Pelätäänkö koulussa laatua

Pelätäänkö koulussa laatua. Ainakin opetusviranomaiset sitä kammoavat eikä siitä taideta tykätä kouluissakaan, koska kysymys laadusta kouraisee syvältä perusolettamuksia. Tässä kuvailen joitakin laatukoulun ominaisuuksia. Koulun laatuajattelun tulee perustua kulttuurin. Kulttuurinen ajattelu sanoo, että pikkuasian korjaamattomuus on symboli ja merkki kehnosta laadusta. Jos pieniä asioita ei korjata, miten kyettäisiin korjaamaan isompia ongelmia? Tämä johtopäätös demoralisoi ihmiset; ”piru asuu yksityiskohdissa…” Se tarkoittaa aktiivista toimintaa, oppimista ruokkivia oppimisympäristöjä, arvojen keskeisyyttä, tiedon laaja-alaisuutta ja integroituneisuutta, intuition kunnioittamista ja integraatiota/ inkluusiota kaikilla koulutusta ja oppimista koskevilla tasoilla. Näillä teemoilla lähestytään tulevaisuuden elämän vaatimuksia sisäisen valinnan ja vahvuuksien pedagogiikka edellä.

Opettajat: Opettajilla on optimistiset odotukset oppilaiden henkilökohtaisen ja ammatillisen tule-vaisuuden suhteen, josta he kantavat pedagogista vastuuta. Opettajakunta vastaa yhteisesti oppilaiden oppimisen vähimmäistason saavuttamisesta. Opettajat edistävät oppilaiden kyvykkyyttä hyvää edistäviin valintoihin. Vanhemmat kertovat korkeasta luottamuksesta opettajaan.

Pedagoginen yhdenmukaisuus: Kouluissa on laaja tai riittävä yhdenmukainen näkemys hyveistä ja vahvuuksista, perustavoitteista ja edellytyksistä, joilla tavoitteet saavutetaan. Kaikki koulun ja yhtei-sön sidosryhmät raportoivat korkeasta luottamuksesta koulua kohtaan. Suurin osa oppilaista   ilmoit-taa, että koulu on johdonmukaisesti iloinen paikka.

Opettajien sisäinen opettaja koulutus: Koulun erityisongelmat ovat jatkuvan sisäisen koulutuksen kohteena. Koulutuksessa on riittävästi säännöllisyyttä ja yhdenmukaisuutta luokanhallinnan ja koko-naiskäyttäytymiseen liittyvien vaateiden osalta koskipa ne sitten tehtävien suorittamista koulussa tai kotona. Koulujen sisäinen koulutus on omistajataholta vahvasti resursoitu.

Kouluelämän rikkaus: Koulussa toteutuu laaja harrastustoiminta. Koulu on avoin yhteisöllinen har-rastustoimintojen keskus opiskelijoille, opettajille, vanhemmille ja tarvittaessa myös suurelle ylei-sölle. Koulun opetussuunnitelmalliset valinnan mahdollisuudet ovat laajat musiikista, urheilusta, tai-teesta, tieteestä ja tekniikasta kiinnostuneille oppilaille.

Opetuksen laatu: Opetus toteutetaan maksimiaikaisena, niin että tunnit alkavat täsmällisesti ja opetusaika käytetään täysimääräisesti oppimiseen. Laatu on luokkahuonerauhaa. Oppilaille annet-tavaan palautteen annon useuteen ja säännöllisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Palautteen sisältö on opastava sen suhteen, miten voi selvitä oppimistehtävistä ja kantaa vastuuta oppimisestaan, kokonaiskäyttäytymisestään ja tulevaisuuteen suuntautuvista valinnoistaan.

Ratkaisujen toteuttaminen: Koulua koskevat ratkaisut toteutetaan yhteisesti hyväksyttyjen ohjaavien periaatteiden pohjalta. Ratkaisuissa korostetaan erityisesti hyvinvointiin liittyviä näkö-kohtia. Vain yhdessä tehdyt päätökset takaavat kukoistavuuden.

Yhteistyötä vanhempien kanssa: Yhteistyö vanhempein kanssa on intensiivistä; vanhemmilla on vaikutuksellinen osuus koulun toimintojen muotoiluun ja opettajien ja vanhempien väliseen yhteis-työhön. Vanhemmat raportoivat korkeasta luottamuksesta koulua kohtaan.

Koulun laatulupaus: kertoo, mitä lapsi, nuori ja hänen perheensä voivat kohtuudella odottaa saa-vansa koululta.  Lupauksen antajana voi toimia esimerkiksi valtuusto, lasten ja nuorten palveluita toteuttava kunnan lautakunta, työyhteisö tai työntekijä. Oikein asetettu lupaus lisää selkeyttä toimin-nan tarkoitusperiin sekä vahvistaa luottamusta työyhteisön haluun tehdä hyvää työtä.

Koulun johtajuus: Koulun johtajuudessa kysymys ei ole vain siitä, miten maailman muutos muuttaa koulua, vaan siitä miten koulu muuttaa maailmaa. Johtajuuden kriteerinä on kolme tekijää: 1) Mak-rotason näkemys työhön, -henkinen kunnioitus, -oikeudenmukaisuus, -myötätunto, -nöyryys ja -suvaitsevuus. 2) Mikrotason lähestymistapa, -huoli toisten hyvinvoinnista, -uskollisuus, -epäitsek-kyys, -eheys, -rehellisyys, -totuudenmukaisuus ja 3) Uudistumiskykyisyys, -visionäärisyys, -näke-myksellisyys, -viisaus, -itsekuri, -rohkeus, ja intohimoisuus. Koulun johtajuuteen kuuluu kyky edus-taa koulua sopimusten ja sovittujen suuntaviivojen varmistamiseksi. Hänellä on tiivis kosketus arkeen erityisenä tehtävänä opettajien yhteistyön varmistaminen. Hänellä tulee olla selkeä sisäisen ja ulkoi-sen viestinnän strategia.

Koulun kulttuuri: Laatukoulussa mikään toiminto ei ole irrallaan toisista toiminnoista. Koulussa on päätetty miten tulee käyttäytyä milloin tahansa. Kaikessa kasvatuksessa ja opetuksessa aikuisten tulee auttaa oppilaita kuvittelemaan, suunnittelemaan ja tekemään sellaisia valintoja, jotka johtavat laadul-liseen elämään. Valintoja ohjaa sisäisen valinnan vapaus, joka nojaa ikiaikaisiin hyveisiin ja vah-vuuksiin, toiminnan vapaus ja vapaus vastata toiminnan tuloksista. Nämä kolme suurta vapautta ovat perusta henkilökohtaiselle vapaudelle.

Kansalaisuuden edistämien: Koulun kulttuurissa vallitsee ohjelmallinen ymmärrys yhteiskunnan todellisuudesta ja oikeudenmukaisuuden toteutumisen, tasa-arvon, rauhan, keskinäisen solidaarisuu-den, kestävän kehityksen ja hyvän elämän periaatteiden toteuttamisen välttämättömyydestä ja niiden elämänlaatua lisäävästä merkityksestä. Koulussa korostetaan nuorten kasvua kokonaisvaltaisina ihmisinä, joiden valinnat tulevat ratkaisemaan sekä heidän itsensä että yhteiskunnan ja maailman suunnan. Koulu on ihmisoikeuksien ja lapsen oikeuksien toteutumisen tyyssija.

Kasvuyhteisöllisyys: Laatukoulun keskeisin kriteeri liittyy siihen, miten voimaantuneena oppilaat lähetetään maailmaan. Voimaantumisen prosessien synty edellyttää aivan tietynlaista kasvatuksellista ja pedagogista toimintaa, jonka avulla ihmisen kasvaminen ihmiseksi tulisi mahdolliseksi. Ihmiseksi kasvamisen ihanteet pakenevat, jos niistä ei huolehdita kestävästi ja johdonmukaisesti.

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu