Tarvitaanko vanhempien Sekaisin-chattia, kun ei tiedä miten lasten kanssa olla ja elää. Kymmenen poitsia ahdistukseen.

Koulunsa aloittavien lasten ja nuorten vanhemmat ovat jälleen suuren ihmeen edessä, jota kutsutaan kasvun muutokseksi. Tarvittaisiinko vanhempien Sekaisin -chattia? Miten olla ja elää, mihin tukeutua. Onko universaaleja periaatteita, joihin vanhemmat kaikkialla maailmassa voisivat tukeutua. Tässä 10 pointsia, joista voisi muodostaa kasvatuksensa tukijalat.

1.Ainoa  henkilö, jonka käyttäytymistä voimme hallita, on omamme

Tämä on tärkeä periaate, joka liittyy itsevastuuseen ja henkilökohtaiseen kasvuun. Voisin opettaa lapsille tämän periaatteen seuraavasti:

“Kuule, rakkaat lapset, tiedätkö, että ainoa henkilö, jonka käyttäytymistä voimme hallita, olemme me itse? Se tarkoittaa, että emme voi muuttaa muiden ihmisten toimintaa tai päätöksiä, mutta voimme valita, miten itse toimimme. Joskus elämässä tulee vastaan tilanteita, joissa muut ihmiset saattavat tehdä asioita, jotka ärsyttävät meitä tai vaikuttavat meihin. Silloin on tärkeää muistaa, että meillä on valta päättää, miten reagoimme. Voimme valita olla rauhallisia, ystävällisiä ja empaattisia, vaikka toiset käyttäytyisivät eri tavalla. Joten muistakaa, että teidän oma käyttäyty-minen on avain rauhalliseen ja onnelliseen elämään.”

  1. Kaikki, mitä voimme antaa toiselle henkilölle, on tietoa.

Toivottavasti tämä auttaa heitä ymmärtämään, että meillä on valta omiin reaktioihimme ja että voimme vaikuttaa omaan elämäämme positiivisesti. Tämä on hieno periaate, joka korostaa tiedon ja ymmärryksen merkitystä. Voisin selittää tämän lapsille seuraavasti:

“Kuulkaa, rakkaat lapset! Tiedättekö, että kaikki, mitä voimme antaa toiselle henkilölle, on tietoa? Se tarkoittaa, että vaikka emme voi antaa toiselle fyysisiä esineitä tai tunteita suoraan, voimme jakaa tietoa ja oppimusta. Esimerkiksi kun jaamme tarinoita, opetamme uusia asioita tai jaamme kokemuksiamme, annamme toisille arvokasta tietoa. Tämä tieto voi auttaa muita oppimaan, kasvamaan ja ymmärtämään maailmaa paremmin. Joten muistakaa, että tiedon jakaminen on lahja, joka voi tehdä maailmasta paremman paikan!”

3.Kaikki pitkäkestoiset psykologiset ongelmat ovat suhdeongelmia.

“Kuulkaa, rakkaat lapset! Tiedättekö, että kaikki pitkäkestoiset psykologiset ongelmat liittyvät jollain tavalla ihmissuhteisiin? Se tarkoittaa, että kun meillä on vaikeuksia tuntea itsemme onnellisiksi tai kun meillä on pitkään surullinen olo, se voi johtua siitä, miten me olemme vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Esimerkiksi jos meillä on vaikeuksia ystävien kanssa tai jos meillä on ristiriitoja perheenjäsenten kanssa, se voi vaikuttaa meidän henkiseen hyvinvointiimme. Siksi on tärkeää puhua tunteistamme ja pyrkiä ratkaisemaan suhdeongelmia. Muistakaa, että ystävällisyys, empatia ja avoin keskustelu voivat auttaa meitä voittamaan näitä haasteita!”

  1. Jokin ongelma on aina osa nykyistä elämäämme.

Tämä tarkoittaa, että elämässä tulee aina vastaan vaikeuksia ja haasteita, mutta niiden kohtaaminen on normaalia ja niihin voi suhtautua rakentavasti.  Puhu lapsille siitä, että kaikilla ihmisillä on joskus vaikeuksia. Kerro omista kokemuksistasi ja siitä, miten olet selvinnyt haasteista. Kannusta lapsia ratkaisemaan pieniä ongelmia arjessa. Esimerkiksi jos lelu hajoaa, voitte yhdessä miettiä, miten sen voisi korjata tai miten voitte löytää uuden lelun. Opeta lapsille, että vaikeuksista selviytyminen vaatii positiivista asennetta. Vaikka tilanne olisi vaikea, voi aina löytää jotain hyvää tai oppia uutta. Ongelmat eivät aina ratkea heti. Opeta lapsille, että kärsivällisyys ja pitkäjänteisyys ovat tärkeitä ominaisuuksia. Toimi itse mallina ja osoita, miten käsittelet vaikeuksia. Lapset oppivat usein parhaiten havainnoimalla aikuisten toimintaa.

5.Aiemmin tapahtuneella ei ole tekemistä sen kanssa, mitä olemme tänään.

Vaikka menneet tapahtumat voivat vaikuttaa meihin, ne eivät määritä täysin nykyistä tilannet-tamme. Voimme käyttää yksinkertaisia esimerkkejä selittääksemme tätä periaatetta:

Rakenna uudelleen: Kuvittele, että lapset rakentavat legoista tornin, mutta se kaatuu. Vaikka torni romahti, he voivat aina aloittaa alusta ja rakentaa jotain uutta. Menneillä tapahtumilla ei ole merkitystä, vaan tärkeintä on, että heillä on mahdollisuus luoda nyt jotain erilaista.

Oppiminen virheistä: Kerro lapsille, että virheet ja epäonnistumiset ovat osa oppimisprosessia. Vaikka menneet virheet voivat vaikuttaa meihin, ne eivät estä meitä kasvamasta ja kehittymästä.

Tulevaisuuden mahdollisuudet: Painota sitä, että jokainen päivä tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Menneet päätökset eivät rajoita meitä, vaan voimme aina tehdä uusia valintoja ja luoda paremman tulevaisuuden.

Itsearvostus: Opeta lapsille, että he ovat enemmän kuin menneet tapahtumat. Heidän arvonsa ei riipu siitä, mitä on tapahtunut, vaan siitä, miten he suhtautuvat itseensä ja muihin.

6.Valintoja ohjaa rakkauden ja kuulumisen, itsearvostuksen ja vaikutusvallan, vapauden ja autonomian, ilon ja nauttimisen ja selviytymisen ja terveyden tarpeet.

Tämä on hieno periaate, joka korostaa erilaisia tarpeita, jotka ohjaavat valintojamme. Nämä periaatteet auttavat lapsia ymmärtämään, että valinnat eivät ole satunnaisia, vaan ne perustuvat moniin tarpeisiin ja arvoihin

Voimme opettaa tämän periaatteen lapsille monin tavoin:

Rakkaus ja kuuluminen: Kerro lapsille, että me kaikki tarvitsemme rakkautta ja kuulumista. Rakkaus perheeltä, ystäviltä ja yhteisöltä vaikuttaa siihen, miten valitsemme toimia.

Itsearvostus ja vaikutusvalta: Opeta lapsille, että heidän mielipiteillään ja päätöksillään on merkitystä. He voivat vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäröivään maailmaan.

Vapaus ja autonomia: Puhu lapsille vapauden ja itsenäisyyden tärkeydestä. Heidän tulisi oppia tekemään omia päätöksiään ja ottamaan vastuuta niistä.

Ilo ja nautinto: Kerro, että elämässä on tärkeää nauttia pienistä asioista ja löytää iloa arjesta. Valinnat voivat tukea tätä periaatetta.

Selviytyminen ja terveys: Painota terveyden ja hyvinvoinnin merkitystä. Valinnat, jotka tukevat terveyttä, ovat tärkeitä pitkällä aikavälillä.

7.Valintoja ja käyttäytymistä koskevat ratkaisut tapahtuvat nykyhetkessä.

Voimme selittää tämän periaatteen lapsille yksinkertaisilla ja helposti ymmärrettävillä esimerkeillä:

Leikkihetki: Kuvittele, että lapset leikkivät yhdessä. Jos he päättävät jakaa lelunsa ystävän kanssa, se päätös tehdään juuri sillä hetkellä. Se ei ole jotain, mitä he päättivät eilen tai päättävät huomenna; se on valinta, jonka he tekevät juuri nyt. Samoin, jos he valitsevat olla ystävällisiä tai noudattaa sääntöjä, ne ovat päätöksiä, jotka tehdään nykyhetkessä.

Tietoisuus valinnoista: Opeta lapsille, että jokainen päivä tarjoaa mahdollisuuden tehdä valintoja. He voivat valita, miten suhtautua toisiin ihmisiin, miten käyttäytyä luokassa tai miten käyttää vapaa-aikaansa. Nämä päätökset tapahtuvat juuri nyt.

Vastuullisuus: Korosta vastuullisuutta ja sitä, että omilla valinnoilla on seurauksia. Jos lapset tekevät hyviä päätöksiä nykyhetkessä, se voi vaikuttaa heidän tulevaisuuteensa.

Tietoinen läsnäolo: Kannusta lapsia olemaan tietoisia siitä, mitä he tekevät juuri nyt. Kun he ovat tietoisia valinnoistaan, he voivat tehdä parempia päätöksiä.

8.Kokonaiskäyttäytyminen muodostuu ajattelusta, toiminnasta, tunteista ja fysiologiasta.

Ajattelu: Tarjoa lapsille pulmia tai ongelmanratkaisutehtäviä, jotka kannustavat heitä kriittiseen ajatteluun ja päätöksentekoon. Voit esimerkiksi antaa heille arvoituksia tai tehtäviä, joissa heidän täytyy miettiä erilaisia vaihtoehtoja.

Toiminta: Osallista lapset roolileikkeihin tai fyysisiin aktiviteetteihin, joissa he voivat näytellä erilaisia käyttäytymismalleja. Esimerkiksi leikkiä tilanteita, joissa toimitaan ystävällisesti, avuliaasti tai rauhallisesti.

Tunteet: Keskustele lasten kanssa erilaisista tilanteista ja kysy heiltä, miten he tuntisivat itsensä kyseisissä tilanteissa. Tämä auttaa heitä ymmärtämään, miten tunteet vaikuttavat käyttäytymiseen.

Fysiologia: Opeta lapsille, miten heidän kehonsa reagoi erilaisiin tunteisiin ja toimiin. Voit esimerkiksi selittää yksinkertaisesti, miten sydän sykkii nopeammin jännittävässä tilanteessa tai miten hengitys rauhoittuu rentoutuessa.

9.Ajattelun ja tekojen kontrollointi vaikuttavat epäsuorasti tunteisiin ja fysiologiaan, joita ei voi suoraan kontrolloida.

Tämä periaate on tärkeä ymmärtää, ja voit opettaa sen lapsille monin eri tavoin.

Ajattelu ja teot: Selitä lapsille, että heidän ajatuksensa ja toimintansa vaikuttavat siihen, miten he tuntevat itsensä ja miten heidän kehonsa reagoi. Esimerkiksi, jos he ajattelevat positiivisesti ja tekevät hyviä tekoja, he voivat tuntea olonsa onnellisemmaksi ja rentoutuneemmaksi.

Tunteet: Opeta lapsille, että tunteet voivat olla epäsuorasti hallittavissa. He voivat esimerkiksi oppia tunnistamaan omat tunteensa ja löytämään tapoja käsitellä niitä. Esimerkiksi hengitysharjoitukset voivat auttaa rauhoittamaan tunteita.

Fysiologia: Vaikka emme voi suoraan hallita fysiologisia reaktioitamme, voimme vaikuttaa niihin epäsuorasti. Esimerkiksi liikunta, terveellinen ruokavalio ja riittävä uni voivat parantaa yleistä hyvinvointiamme ja vaikuttaa positiivisesti fysiologiaamme.

10.Pahoinvoinnin tila voi todellakin olla valittua, ja se voi johtua monista tekijöistä.

Tietoisuus tunteista: Kerro lapsille, että meillä kaikilla on erilaisia tunteita, kuten iloa, surua, vihaa ja ahdistusta. Nämä tunteet voivat vaikuttaa siihen, miten me voimme fyysisesti ja henkisesti.

Valinnat ja reaktiot: Selitä, että meillä on valta valita, miten reagoimme tunteisiimme. Vaikka emme voi aina valita, mitä meille tapahtuu, voimme valita, miten suhtaudumme siihen. Esimerkiksi jos joku sanoo jotain epäystävällistä, voimme valita olla reagoimatta vihaisesti tai loukkaantuneesti.

Ennaltaehkäisy: Puhu lapsille siitä, miten voimme tehdä ennaltaehkäiseviä valintoja välttääksemme pahoinvointia. Esimerkiksi jos tiedämme, että tietty tilanne saa meidät tuntemaan olomme huonoksi, voimme valita välttää sitä tai käsitellä sitä eri tavalla.

Itsemyötätunto: Opeta lapsille myös itsemyötätuntoa. Jos he tuntevat olonsa pahoinvoivaksi, he voivat valita olla itselleen lempeitä ja ymmärtäväisiä. Heidän ei tarvitse syyttää itseään tunteistaan.

JuhaniRsnen
Järvenpää

Juhani Räsänen on järvenpääläinen 84 vuotias kasvatustieteen maisteri, emeritusylitarkastaja ja oppisopimusjohtaja ja tietokirjailija sekä mm. OKM:n rahoittamien Syvien vahvuuksien koulu- ja kasvuyhteisöllisyyskoulun indikaattorit- hakkeiden kehittäjä ja toteuttaja. Hän on aikaisemmin julkaissut kasvatustieteen piiriin kuuluvia teoksia perustuen voimaantumisen teoriaan, positiiviseen psykologiaan, vahvuuksien pedagogiikkaan, valinnan teoriaan ja todellisuuterapiaan ja oppimisen arviointiin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu