Työministeri Tuula Haataiselle terveisiä

Terveisiä Työ- ja elinkeinoministeri Tuula Haataiselle. Syksyn työllistämiskeinojen keskustelu palautuu perinteisesti kysymykseen ulkoiseen pakottavuuteen tai vapaaehtoisuuteen perustuvista keinoista. Keinovalinkoima liittyy pakkoihin ja valtaan, jotka rajoittavat elämäntyylin kannalta ratkaisevia valintoja, joihin ei osalliset voi vaikuttaa. Voitko siis vaikuttaa vai määrätä, on vissi ero. Jääkaapin lokerikkoja et voi määrätä, mutta se, mitä niihin panet, voit vaikuttaa. Oleelliseksi muodostuu siis se psykologinen viitekehys, johon työvoimapalvelut nojaa, ja ovat palvelut voimaannuttavia vai alistavia, ja miksi palveluja nimitetään: valmennukseksi, ohjaukseksi, opastukseksi, neuvonnaksi, auttamiseksi tai terapiaksi. Ulkoisen pakottamisen ja kontrollin korvaaminen valinnan teorialla lisää perustarpeista erityisesti ihmisten henkilökohtaista vapautta. Valintateorian käytännössä tarkoittaa ajattelutavan ja käyttäytymisen muuttamista a)ulkoisesta ohjauspsykologiasta, (palkinto-rangaistus) eli uskoa, että kokemuksesi ja käyttäytymisesi määräytyvät ulkopuolisten voimien vaikutuksesta ja avulla: (onni, olosuhteet, muut ihmiset ja ulkoiset tekijät) b) sisäisen valvonnan psykologiaan, (kannuste-vaste) eli uskoa siihen, että olet vastuussa valinnoistasi ja niiden seurauksista ja motivoitumaan toimintaan tämän periaatteen mukaan. Tämä vie sinut lähemmäksi vapauttasi ja sitä mitä haluat laatumaailmasi: parempia suhteita ja tyydyttävämpää elämää.

Valinnan teorian psykologia on uusi selitys ihmisen käyttäytymiselle. Se haastaa monia perinteisiä näkemyksiä ihmisen kasvusta, opetuksesta ja  käyttäytymisestä: kuinka elämme elämäämme, (miten oppia uusia tapoja elää elämäämme); kuinka suhtaudumme toisiin, (miten  löytää tyydyttävämpiä tapoja käsitellä elämämme suhteita); miten tulkitsemme vaikeuksia, (miten saada syvempi ja toiveikkaampi käsitys terveydestä); miten ymmärrämme oppimisen, (miten löytää vaihtoehto monille sisäisen motivaation käytännöille); miten näemme vallan ja hallinnan, (miten tutkia tyydyttävämpää ja voimaannuttavampaa lähestymistapaa johtamiseen).

Vapauden määrittelemiseen tai uudelleen määrittelemiseen voidaan käyttää valinnan keskeisiä perusväittämiä, jotka ovat:
1)Voimme kontrolloida ainoastaan omaa käyttäytymistämme. Käyttäytyminen on valittua. Voimme vaikuttaa suoraan ainoastaan toimintaan ja ajatteluun. Tunteita ja fysiologiaa voimme kontrolloida epäsuorasti toiminnan ja ajattelun kautta.
2) Meitä ohjaa viisi perustarvetta: rakkaus ja kuuluminen, itsearvostus ja vaikutusvalta, vapaus ja autonomia, ilo ja elämästä nauttiminen sekä selviytyminen ja terveys. Perustarpeiden tyydytyksen vaateen voima vaihtelee sen suhteen mitä haluamme. Voimme tyydyttää perustarpeemme tekemällä valintoja sellaisten kriteerien pohjalta, jotka ovat elämän laatua kohentavia ja tyydyttävät erityiset halumme. Itsemääräytymisteorian mukaan ihmisellä on biologisten tarpeiden lisäksi kolme universaalia psykologista tarvetta: tarve olla autonominen ja toimia vapaaehtoisesti, tarve tuntea itsensä kyvykkääksi sekä tarve kokea yhteenkuuluvuutta ja läheisyyttä muiden kanssa. Teoria esittää näiden kolmen tarpeen tyydyttämisen olevan välttämätöntä jokaisen ihmisen psyykkiselle hyvinvoinnille.
3) Kaikki mitä annamme tai saamme toiselta ihmiseltä, on informaatiota. Informaatioon suhtaudumme omien uskomustemme ja asennemaailmojemme suotimien kautta. Arvomme ja asenteemme vaikuttavat siihen kierrämmekö vai kohtaammeko todellisen maailman sellaisena  kun se ilmenee. Jos päätämme, että informaatio on yhdentekevää, havainnointi päättyy.
4) Ongelmallinen ihmissuhde on aina läsnä ihmisen elämässä. Kaikki pitkäkestoiset psykologiset ongelmat johtuvat rikkonaisista ihmissuhteista tai siitä, ettei ihmissuhteita ole. Menneisyyden tapahtumat vaikuttavat siihen, millaisia olemme tällä hetkellä, mutta menneiden tapahtumien arvioinnilla emme voi juurikaan vaikuttaa siihen, mitä pitäisi tehdä nyt.
5) Kaikki tekeminen on kokonaiskäyttäytymistä, joka koostuu neljästä osa-alueesta: toiminnasta, ajattelusta, tunteista ja fysiologiasta. Käyttäytyminen on valittua. Voimme vaikuttaa suoraan ainoastaan toimintaan ja ajatteluun. Tunteita ja fysiologiaa voimme kontrolloida epäsuorasti toiminnan ja ajattelun kautta.
6) Käyttäytymistä kuvataan aina verbillä ja se nimetään parhaiten tunnistettavan osa-alueen mukaan esimerkiksi: ”valitsen työttömyyden” sen sijaan, että sanottaisiin ”olen työtön”. Valinnan teoria kiteyttää ulkoisen kontrollin psykologian toimintaperiaatteen seuraavasti: ”Rankaise ihmisiä, jotka toimivat väärin, jotta he oppivat tekemään niin kuin sanot; palkitse heidät sitten, jotta he edelleen tekevät niin kuin haluat heidän tekevän” . Ulkoisen kontrollin maailmassa ihmiset ovat oppineet uskomaan, että valta omaan hyvinvointiin on itsen ulkopuolella, että muut voivat tehdä meidät onnellisiksi tai onnettomiksi ja tämä uskomus vie meiltä henkilökohtaisen vapauden. Olemme kehittäneet em. valinnan teoriaan perustuvan työllisyysterapeuttisen koulutuksen mallin auttaaksemme hallituksen tavoitteiden toteuttamista. Työllisyysterapia  on sisäisen valinnan teoria-menetelmä yhdistelmän  mukainen   prosessi, jolla autetaan yksilöitä ja ryhmiä psykologis-pedagogisella  lähestymistavalla tyydyttämään perustarpeitaan. Se on paradigmallinen muutos nykyisiin tapoihin toteuttaa työvoimapalveluita, koska osoittaa tunnistamaan tyydyttämättömät tarpeet ohjaamaan heitä laatimalla suunnitelmia,  asettamalla tavoitteita tyydyttämättömien tarpeiden täyttämiseksi, ankkuroi asiakkaat heidän maailmansa todellisuuteen, luo merkityksellisempiä yhteyksiä ihmissuhteisiin, auttaa heitä navigoimaan maailmassa tekemään vastuullisia päätöksiä, jotka tuovat heidät lähemmäksi tavoitteitaan ja johtaa vastuuseen valinnoista.

Etsimme yhteyttä – etsi Sinäkin

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu