitä ovat öyhötys ja hörhöys? Keihin sanoilla viitataan?
Twitterissä öyhötys-sanaa viljellään suruttomasti. Käyttäjiin lukeutuu osa sivistyneistöä, myös yliopistotutkijoita aina kansainväliseen filosofian huippuun itsensä lukevia myöten. Sanan sisällön he olettavat itsestäänselvyydeksi ja kaikkien yhtä lailla tietämäksi. Itse he tarkoittanevat jotain äärevöitymistä, mitä se sitten onkaan.
Nyt öyhö ja hörhö ovat päässeet Ylen sanastoon. – Arvoisa Yle, tutkijat ja filosofit, eikö julkiseen ja tieteelliseen kielenkäyttöön kuulu sanojen ja käsitteiden jonkinasteinen täsmällisyys ja yleisesti jaettu käsitys siitä mihin ja keihin sanoilla viitataan.
Öyhöttäjä ja hörhö ovat vahvasi leimaavia sanoja. Niillä viedään kohteilta ihmissarvo. Sanoilla luodaan vastakkainasetteluja, ohjataan ja rajataan yleistä keskustelua tai tukahdutetaan se.
Tuollaisten sanojen käytön voi rinnastaa seksuaaliseen häirintään. HS:n pääkirjoitus 24.7. sanoo: ”Seksuaalinen häirintä on valta-aseman väärinkäyttöä. Sitä on siellä, missä toinen ihminen on toisen alainen tai muuten alisteisessa asemassa.”
Ihmisten tai kansanosan leimaaminen öyhöttäjiksi ja hörhöiksi on valta-aseman väärinkäyttöä silloin kun välineenä on esimerkiksi Yle. Toimittajalla ja medialla on valta-asema johon kohteilla ei ole tasavertaista pääsyä.
Taannoin kansanedustaja Ilkka Kanerva sanoi kannattavansa riittävää äänikynnystä, jotta eduskuntaan ei pääse hörhöjä. Tuon lausuman jälkeen en ole ottanut ainoatakaan Kanervan sanaa vakavasti enkä tule koskaan ottamaan. Sama koskee tästä lähtien toimittaja Ella Kannista.
Toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilan johdolla Yle masinoi vihapuhetta vastaan kampanjan Hyvin sanottu – bra sagt. Onko ihmisten leimaaminen öyhöttäjiksi ja hörhöiksi hyvin sanottu? Kai on pakko uskoa. Mielestäni tuollainen leimaaminen on pahinta vihapuhetta mitä olla voi. Toivottavasti vihapuhelaki saadaan pian jotta Yle ja sen vihapuhe saadaan kitkettyä puutarhasta pois.
Sitra ja kulttuurirahastot masinoivat Erätauko-säätiön. Sen tarkoitus on ”muuttaa keskustelukulttuuri Suomessa rakentavammaksi, vähentää yhteiskunnan jakautumista ja lisätä ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan”. Tehtäväkenttää säätiöllä näyttää riittävän.
Alentavaa leimaamista on myös puhe populisteista. Populismi-syyttelyä on Suomessa viljelty ainakin 50 vuotta. Tänäänkin kansakunnan johtava älykkö lopettaa jokaisen puheensa populistien tuomitsemiseen. Emilia Paloselta (ehkä myös Hanna Wassilta) olen yrittänyt oppia mitä populismilla voidaan tarkoittaa. Joka yrityksen jälkeen olen entistä enemmän sekaisin tai vihainen.
Olenko minä tämän kirjoituksen johdosta öyhöttäjä ja hörhö?
Öyhötyspuhunta on tyhjänpäiväistä, kenties puolin ja toisin. Pahinta on se että niinsanotun sivistyneistön tai tieteenteon tai laatumedian piiristä ei apua ole saatavissa. Kyllästymiseen saakka olen viittaillut fyysikko Carlo Rovellin kirjoihin joissa ihmisten kuvittelua ja ajattelua johdatellaan syvyyssuunnassa eikä jäädä hölöttämään öyhöilystä ja salaliitoista.
Nämä tekoviisaat heiluttelevat ”öyhöttäjät ja hörhöt”-leimakirvestään, ja jää epäselväksi, keitä tarkoitetaan.
Jos ei rohjeta puhua ja kirjoittaa asioista niiden oikeilla nimillä ymmärrettävästi, niin on parempi olla hiljaa.
Nämä tekoviisaat itse sortuvat öyhötykseen ja hörhöilyyn, eli epämääräisyyteen.
Ilmoita asiaton viesti
kyllä, kyllä….. suuri vastuu lankeaa myös kuulijalle kun hän ei kysy, mitä tarkoitat, toisin kuin blogisti.
Ilmoita asiaton viesti
Nimittelyä käytetään leimasimena, joka kertoo leiman saaneen olevan ajattelultaan viallinen. Näin hänet voidaan lokeroida sivuun ilman yhtäkään älyllistä väittelyä.
Tähän on lääkkeenä käyttää samoja tai yhtä sairaita leimoja vastustajista.
Lisäksi riittävän älykäs keskustelu tekee leimakirveiden heiluttajista itsestään surkimuksia. Heidän älynsä ei riitä perusteelliseen keskusteluun koskaan. Tämän he haluavat visusti salata.
Ilmoita asiaton viesti
Populismia on kaikki mitä Perussuomalaiset sanovat, mutta ei mikään mitä muiden puolueiden edustajat sanovat.
Ilmoita asiaton viesti
Totta tuokin. Katson että jokainen puolue on jossain mielessä populistinen. Poliitikot noin yleisesti kertovat mielellään muunneltua ja/tai kaunisteltua totuutta. Jostain syystä totuuden puhujia ei yleensä valita eduskuntaan 🙂 Ehkäpä vika on meissä kaikissa?
Ilmoita asiaton viesti
Jep.
Kun potentiaalia esiintyy, ja ”raadolle” asettumisen paikkaa, niin oletuksellisesti myy, ja siirtymä on helppoa, ja ehkä jopa odotettua, jolloin vallitsee sosiaalista imua / potkua.
Kun jotain menee tosi väärin, ja oikeutusta kertyy vastapuolella paljon, avautuu samanlainen paikka, rynnistämiselle, ja markkinoijalle.
Populismista syyttelyssä on erilaisuutta, riippuen siitä vinkkelistä, jota tätä ilmiötä tarkastellaan.
Jos oikeutettua liikehdintää luonnehditaan populistiseksi, on kyseessä voi olla kohtuullisuussiirtymää vastaan lanseerattua kampitusta.
Populismi, ja sen vastustaminenkaan, eivät suoranaisesti merkitse paljoa.
Taas korostuu kontekstuointi. Kun asiat käsitellään mieluusti kapeasti, ja kontekstuintiin jää vähemmän mahdollisuuksia, seurauksena on, että käsitykset vellotavat, laidasta laitaan.
Tilanne kuormittaa, ja tässä jää tärkeitä asioita jalkoihin. Menee helposti, aina vain vaikeammaksi.
Samat lainalaisuudet, koskien myös näitä: itsekkyys, kollektiivisuus, objektiivisuus, lait, liberalismi, konservatismmi,…
Ilmoita asiaton viesti
” Kun asiat käsitellään mieluusti kapeasti, ja kontekstuointiin jää vähemmän mahdollisuuksia, seurauksena on, että käsitykset vellotavat, laidasta laitaan.”
No näihän ne tekköö!
Lisäsin yhden kirjaimen ja muutin iin ooksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tietystikään kaikki PS:n sanomakaan ole populismia mutta kyllä ehdottomasti eniten sitä puolueessa on. Muissa puolueissa sitä on vähemmän. Ei populismi ole kiellettyä vaan yksi politiikan keino.Ja jopa ilmeisen tehokas keino saada ääniä.
Tässä yksi oppinäyte populismista:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37345
Ilmoita asiaton viesti
Olen ihmetellyt, miksi Tytti Tuppuraista ei arvostella lauseesta ”EU-ensin, sitten Suomi”. Minun populistinen lausuntoni asiasta on, että hän – eli Tytti – on kelpaamaton henkilö hoitamaan yhteisiä asioitamme edes kuntatasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Öyhötys ja hörhöys ovat subjektiivisia sanoja, jotka tarkoittavat jokaiselle vähän eri asioita. Minulle esimerkiksi noituutta harrastavat ovat hörhöjä, samoin liiallinen fundamentalismi näyttäytyy öyhötyksenä. Valheita levittävät ihmiset ovat omasta mielestäni sekä vastuuttomia että hörhöjä.
Ilmoita asiaton viesti
Minä olen käsittänyt yksiselitteisesti hörhön käsittämään kaikki ne, jotka eivät usko yhteiseen isoveljen (lue tässäkohtaa Yle) narratiiviin.
Öyhötys on edellisen verbaalista ulostuloa. (Vertaa gorillojen keskustelu)
Ilmoita asiaton viesti
Molemmat ilmaukset ovat hieman alentavia, ja hieman epämääräisiä ja huonosti määriteltyjä, mutta kuitenkin potentiaallisesti käyttökelpoisia ja hyödyllisiäkin ilmauksia. Niiden käytössä tulisi noudattaa samanlaista varovaisuutta, kuin muidenkin negatiivisviritteisten sanojen käytössä.
Arkisessa keskustelussa tulkitsen sanan öyhöttäjä suunnilleen niin, että kyse on henkilöstä, joka puhuu paljon ja/tai suureen ääneen jostain asiasta, ja niin paljon, että se tuntuu kuulijan mielestä jo vähän turhalta tai yliampuvalta. Termi hörhö voisi taas kuvata ihmistä, joka uskoo tai rakentaa maailmankuvaansa tai käytännön elämänsä sellaisten asioiden varaan, joita suurin osa muista ihmisistä pitää hieman maasta irrallaan olevina, epäuskottavina, ei kovin tieteellisinä, ei kovin vakavasti otettavina, tai liian heppoisina.
> Olenko minä tämän kirjoituksen johdosta öyhöttäjä ja hörhö?
Et, koska kirjoitus oli selvästi harkitsevan analyyttinen, etkä suolla tuota materiaalia nettiin päivästä toiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta mitä ovat vuorineuvokset tai valtioneuvokset, jotka saavat tuon tittelin ylhäältä pyytämättä ja yllättäen, ainakin tämän päiväisestä HS:sta saa sellaisen vaikutelman?
Mitä kanslianeuvos Kahelinin mielessä liikahtaisi jos hänen saapuessa Alepaan kassaneitojen ilmeistä voisi nähdä kanslianeuvoksen olevan liikkeellä?
Tällainen kysymys on vaivannut taustalla aina siitä saakka kun -80 luvulla palasin Suomeen kahden vuoden työkomennukselta Roomasta ruotsalaisuuteen siellä asuneena perehtyneen hollantilaisen työkaverin arvellessa Suomen yhteiskunnan perustuvan jonkinlaiseen lahjontaan.
Ilmoita asiaton viesti
Poliitikot käyttävät ”öyhöttäjät ja hörhöt”-nimitystä sellaisista henkilöistä jotka kehtaavat epäillä esim. että EU:n elvytyspaketti ei jää ainutkertaiseksi tai että verovaroja käytetään sellaiseen kokousmatkusteluun josta Suomen kansantalous ei juurikaan hyödy. Eli jos kyseenalaistat ellitin tarkoitusperiä ja suunnitekltuja lisäveroja, olet öyhöttäjä. Hörhö olet takuulla jos arvelet että CO2 päästöjen vähentämiseen käytety tuhannet miljardit eivät ole oleet kovin tehokasta ympäristönsuojelua.
Ilmoita asiaton viesti
Lähetin loppukeväästä 2015 eräille vaikuttajille kirjani Rooma opettaa, jota kirjoittaessani mielessä välähti ajatus jota en malttanut olla ottamatta mukaan: nimittelin johtokuntatason kommunisteiksi mm. Timo Soinia ja Erkki Tuomiojaa. Äskettäin kokoomuslainen Atte Kaleva toivoi näkevänsä Helsingin ilman kommunisteja. Kirsi Piha mainitsee asiasta ulostuloissaan.
Eivätkö kommunistit olleetkin nimenomaan tieteeseen perustavia älykköjä, huippumoderneja, kaikesta taikauskosta vapautuneita tulevaisuuden tien näyttäjiä? Niin kuin Maria Ohisalo ja Sanna Marin. Ei ainakaan öyhöttäviä hörhöjä.
2019 Antti Rinteen hallitus saapui ratikalla Oodi kirjastoon julkistamaan ohjelmansa. Sen päälle ministerit esittelivät ohjelmaa kirjastoissa eri puolilla maata, Sanna Marin lähikirjastossa Kirkkonummella. Mainittakoon, että ruotsin /englannin kielen sana ”Ode” on suomeksi ”Oodi”, ja että kaupunkisuunnittelun veteraani Osmo ”Ode” Soininvaaran puoiso toimii Oodi-kirjaston johtajana.
Ilmoita asiaton viesti
kyllä, kyllä….. suuri vastuu lankeaa myös kuulijalle kun hän ei kysy, mitä tarkoitat, toisin kuin blogisti.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmauksella ”hörhö” viitataan poissulkevassa tarkoituksessa esimerkiksi shamanismin tai Kauko-Idän uskontojen maagisten harjoitteiden harjoittajiin. Ilmauksella puhuja voi viestittää kuuluvansa tutkitun tiedon kantajiin ja asiallisten asiantuntijoiden sosiaaliseen yhteisöön erotuksena niistä muista, ”hörhöistä”, jotka tukeutuvat perusteettomiin, vääriin ja vahingollisiin konsepteihin.
Tästä ei todellisuudessa vallitse mitään yksimielisyyttä. Esimerkiksi kansainvälisessä queer-tutkimuksessa, tai poikkitieteellisessä sukupuolentutkimuksessa, on pidetty lähtökohtaisesti järkevänä pyrkiä näkemään yhteyksiä queer-teorian ja -yhteisöjen sekä toisaalta shamanismin välillä:
”The Shaman/Seidworker as a Queer Icon
From a queer perspective, the turn to shamanism initially seems to make good sense. Both the popular and academic image of the shaman share a number of traits with ideals or goals of the queer community and queer theory.
First of all, shamans are considered negotiators between different worlds, e.g. human and a spiritual one. They are thus attributed transformative qualities that also negotiate between and question other dichotomies: man and beast, body and spirit, conscious and unconscious, and most prominently in queer context, man and woman.
Even more important for the adoption of shamanism for queer theory and practice is the fact that the activities of shamans and the quality of shamanistic techniques have sexual notions, often with an emphasis on “perverse” or “queer” sexual practices such as homosexuality, bestiality or sadomasochism (e.g. the use of pain to achieve ecstasy).
Shamanism with its ecstatic practices is seen as an activity that puts its practitioners into precarious positions of uncertainty and liminality. In Blain’s eyes, shamanistic practice never offers clear answers; it therefore places the shaman outside of mainstream society and makes him/her an agent of resistance in general.”
(Schnurbein, Stefanie von (2005): “Queer Theory Gone Astray. Shamanism and the Search for a Queer Religion”, 102. Teoksessa Elahe Haschemi Yekani & Beatrice Michaelis (Hg.): Quer durch die Geisteswissenschaften. Perspektiven der Queer Theory. Querverlag Berlin.)
Ilmoita asiaton viesti
Urbaanin sanakirjan mukaan.
HÖRHÖ=Henkilö, joka on niin uppoutunut johonkin kiinnostuksensa kohteeseen, että se vaikuttaa huomattavasti hänen koko maailmankuvaansa muuttaen hänet omituiseksi. Esim. huumehörhö, ufohörhö, taidehörhö, tietokonehörhö.
ÖYHÖTYS=Totuutta vastustava selittely
ÖYHÖTTÄJÄ = Henkilö joka öyhöttää, käyttäytyy häiritsevästi, uhkaavasti, mölyten.
Ilmoita asiaton viesti
Katselin pari kertaa po. ohjelman mutta luovutin, kun merkkien selitykset vaikuttivat keskittyvän pelkästään kuvakielen kristilliseen tulkintaan. Vanhimpien tunnettujen merkkien symboliikka ulottuu kauaksi ihmiskunnan historiaan kristikunnan synnyn taakse.
Näkökulma tuo hörhöilykin taitaa olla.
(edit)
Ilmoita asiaton viesti
On Merkkien salat -sarjassa hauskojakin yksityiskohtia. Kuinka A-kirjain syntyi härän sarvista, härkä sarvineen pyllähti muka ylösalaisin. Ohjelman mukaan E-kirjain syntyi rukousasennosta kädet sojottaen kohti taivasta, lopulta kuvio pyllähti kyljelleen ja muuntui E-kirjaimeksi. Miten syntyi kysymysmerkki, nyt ehdin jo unohtaa.
Mutta nuo ovat kai arvailuja, ties sepitettyjä tarinoita. Joissakin voi olla perää mutta tuskin kannattaa sokeasti uskoa.
Tulee tuosta mieleen että kirjoitinpa tarinan minäkin. Näin se meni:
Muinaisihminen tykkäsi piirrellä kuvia, hirveä, härkää, tikkuihmistä. Kuvioista yksi vakiintui härän merkiksi. Kohta kuvio muuntui äänteen merkiksi. Äänteiden ja merkkien yhdistelmästä syntyi aakkoset, sanat ja kirjoitus, tragediat ja runot. Myös lukumääriä alettiin hahmottaa, syntyi numerot. Nollan keksiminen ja lukujärjestelmä saattoi olla nokkelin keksintö kautta aikain. Kiteytyi myös ajatus ajankulusta ja kalenterista. Aikayksiköiden ja auringonkierron täsmäys oli kiperä tehtävä, lieko ratkaistu vieläkään, karkauspäiviä täytyy pitää. Kepin varjon mittaajaa voi vain ihailla, kepin ja auringon varjon avulla laski maapallon ympäryksen. Egyptissä opittiin ristikoimaan papyryksen suikaleita, suoltui kirjoitusalusta. Rooman kukoistus nojasi papyrukseen, sitä kuskattiin Egyptistä valtavat määrät, Rooma oli täynnä kirjastoja – näin väittää Ylen esittämä ohjelma. Roomassa kirjallisuus levittäytyi laajalle, kirjoja sanailivat Ovidius ja Lucretiukset. Valtakunnan jakauduttua kahtia papyruksen tuonti Egyptistä Roomaan lähes loppui. Tv-ohjelman mukaan se ruokki Rooman alamäkeä ja lopulta tuhoa. Kiinassa keksittiin oma kirjoitusalusta. ‘Paperin’ mahdollistaessa kansan tiedollisen ja taiteellisen harrastuksen Kiina voimistui. Liikenne Silkkitiellä vilkastui. Kiina yritti pitää paperin valmistuksen salaisena. Lopulta arabit Silkkitien varrella saivat valmistuksen selville. Nyt oli arabikulttuurin ja islamin vuoro voimistua, se levittäytyi ympäri Välimeren ja idän. 1400-luvulla Saksassa Gutenberg leikki silloisilla legoilla, metallipalasilla. Itseään huvittaakseen hän hioi niistä kirjaimia ja asetteli jonoon. Syntyi sana, rivi, kirjan sivu. Roiskaisu mustetta päälle ja kirjan sivuja suoltui mielin määrin. Oli Euroopan vuoro voimistua, kirjat levisivät ihmisten käsiin ympäri Eurooppaa. Luther naulasi teesejä kirkon oveen, sanoi paavia pelleksi (Korkman sanoo Gringoa pelleksi), paavia ei ihmisen ja jumalan välissä ole, eikä aneita. Ilman kirjapainoa Luther ei olisi paavia keikannut.
– Mitä tästä opimme? Kaikille avautuva kulttuurinen alusta ratkaisee elinvoiman. Totuus ja todellisuus ovat kiertoliikettä.
Tarina sisältyy vihkoseeni Kenen todellisuus, netissä:
https://indd.adobe.com/view/cee6c8d4-b183-48ac-8ce8-371b73ecb8ec?fbclid=IwAR3CRM-oGLGcm1e81rvwkWdmeUyA-7FTxWFs5Tph97WUa11126WK5-0G4O8
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on yksi hyvä esimerkki populistipolitiikon kysymyksestä. Oikeastaan loistava sellainen. Viime keväältä.
https://www.youtube.com/watch?v=PySNhibmMWU
Hyvä on vastauskin ministeriltä.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä sattuu hyvin blogistin aiheeseen:
https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/4233750?fbclid=IwAR1Wybftuo4BvGLPEKk7VNkKRDL2dOiMUWZb6YqChKnwkuKr0TOAsk7pAJA
Edellisen kommenttini kommunismiviittaus on saattanut syntyä kirjaani alitajunnassa sekä Nelson Mandelan aikaisesta maininnasta buurien pahoittavan mielensä jos heidän hallintoaan vertaa kommunistien menettelytapoihin että ison veljeni murahduksesta lapsuuteni Sonkajärvellä maalaisia kohdeltavan kuin mustia poikia Afrikassa.
