Tarvelähtöinen koulu vaatii joustavan koulujärjestelmän

Nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia ja valtiotieteiden tohtori, kasvatuspolitiikan tutkija Sari Vesikansa ehdottavat (HS 15.4.), että jokaisen maamme peruskoulun tulisi olla intensiivikasvatuksen yksikkö, koska kasvatusajattelua leimaa väärä oletus lasten ja nuorten oireilun poikkeuksellisuudesta. Tähän voidaan yhtyä myös muilla kuin vain resurssien lisäämistä koskevilla perusteilla. Suomalainen kasvatusjattelu pohjaa  joustamattomalle ulkoisen kontrolliajattelun kasvatukselliselle koulujärjestelmä-ajattelulle. Joustamaton koulujärjestelmä on  malli, jossa opetus ja oppiminen rajautuvat koulun sisäiseen todellisuuteen, jota ohjaa opetussuunnitelmaperusteisuus oppilaan tarveperusteisuuden sijaan. Koulu kantaa vastuuta lähinnä oppilaiden oppimäärien suorittamisesta, mutta ei anna vastausta inhimillisen kasvun tarveperusteiselle kasvulle, missä oppilaiden yksilölliset tarpeet ja vahvuudet  tulisivat huomioiduksi riittävästi. Tämä voi johtaa oppilaiden niin ulkoiseen ja ennen kaikkea sisäisen motivaation laskuun, oppimisen kiinnostamattomuuteen ja mitä erilaisimpiin opetuksen ja oppimisen haasteisiin. Joustamattomassa koulujärjestelmässä voi olla vähemmän tilaa oppilaiden osallisuudelle, luovuudelle ja itseohjautuvuudelle. Oppimisympäristö saattaa olla jäykkä eikä joustava, mikä voi vaikeuttaa oppilaiden oppimista eri tavoilla. Koulujen johtajuus ja opetus saavat  pontimensa ulkoisen kontrollin asettamien vaatimusten noudattamisesta. Tämä malli  myös heikentää oppilaiden valmiuksia vastata tulevaisuuden työelämän ja yhteiskunnan muuttuviin haasteisiin.

Intensiivikasvatuksen, jota Honkatukia ja Veikansa kuvailevat, vaatii joustavan koulujärjestelmän, joka kattaa kolmen alueen nonformaalin (koti), formaalin (koulu) ja informaalin (järjestöt, työelämä) todellisuuden  oppia ja kehittyä yksilöllisesti erilaisten tarpeiden ja vahvuuksien mukaan. Joustava koulujärjestelmä tunnistaa oppilaiden erilaiset tarpeet ja oppimistavat. Se tarjoaa mahdollisuuksia yksilölliseen opetukseen ja ohjaukseen, jotta jokainen oppilas voi saavuttaa parhaan mahdollisen oppimistumisen.

Joustavassa koulujärjestelmässä käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä, kuten projektityöskentelyä, ongelmalähtöistä oppimista, ryhmätyöskentelyä ja itsenäistä opiskelua. Koulujärjestelmä tarjoaa joustavia oppimisympäristöjä, joissa oppilaat voivat oppia eri tiloissa ja eri aikoina. Esimerkkejä ovat avoimet oppimisympäristöt, ulkona oppiminen ja etäopetusmahdollisuudet, jotka ylittävät koulun formaalin oppimisen rajat.  Joustava koulujärjestelmä tarjoaa oppilaille tarvittavaa ohjausta ja tukea kaikilla em. oppimisen alueilla heidän kaikkien kouluvuosien aikana. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ja kehitystä sekä auttaa heitä saavuttamaan omat tavoitteensa. Ohjauksessa korostetaan myös itseohjautuvuuden ja vastuunottoon kannustamista.

Joustavassa koulujärjestelmässä arviointi on monipuolista ja monimuotoista. Se sisältää erilaisia arviointimenetelmiä, kuten portfoliot, itsearviointi, vertaisarviointi ja jatkuva palautteen antaminen oppilaille.

Joustava koulujärjestelmä kannustaa yhteistyöhön eri sidosryhmien välillä, kuten kuten opettajien, oppilaiden, vanhempien ja muiden kasvatus- ja opetusalan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda mahdollisuuksia kokonaisvaltaiselle oppimiselle ja tukea oppilaiden hyvinvointia ja kehitystä.

 Joustava koulujärjestelmä pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa vastaamaan muuttuvia oppimistarpeita ja yhteiskunnan haasteita. Se kannustaa kokeilemaan uusia pedagogisia ratkaisuja ja ottamaan oppimisesta iloa ja innostusta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että joustava koulujärjestelmä tarjoaa oppilaille paremmat mahdollisuudet oppia omista lähtökohdistaan ja kehittää monipuolisia taitojaan. Se korostaa ulkoisen kontrolliin perustuvan kasvatusajattelun sijaan  sisäiseen motivaatioon perustuvaa opiskelijoiden tarpeisiin pohjautuvaa yksilöllisyyttä, vuorovaikutusta, osallisuutta ja elinikäistä oppimista. Joustava koulujärjestelmä pyrkii tukemaan oppilaiden kokonaisvaltaista kehitystä ja valmistamaan heitä tulevaisuuden haasteisiin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu