Huuhaatutka, osa 3: Väestön valikoimaton terveysseulonta

Sairauksien ehkäisyä pidetään yleisesti järkevänä ja myös kustannustehokkaana toimintana verrattuna siihen, että keskittyisimme vain hoitamaan jo syntyneitä sairauksia.

Vaikka esimerkiksi verisuonisairauksien ilmaantuvuus on vähentynyt huomattavasti (n. 82-84%) Suomessa ja muissa Euroopan maissa, se on edelleen suurin väestön tappajia. Yli puolet vähentymisestä on kiistatta aiheutunut verisuonisairauksien riskitekijöiden vähentymisestä. Tästä on merkkinä myös Itä-Länsi erojen häviäminen Suomessa sitä mukaa kun erot riskitekijöissä ovat vähentyneet.

On arvioitu, että tautitapahtumat voisi edelleen puolittaa kohtuullisilla riskitekijöiden vähentämisillä. Esimerkiksi Käypä Hoito –suosituksen kahdeksan keskeisen ruokavalio-ohjeen noudattaminen vähentäisi kuolemia noin puoleen nykyisestä.

Siten varsin suuri osa verisuonisairauksien päätetapahtumista (aivoinfarkti, sydäninfarkti, sydänperäinen äkkikuolema) olisi ehkäistävissä, jos riskitekijöitä saataisiin pienennettyä.

Tästä lähtökohdasta syntyy helposti johtopäätös, että kaikenlaiset väestön seulontatoimenpiteet olisivat hyödyllisiä ja niillä voitaisiin säästää huomattavasti terveydenhuollon kustannuksia.

Seulonnan kriteerien tulee täyttyä

Luonnollisesti toiminta, joka pyrkii ehkäisemään sairauksia ennalta, tulisi perustua tutkittuun tietoon ja todistettuun hyötyyn.

Sairauksien ehkäisyn mielekkyyteen vaikuttavat kuitenkin lisäksi monet muutkin asiat kuten ehkäistävän sairauden yleisyys ja vaarallisuus, käytetyt menetelmät sairauden riskin toteamisen ja myös keinot, jotka meillä on käytössä sairauden kehittymisen ehkäisemiseksi.

Jotta väestöseulonta olisi järkevää, pitäisi kaikkien seuraavien vaatimusten toteutua:

• Sairauden esiintyvyys tulisi olla riittävän suuri
• Sairauden varhainen diagnoosi on tarpeellista
• Seulontamenetelmä tulisi luotettavasti erottaa matalan ja korkean sairausriskin henkilöt
• Seulonnan seurauksena havaittu korkea riski tulisi johtaa hoitoihin, jotka parantavat ennustetta
• Seulonnan tulisi olla kustannustehokasta

Ensiarviolta tämä vaikuttaa varsin selvältä ja suoraviivaiselta toiminnalta. Käytännössä tilanne on kuitenkin varsin monimutkainen ja haasteellinen.

Hyvin harvassa tilanteessa nämä kriteerit täyttyvät. Käytössä olevia seulontoja ovat rintasyövän, suolistosyövän ja kohdun kaulan syövän seulonnat. Eturauhassyvän seulonnassa on edelleen paljon avoimia kysymyksiä.

Kaikki käytössä olevat seulonnat ovat kohdistettuja tiettyyn väestöryhmään eikä valikoimattomia.

Koko väestön kohdistamaton seulonta on tehotonta

Houkutus ehdottaa koko väestön kohdistamatonta terveysseulontaa vaalien alla näyttää olevan suuri. Vaikka ehdotus ensi vaikutelmalta vaikuttaa järkevältä, tutkimusnäyttö puhuu sitä vastaan.

Vuonna 2019 julkaistussa Cochrane-katsauksessa ei väestötason terveystarkastuksista havaittu hyötyä kuolleisuuden tai sairastavuuden osalta.

Edellä mainittujen kriteerien täyttymättömyyden lisäksi, seulonnan vaikutuksia vähentää se, että ihmiset eivät muuta käyttäytymistään eikä riskitekijöissä tapahdu muutoksia vaikka tietoa tarjotaan. Tämä on näkynyt esimerkiksi genomiriskin mittaamisen yhteydessä.

Mitä suositukset kertovat esimerkiksi verisuonisairauksien ehkäisystä?

Kansainväliset suositukset ovat nostaneet esiin yhteiskunnan tason keinoja vaikuttaa väestön terveydentilaan kohdistamattoman seulonnan sijaan:

• Yksilöihin kohdistuvien toimenpiteiden lisäksi kohteena on yhteiskunnan rakenteiden ja toimintojen muuttaminen sellaisiksi, että ne johtaisivat riskitekijöiden vähenemiseen. Toimenpiteet kohdistuvat ruokavalioon, liikuntaan, tupakointiin ja alkoholiin. Kohderyhminä ovat media ja päättäjät.
• Ehkäisy pitäisi aloittaa jo lapsena terveiden elintapojen ja liikunnan tukemisena. Nuorilla absoluuttinen riski voi olla vielä pieni mutta kun elinaikaa on paljon jäljellä, sairaudet ehtivät kehittyä. Vastaavasti iäkkäillä suuri osa jo ikänsä puolesta voi kuulua suuren riskitason ryhmään, jolloin erilaisten toimenpiteiden ja lääkehoitojen mielekkyyttä tulee arvioida kriittisesti.
• Riskitekijöiden vähentämistä pitäisi tehdä aina tilaisuuden mahdollistamana esim. missä tahansa vastaanottotilanteessa. Myös systemaattista seulontaa suositellaan tunnetuissa suuren riskin ryhmissä.
• Painotus on hyvin paljon ei-lääkkeellisissä seikoissa, yhteiskunnassa, sääntelyssä ja verotuksessa.

Kustannukset

Mikäli seulonta toteutetaan nyt mediassa esitetyllä tavalla, on arvioitu aikuisneuvolan kustannuksien olevan yli 300 miljoonaa euroa vuosittain. Tutkimusnäytön perusteella suunnitellulla toiminnalla ei kuitenkaan saavuteta tavoiteltuja etuja.

Ongelmana on tällä hetkellä lisäksi se, että perusterveydenhuolto on aliresurssoitu eikä seulontaan tarvittavia resursseja ole vapaana.

Äkkiseltään väestön terveydentilan parantamiselle tehokkaampia keinoja olisi toteuttaa edellä kuvattuja toimia yhteiskunnan tasolla sekä perusterveydenhuollon resurssien parantaminen kuin kohdistamaton aikuisten neuvola.

Perusterveydenhuollon riittävillä resursseilla väestö pääsee arjessa paremmin kohtaamaan terveyden ammattilaisia ja samalla voidaan toteuttaa myös ehkäisevää toimintaa.