Pääsiäinen ja Sanna Marinin naulaaminen

Kun Sanna Marinin hallitus nukahti virkamiesten ja oikeuskansleri Pöystin myötävaikutuksella ja teki eduskunnalle lakiehdotuksen koronarajoituksista, jotka perustuslakivaliokunta totesi kelvottomaksi toteuttaa, alkoi pääministerin välitön ristiin naulitse-minen. Oppositiolle tarjoutui mahdollisuus unissakävelijän politiikkaan. Oppositiolla ei ole halua kurkottautua todellisuuteen, sen maailma on täynnä ”kumoamattomia” uskomuksellisia arvauksia, solvauksia elävöittää ja hallitsee välittömät elämykset, ulkoisten auktoriteettien sopeuttama toiminta ja puheet perustuvat uskomuksiin, ennakkoluuloihin perustuviin ehdottomuuksiin ja varmuuksiin

Roomalaiset eivät keksineet ristiinnaulitsemista. Jo kauan ennen heitä teloitettavia naulittiin tai ripustettiin ristille tai seinille tai pylväisiin. Jopa evankeliumien kreikkalainen sana tarkoittaa pylvääseen ripustamista. Roomalaiset alkoivat kutsua teloitusvälinettä ristiksi ja teloitus-tapaa ristiin kiinnittämiseksi. Naulaamisesta puhuminen on suomen kielen erikoisuus. Sanna Marinin kohdalla voidaan siis puhua naulaamisesta, joka nyt tehdään lekalla eikä ruuveilla ja ruuvi-meisselillä.

Mikkelin piispa on luottamushenkilöiden neuvottelupäivillä 2017 käsitellyt esitelmässään
”Johtamisen käsitteet ja kuvat raamatussa” johtajuuden luonnekuvia. Episkopos on kaitsija, silmällä pitäjä, joka katsoo päältä ja valvoo (piispa), alun perin seurakunnan johtaja. Presbyteros on vanhin, jonka tehtävänä on muiden vanhinten kanssa seurakunnan johtaminen. Poimeen on paimen, kaitsija, joka tuntee lauman ja ruokkii sitä. Latinan sana pastor merkitsee myös paimenta. Hegemon on johtaja, joka osoittaa tien ja kulkee edellä. Proistamenos on etulinjassa seisova joukon johtaja. Kubernetes on perämies, joka ohjaa ja antaa suunnan kulkemiselle. Pääministerin tehtävä on kaikkea tätä, sillä hänen työtään varjostaa koronasaatana ja unissakävelevä tolkuton nalkuttava oppositio.

Ihmiset haluavat seurata aitoja johtajia, eivät täydellisiä johtajia, sanoo John Maxwell. Jokainen on johtaja – vähintään itsensä. Kuulostaa yllättävältä, mutta ensimmäiseksi on johdettava itseään. Ja tämä on itseasiassa kaikkein vaikeinta johtajuutta. Siksi menestyneimmät johtajat ovatkin parhaita myös itsensä johtamisessa.
Arvioidessamme johtajia, meidän on aina tehtävä kolme kysymystä: Onko heillä valmiuksia olla johtajia? Onko heillä tietoa, ymmärrystä keskeisistä käsitteistä, tosiasioista ja suhteista, joita heidän on tehtävä tehokkaasti? Ovatko sitoutuneita johtamaan? Kyllä, he haluavat olla johtajia, mutta ovatko he valmiita tekemään kovaa johtajuutta, tekemään yhteistyötä muiden kanssa tehtävän täyttämisessä, saavuttamaan vision ja saavuttamaan tavoitteet? Onko heillä luonne olla hyvä johtaja ja pyrkimys olemaan vielä parempi? Onko niillä arvoja, piirteitä ja hyveitä, joita muut – omistajat, työntekijät, asiakkaat, sääntelijät ja laajempi yhteiskunta, jossa he toimivat – käyttävät selvittääkseen, ovatko he hyviä johtajia? Kun on kyse johtajuudesta, osaaminen määrittää, mitä henkilö voi tehdä. Sitoutuminen määrää, mitä he haluavat tehdä ja luonne määrittää, mitä he tekevät. Minä olen kiitollinen siitä, että meillä on juuri tässä ajassa ja hetkessä Sanna Marinin kaltainen pääministeri.

Johtaja ei saa hetkeksikään herpaantua eikä nukahtaa. hänelle ei sallita minkäänasteista unissa-kävelijän roolia. Hänen tulee olla jatkuvassa havahtuneisuuden hätätilassa. Mitä se sitten tarkoittaa.
Havahtuminen merkitsee jatkuvaa hereillä oloa. Se on unitilasta selviämistä ja valvetilaan tulemista, horroksesta valvetilaan palautumista, tajuihinsa tulemista joka hetki tässä ja nyt. Havahtuminen on todellisuuteen säpsähtämistä, valveutumista ja jostakin selville pääsemistä. Havahtuminen on vapautumista harhoista, omista ajatuksistaan, uskomuksistaan ja muistoistaan. Havahtuminen on irtautumista liiallisesta optimismista ja laiminlyönneistä, jota edeltää havainto joko ulkomaailmasta tai omasta sielunelämästä. Havahtuminen on kykyä nähdä asiayhteydet spontaanisti siten, että saadaan luoduksi tilanteelle uusi syvempi merkitys tai ratkaisu. Havahtuminen on itsen näkemistä ja ymmärtämistä osana kokonaisuudesta ja kokonaisuutena.
Vetäessään hallituksen esityksen eduskunnasta Sanna Marin koki havahtumisen. Havahtumista seuraa tietoisuuden syveneminen, oivallus; Lisävaloa tilanteeseen, jonka on nähnyt vain tietyllä tavalla; Näkökulman tuoreutuminen tai muutos. Toivorikkaus, Herkkyys, Uteliaisuus, Intuitio, Ihmettely, Tunnetietoisuus. Riskinotto haasteiden vastaanottamiseen; havahtuminen voi johtaa kriisiin mutta kriisi voi avata myös uusia näköaloja ja mahdollisuuksia. Havahtuminen voi johtaa perusarvojen tarkasteluun ja minäkäsityksen uudelleen arviointiin. Havahtumisesta tulee intoa ja energiaa mutta se voi myös johtaa muutostarpeeseen. Toivotan Sanna Marinille voimaannuttavaa pääsiäistä, kestävyyttä ja jaksaa elää jatkuvassa havahtuneisuuden tilassa.

+2

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu