Koulu tarvitsee todellisuuspedagogisen toimenpideohjelman

Ikiajoista lähtien elämää on pidetty vaiheistettuna kolmeen maailmaan: syntymisen maailmaan, oppimisen maailmaan ja työskentelymaailmaan. Tällaiseen lineaariseen jakoon ei enää kukaan usko. Kukaan ei tiedä, miltä nämä maailmat näyttää vuonna 2050. Muutosvauhti on kuitenkin todellisuutta. Enää ei hakkeroida pelkästään tietoja vaan myös ihmisiä, kuten Vastaamon tapauksessa tapahtui.
Maailmankuulu historioitsija ja kirjailija, Noah Harari ja suomalainen Pentti O. Haikonen ovat nostaneet esiin ajatuksen ihmisestä biologisena algoritmina. Tämä tarkoittaa, että jokaisella meistä on fyysinen perusalgoritmi, joka sitten muuntuu geeniemme ja elintapojemme mukaan? Algoritmin ominaisuuksista on helppo johtaa isot suuntaviivat hyvään elämään ihmisellekin: löydä tarkoitus, optimoi stressitasosi, tunne itsesi, opi uutta ja keskity olennaiseen. (Tomi Nukarinen) Algoritmi tekee vain sitä, mitä olemme opettaneet sen tekemään – algoritmiemme mukaan me teemme valintoja. Perusalgoritmiamme muokkaavia tekijöitä on niin paljon, että kahta samanlaista ei ole. Algoritmit määrittelevät elämääsi. Ne ovat kuin resepti: yksityiskohtainen kuvaus tai ohje, jota seuraamalla tehtävä, prosessi tai ongelmanratkaisu ja siihen kuuluvat valinnat suoritetaan. Esimerkkinä voidaan käyttää vaikka keittokirjan reseptiä, joka kertoo vaiheet ja ainesosat, joilla saadaan aikaan haluttu lopputulos.

Nykyään algoritmeista puhuttaessa viitataan kuitenkin useammin oppiviin algoritmeihin ja koneoppimiseen: algoritmit oppivat ja kehittyvät käyttämänsä datan pohjalta, eivätkä lopputulokset siten ole samalla tavalla sääntömääräisiä kuin perinteinen määritelmä antaa ymmärtää. Kohtaamisemme algoritmien kanssa ovat arkisia, poliittisia, ja usein huomaamattomia. Ne pyrkivät pitämään käyttäjänsä pauloissaan. Algoritmini toimintaa ohjaa myös yhteiskunnan määräykset, säännöt, lait ja uskomukset eli esim. se mitä opetussuunnitelmassa koulun kuuluu opettaa. Yhteiskunta palkitsee suotuisaa toimintaa ja rankaisee ei-toivotusta toiminnasta. Normaali ihminen välttää yhteiskunnan toiveiden vastaista toimintaa ja haluaa mieluummin tulla yhteiskunnan palkitsemaksi. Joskus kuitenkin henkilön maailmankuvassa yhteiskunta ja sen valtaa pitävät ovat salaliitossa häntä vastaan. Hän on saattanut kokea objektiivisestikin katsottuna syrjintää tai huonoa kohtelua, joten on luonnollista, että hänen maailmankuvansa saattaa olla negatiivinen.
Aivomme tulkitsevat maailmankuvaan sopimattomat tapahtumat helposti taustameluksi, joka poistetaan muistikuvasta. Me siis valitsemme kuvia elämämme kuva-albumiin, joita vanhana selailemme. Näin me keräämme jatkuvasti kokemuksia tukemaan vanhoja kokonaisuuksia. Vain harvoin olemme valmiita muuttamaan maailmankuvaamme.
Vanhan maailmankuvan hylkääminen tapahtuu helpoiten teini-iässä, jolloin aivoihin ei vielä ole syntynyt vahvoja kokonaisuuksia. Vanhempana täyskäännös vaatii jo valtavan suuren, järisyttävän tapahtuman tai pitkän tapahtuma-ketjun, jotta vanha maailmankuva hylättäisiin. Pentti O. Haikonen sanoo: ”Ajattelu ei kuitenkaan ole ohjelmakäskyjen mekaanista suorittamista, vaan se on merkityk-sillä operoimista. Ja merkitysten mukanaolo tuo mukaan myös tunteet. ”

Algoritmit tarkkailevat sinua jatkuvasti – juuri nyt ne tarkkailevat, missä käyt, mitä ostat, kenen kanssa puhut, ketä tapaat. Pian ne valvovat jokaista askeltasi, hengenvetoasi ja sydämenlyöntiäsi. Ne opettelevat massadatan ja koneoppimisen avulla tuntemaan sinut yhä paremmin ja ne tekevät puolestasi valinnat, jos et tunne itseäsi. Näin elät tekniikan luomassa matriisissa, ja elämä ratkeaa saumoistaan ja eri elämänvaiheiden välillä ei ole enää jatkuvuutta. Se joka hallitsee algoritmeja, hallitsee jatkossa yhä enemmän ihmisten ajatuksia ja tunteita. Silloin eri tahoilla on mahdollisuus käyttää yhä enemmän valtaa. Se voit olla joko sinä tai ulkoiset hallitsijat.

Maailman vanhin neuvo on modernein neuvo

Algoritmit kehittyvät syntymästä alkaen ohjaamaan valintojamme. Perusalgoritmiamme muokkaavia tekijöitä on niin paljon, että kahta samanlaista ei ole. Jäljelle jää tietysti maailman vanhin neuvo: tunne itsesi, tunne suhteesi, tunne kehityshistoriasi, tarpeesi ja mitä haluat elämältä. Tämä neuvo ei koskaan ole ollut tärkeämpi kuin 2000-luvulla, koska tälle vaihtoehdolle on aina uusia ja uusia kilpailijoita, jotka yrittävät hakkeroida mielesi luomalla yhä uusia algoritmeja, jotka ohjaavat valintojasi. ”Kuka minä olen?” on polttavampi ja monimutkaisempi kysymys kuin koskaan aikaisemmin. Onnistuaksesi tässä tehtävässä koululla on mahdollisuutensa, jos se auttaa sinua ”tunne itsesi” tehtävässä. Tämä on maailman vanhin neuvo.

Tunne itsesi tarkoittaa, että näemme yhteyden tunteiden, ajatusten ja toimintojen välillä. Tämä vaatii huolellisuutta ja myötätuntoisesti rehellistä itsensä heijastusta, joka on äärimmäisen harvinaista nopeatempoisessa maailmassa. Tunne itsesi antaa sinulle ” mitä ” – kun tiedät itsesi, tunnet vahvuudet ja haasteet, tiedät mitä teet, mitä haluat ja mitä muuta.

Valitse itse tarkoittaa automaatio-ohjauksen keskeyttämistä arvioitaessa, kerätä tietoja ja pysähtymistä ”reaktiosta” vastaukseen. Se vaatii herkän tasapainon itsekuria ja itsetuntemusta kohtaan – rehellisesti ja myös paremmin joka päivä. Valitse itse tarjoaa ” kuinka ” – miltä se näyttää, miten ryhtyä toimiin, miten vaikuttaa itseesi ja muihin, miten ”operationaalistaa” näitä käsitteitä.

Anna itsesi tarkoittaa sitä, että tietoisuus ja valinnat ovat palveluksessasi omaa tarkoitusta varten ja tukemalla muita tekemään samoin. Elämällä tarkoituksellisesti, käyttäen elämämme hetkiä huolellisesti, vaatii meitä tuntemaan tarkoituksenmukaisuutemme ja sitoutumaan empaattisesti ympäröivään maailmaan. Anna itse antaa sinulle” miksi ” – Tunnista ja vastaa asianmukaisesti muiden tunteisiin. Kun annat itsesi, olet selkeä ja täynnä energiaa, joten pysyt keskittymällä siihen, miksi vastaat tiettyä tapaa, miksi liikkua uudessa suunnassa ja miksi maailmassa tarvitaan myötätuntoa.

Todellisuuspedagoginen toimenpideohjelma yhdistää opiskelijat käytännön tosielämän aiheisiin, jotka opiskelija valitsee omien taipumustensa ja vahvuuksiensa mukaan. Jokaisella yksilöllä on valta muuttaa elämänsä parempaan tekemiensä valintojen perusteella. Jokainen voi tehdä oikeat valinnat ja ottaa suuremman vastuun toiminnastaan esittämällä itselleen seuraavat kysymykset, jotka ovat myös todellisuuspedagogiikan avainkysymyksiä: Mitä haluat? Mitä teet saavuttaaksesi haluamasi? Toimiiko se? Mitkä ovat suunnitelmasi tai vaihto-ehtosi? Jokainen tekee valintoja, ja jokaisella valinnalla on jonkinlainen lopputulos tai seuraus, joka johtuu kyseisestä valinnasta.

Koulu muutoksen maailmassa?

Viimeinen asia, mitä oppilaat opettajaltaan kaipaavat, on lisää tietoa. He eivät myöskään kaipaa koulua, jossa opettajat ovat sallineet itsensä keskittyä siihen, että he sysäävät tietoa oppilaiden eteen ja kannustavat ”ajattelemaan itse”, koska pelko minkä tahansa vastuullisuuden puolesta merkitsee autoritaarisuutta. Elämän tarkoitus ei ole kuitenkaan hyllytavaraa, eikä ole käsikirjoitusta, eikä mikään ulkopuolinen pysty antamaan kenellekään elämän tarkoitusta. Todellisuuspedagogiikan toimenpideohjelman tarkoitus on rakentaa koulu, joka mahdollistaa yksilöiden kykyä muokata omaa elämäänsä sen sijaan, että algoritmit tai henkilökohtainen historia muokkaisi niitä. Välttämällä halua syyttää toisia tai elää menneitä sattumuksia ihmiset voisivat löytää onnen lähinnä valitsemalla käyttäytymistä, joka parantaisi heidän suhteitaan ja lisäsi heidän mahdollisuuksiaan onneen ja laatumaailmaan. Todellisuuspedagogiikka opettaa, että hallitsemme elämäämme paljon paremmin kuin tajuamme ja että me valitsemme kaiken, mitä teemme, mukaan lukien onnettomuutemme. Todellisuuspedagogiikka on voimaantumisen pedagogiikkaa. niin, että valtaistaminen tarkoittaa vallan antamista oman elämän hallintaan ja voimaantuminen psyykkistä voimaa ottaa ”oman elämänsä ohjat haltuun”. Voimaantunut ihminen kykenee toteuttamaan suunnitelmiaan ja saavuttaa tavoitteensa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu