§58g – tulkintaerimielisyys
Tartuntatautilain pykälä 58g aiheutti tulkintaerimielisyyksiä aluehallintoviraston ja sosiaali- ja terveysministeriön välillä.
Pitäisikö tulevaisuuden erimielisyyksiä varten päättää ja jopa säätää siitä, että minkä viranomaisen näkemystä noudatetaan jos erimielisyyksiä ilmenee.
Lainsäädännössä ylempi normi syrjäyttää automaattisesti alempiasteisen normin, tyyliin:
– perustuslaki on tavallista lakia vahvempi
– laki on asetusta vahvempi
Voitaisiinko päättää, että valtionhallinnon viranomaisen (ministeriö) näkemys (=tulkinta) syrjäyttää automaattisesti alue- ja paikallishallinnon viranomaisen näkemyksen.
Tuolloin tietysti myös vahvempi viranomainen olisi vastuussa tulkinnan aiheuttamista kustannuksista.
Toinen, vaikeampi tapa, olisi tottakai säätää niin selkeitä lakeja, että ei jäisi tulkinnanvaraa siitä miten kutakin pykälää pitää soveltaa. Muihin normeihin sama vaatimus: selkeysvaatimus. – Mutko voi olla kiire?
Valtaosalla menee asiat sekaisin ja tietämättömyydestä johtuu nämä ihmeelliset hallitukselta kysymiset ja holtittomilla otsikoinnilla aiheutetaan sellainen mielikuva, että hallitus sössii ihan kaiken, kannattaa lukea tästä:
https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2021/03/14/toimivallan-tyonjako/
Myös pitää oppia vallan kolmijako-oppi.
Hallituksella ei ole eduskunnan enemmistön hyväksyntää tehdä sellaisia toimenpiteitä vaikka kuinka vaaditaan.
Pitää olla todella painavat syyt, jotta valmiuslaki voitaisiin jälleen ottaa käyttöön ja silloin hallituksella on enemmän valtaa ohittaa toimivaltaiset viranomaiset ja määrätä tekemään. Terveys ja turvallisuus menee kaiken muun edelle.
Ilmoita asiaton viesti
Eli:
1) terveys ja turvallisuus
2) selkeät säädökset
P.S. muistellaanko muutoksia liittyen vaikkapa ns. kaksikäyttöautoihin?
Lyhemmän ajan takaa: romutuspalkiot!
Ilmoita asiaton viesti
Romutuspalkkiot ovat vitsi, ihmiset pystyvät ostamaan keskimäärin 3500 euron auton ja sitä kalliimpia ei pysty.
Siinä täytyy myös muistaa, että yli 5000 euroa maksavan auton omistavalta, joka joutuu esim. hakemaan toimeentuloa, niin auto voidaan katsoa realisoimiseksi, jos auton arvo on enemmän kuin 5000 maksava, ensin myydään pois. Eri asia silloin, jos kotona on huollettavia tai on sellaisessa paikassa, jossa ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia joukkoliikenteeseen.
Minulla aikoinaan pari vuotta sitten maksoi käytetty auto arvoltaan 4500, missä sain vanhasta autosta yllättäen 800 eurolla ja se tiputettiin 3700 euroon. Eikä ketään voi pakottaa vain yhden auton, jos kumpikin käy eri paikkakunnilla töissä.
Sitten se listaamasi terveys ja turvallisuus sekä selkeät säädökset löytyy ihan Japanissakin, missä mekin käytetään:
https://ulkopolitist.fi/2020/04/16/koronavirus-ita-aasiassa-osa-iii-japani-pyytaa-ei-kaske-epidemian-torjunta-maassa-perustuu-ohjeistuksiin/
Ilmoita asiaton viesti
Tuo toimeentulotuki ja realisoiminen ei ole noin yksinkertainen juttu – kunpa olisikin.
nim.”tt-tuen asiantuntija, evp.”
Ilmoita asiaton viesti