Manchesterin isku ei järkyttänyt?
Manchesterissa 22.5.2017 tapahtunut pommi-isku on päätelty terrori-iskuksi, näin tietää kertoa jo mm. wikipedia, vaikka täyttä varmuutta asiasta ei käsitykseni mukaan vielä ole. Ei vaikkakin ISIS on ilmoittanut olevan iskun takana.
Valtioiden päättäjät niin Suomessa kuin muuallakin ovat tuominneet iskun, mikä on ymmärrettävää ja se on myös mediassa laajalti uutisoitu, mikä on puolestaan lisännyt iskun saamaa näkyvyyttä, ja varmasti lisännyt myös monien ihmisten pelkoja, ja aiheuttanut osaltaan järkyttymistä. Onko se kuitenkaan oikea uutinen, että isku on tuomittu? Eikö tuollaisen teon tuomitseminen ole normaalia? Uutinen olisi se jos joku hyväksyisi iskun.
Nykyisin tuon kaltaisista tapahtumista tiedot leviävät nopeasti ja niistä mediakin haluaa tottakai kertoa, mutta onko laaja julkisuus ja asian pitämien esillä päiväkausia median ykkösuutisena järkevää? Eikö medianäkyvyys juurikin tuo teolle sellaista julkisuutta joka tekijä on mitä ilmeisemmin halunnutkin? Olisiko nykyaikana kuitenkin parempi pyrkiä pysymään tämän kaltaisissa tapahtumissa maltillisina ja jättää valtava uutisointi vähän vähemmälle?
On selvää, että monia tuontyyppiset iskut järkyttävät, olivatpa ne aitoja terroritekoja tai jonkun mielenvikaisen nuorukaisen aikaansaanoksia. Kaikkia teot eivät kuitenkaan järkytä vaikka media niin uutisoi. Miksi media sitten noin uutisoi? Moni järkyttyy enemmän esimerkiksi omasta tai lapsen syöpädiagnoosista. Eikä tosiaankaan kaikkia järkytä se jos vieraassa maassa pommi räjähtää ja tappaa ja vahingoittaa muutaman ihmisen.
Näistä iskuista ei tosiaan kannattaisi tehdä näin suurta numeroa. Terrorismin tavoite on oaitsi kosto, myös pelon lietsominen, ja sensaatiouutiset lisäävät pelkoa.
Valtionpäämiesten puheet ovat sitä tapakulttuuria, jolla kansaa yritetään rauhoittaa. Latteuksia nämä puheet ovat, jos niitä hiukankin analysoi. ”Emme saa antaa valtaa pelolle, emme luovuta, jne”. ”Mutta emme myöskään tee juuri mitään uusien tekojen estämiseksi”, voisi myös lisätä.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni voisi olla järkjevää pyrkiä keskustelemaan terroristien kanssa siitä, että mitä pitäisi tehdä jotta terroiskut loppuisivat. Se lienee mahdotonta?
Ilmoita asiaton viesti
Terroristiryhmiä johtavat ihmiset haluavat vain valtaa. He saavat valtaa keräämällä ympärilleen ihmisiä jotka ovat vihan ja turhautuneisuuden valtaamia ja antamalla näiden vihalle ja turhautuneisuudelle kohteen.
He eivät halua saavuttaa mitään päämääriä koska päämäärän saavuttaminen tarkoittaisi vallan loppumista. Sen takia heidän kanssaan ei voi neuvotella.
Ilmoita asiaton viesti
En kyllä voi millään olla täysin samaa mieltä kanssasi. Tuskin Martti Ahtisaarikaan olisi täysin samaa mieltä – näin arvelen.
Ilmoita asiaton viesti
Voiko rikollisten kanssa neuvottelemalla saada rikokset loppumaan?
Terroristien vaatimukset on mitoitettu siten, että niihin suostuminen muuttaisi yhteiskuntamme kokonaan toiseksi ja luovuttaisi vallan heille – ja siksi se on todellakin mahdotonta.
Ilmoita asiaton viesti
Vahva käsitykseni on, että niin rikollisuuteen kuin terrorismiinkin on aina jokin syy. Ei kukaan vaan päätä: alanpa rikolliseksi/terroristiksi. Samaan tapaan löytyy käsitykseni mukaan aina syy myös koulusurmiin. Pitäisi puuttua noihin syihin, jotta niiden seuraukset saataisiin loppumaan tai vähenemään.
Ilmoita asiaton viesti
Terrorismin syynä ovat terroristit. Ilman heitä ei olisi terrorismia.
Ilmoita asiaton viesti
Taidatpa aliarvioida tehtävän vaikeutta. Ihmisen mielessä toimii psykoanalyysin käsittein sanottuna yliminä eli superego, joka ilmaisee, mikä kulloinkin on hyväksyttävää ja mikä ei, ja millainen ihmisen tulisi olla. Se rakentuu jo hyvin varhain lapsuudessa osaksi persoonallisuutta, vuorovaikutuksessa ennen kaikkea vanhempien tai muiden läheisimpien hoitavien henkilöiden kanssa. Siihen voidaan vaikuttaa elämässä myöhemminkin, mutta perusta rakennetaan lapsen sosiaalisuuden kehittyessä.
Jotta tavoite toteutuisi, lapsilla olisi siis oltava aina psyykkisesti hyvä ja turvallinen kasvuympäristö. Sehän tuntuu niin itsestään selvältä, ettei siitä ole miksikään poliittiseksi ohjelmaksi. Nämä ovat ns. pehmoasioita, joissa epäonnistumisten seuraukset ovat kuitenkin pahimmillaan kivikovia.
Suomessa kuunnellaan lainvalmistelussa liian vähän heitä, jotka työnsä puolesta syventyvät perusteellisimmin rikosten tekijöiden mielentilaan, eli oikeuspsykiatreja. Valtaa lainvalmistelussa käyttävät liiaksi nojatuolifilosofit, korkeasti kouluttautuneet oikeusoppineet, joiden teoreettiset oppirakennelmat saavat kansanedustajat vakuuttuneiksi, vaikka niillä ei olisikaan yhtymäkohtia käytännön todellisuuteen, kuten perinpohjaisilla mielentilatutkimuksilla.
Ilmoita asiaton viesti
Syyt ovat laaja-alaisia ja vaikeasti poistettavia, kun koston kierre on lähtenyt käyntiin. Jotakin tietenkin voidaan tehdä, mutta jihadismin hillitseminen on nopein keino. Liberalismi on heikoilla fanatismin kanssa taistellessaan.
Ilmoita asiaton viesti
Miten voi keskustella terroristien kanssa? Teon tehneet ovat yleensä kuolleet. Poliisi haluaisi hyvin mielellään keskustella terroritekoja suunnittelevien kanssa, mutta ei yleensä löydä heitä.
Fanaatikkojen kanssa ei voi, eikä kannata keskustella. Vastaus voisi olla vaikkapa: lopettakaa Syyrian sota. Tai: rangaiskaa arabivaltiota x pommittaneet fasistit, jne.
Ilmoita asiaton viesti
#1
>Valtionpäämiesten puheet ovat sitä tapakulttuuria, jolla kansaa yritetään rauhoittaa. ….
ooo
Juuri noin.
Ilmoita asiaton viesti
Uhrien omaisia lukuunottamatta me tarvitsemme tällaista. Media saa iskuista suuret tulot, me odotamme vesi kielellä mitä uutta iltapäivälehdet kirjoittavat. Kaikki tämä lisää kulutusta ja siten kansantalouden kasvua ja hyvinvointia. Sipilät voivat olla tyytyväisiä.
Ilmoita asiaton viesti