Päätoimittaja Pekka Mervolan isä toimi Sonkajärvellä pappina minun rippikouluaikoihin. Minulla ei kuitenkaan ole minkäänlaista mielikuvaa hänestä, itse kirkkoherrasta muistan kylläkin sievän tyttärensä joka kenties pahoitti mielensä vuokseni.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin ”öyhöttäminen” vaikuttaa myös mm. Soinin termiltä…?
Ilmoita asiaton viesti
Soinin oppi-isä Lipponen uhkasi tavata hörhöt ja märkåkorvat nahkurin orsilla. Raamatullista puhetta.
Ilmoita asiaton viesti
Tutkin tässä tuntoja niin. Taidan olla:
-30 % hörhö (lähinnä doomisti)
-08 % öyhöttäjä
-40 % nettipeelo (90 -luvun usenetin termi)
Noilla sitten mennään.
Ilmoita asiaton viesti
Siltä varalta että bolsevikit olisivat älynneet lopettaa Jumalan omaisuuserien himoitsemisen, tosiälykkäät ovat perustaneet Päämajakaupunkiin uuden Mannerheim bastionin.
Ilmoita asiaton viesti
Älykkäänä pitämäni neuvon mukaan miltei kaikki hyvä pysyvä läntiselle ajattelulle, joskin hetkellksesti myös paha, on peräisin Italiasta, kuten vapaan Ihmisen uskontunnustus:
– Tehdään yksi asia saman tien selväksi. Rakastan vapautta ja tiedän kuinka inhottavalta se saattaa kuulostaa mutta se on totta. Eli jos sinusta tuntuu, että olen subjektiivinen vapaushullu, olet oikeassa. Olen lähes kritiikitön, mitä vapaisiin ja vapauteen tulee. Vapaa ihminen on suurieleinen, ja vähän holtiton. Se tuntuu mukavalta kun tulee Suomesta. Suomalaisuus on vaatimatonta, kovien uhrausten kautta saatua itsenäisyyttä.
Em. ”uskontunnustuksen” Italiallle osoitettuna olen lukenut Kirsi Pihan kirjan Medicien naapurissa (2008) alkusanoissa. Otin siitä kuvan Masalan kirjastossa:
http://ronkko.blogspot.com/2021/08/politiikan-tutkimuksen-aukko.html
Ilmoita asiaton viesti
No comments.
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/nyt-ei-tavattu-lipposen-kanssa-nahkurin-orsilla-vaan-tosi-mukavissa-merkeissa-mauri-pekkarisen-ministerin-arvonimi-sai-arvoisensa-juhlan/
Ilmoita asiaton viesti
Eikös tässä olekin Albert Camus´n ikuinen ajatus viehätysvoimasta joka on sitä että osaa kuulla myönteisen vastauksen vaikka ei olisi esittänyt selvästi muotoiltua kysymystäkään.
Kun Eurooppa oli raunioina sotien jälkeen, ranskailaiset kirjailijat pohtivat mistä rakennuspuut tulevaisuudelle. Sartre mietti kuinka kaksi silmäparia löytää toisensa baaritiskin yli valomerkin tullessa.
Uskonnot olivat pettäneet pelastustehtävänsä, samoin ideologiat. Keksittiin oma kieli, joka oli ollut olemassa jo aikaisemmin. Pääteltiin, että mitä kevyemmät ideologiset rakenteet kansalaisilla on yläpuolellaan, sitä tyytyväisempiä he ovat elämäänsä.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisi lähettää meksikolaisen jänistäjän perään kurssin järjestäjän nimissä kansio jonka kannessa Ella Kanninen esittelee kiillottamaansa hakaristiä alapuolella teksti Kasakka uhkaa viedä kaiken mikä on löyhästi kiinni.
Ilmoita asiaton viesti
Täällä Kahelinilla oli vähän aikaa sitten puhetta entisen Rooman suurlähettilään siirtyneen ra(u)hanturvafirma CMI:n palvelukseen neuvomaan kuumakallet pankinjohtajan puheille.
Nyt ulkoministeri Haavisto pohtii ”yhteistoimintamiesten” järjestämistä Afganistanista turvaan Suomeen.
”Meillä oli siitä hirveän vaikea kokemus”, sanoo huippuosaajille suunnatulta 90 Day Finn ohjelmasta eronnut Deborah Berebichez jätettyään Suomen pikaisesti. ”Joskus elämässä on puolustettava sitä, mikä on oikein”. Ihan kuin olisi ottanut sanat suustani.
Ilmoita asiaton viesti