KIKY-sopimus tuottaa tulosta – kenen kustannuksella?
Meillä täällä lintukoto Suomessa on jo hyvän aikaa ollut voimassa kilpailukykysopimus jonka turvin etenkin pienituloisten ja keskipalkkaistan nettotuloja on leikattu. Tulokset näkyvät: Suomen talous on kasvu-uralla, jopa kahden prosentin vuosikasvu on lähellä ja työllisyystilanne paranee koko ajan.
Yksi tulevaisuuden kannalta tärkeä asia olisi, että lisääntyneen työn tekijöiksi palkattaisiin työttömiä henkilöitä. Töitä ei siis jaettaisi jo töissä oleville osaajille ylitöinä vaan kouluttettaisiin uusia osaajia kuten "ennen vanhaan". Toista kertovat kuitenkin viime päivien uutiset! Maahanmuuttajia käytetään palkattomana työvoimana. Toki palkattomana työvoimana käytetään suomalaisiakin – heitä ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan joka ei toimi, kuten ministerin suullakin on todettu. Siksi onkin tilalle tulossa työkokeilu. Kuka uskoo, että työkokeilu toimii paremmin?
Tottakai työkokeilu toimii. Se toimii samaan tapaan kuin mamujen ottaminen töihin ilman palkkaa. Tottakai työtä ilman palkanmaksuvelvoitetta teettävä yritys saa kilpailuetua. Ei kun lisää ilmaistyövoimaa yrityksiin siis? Ehkä noissa tapauksissa olisi syytä toimia siten, että työnantaja, TE-toimisto, ja työntekijä, yhdessä ennen työkokeilun aloittamista sopivat kokeilun tavoitteista. Siis siitä mitä työkokeilijan pitäisi kokeilun aikana oppia ja siten myös osata. Jos tavoitteet saavutettaisiin niin kokeilija saisi vakituisen paikan normipalkalla. Hyvä idea, mitä?
En kykene ymmärtämään miten se, että julkisen sektorin työntekijöiltä vietiin osa lomarahoista edistää Suomen kilpailukykyä. Joku sen minulle selittäköön, jos joku vaan ymmärrettävästi osaa selittää siis.
Oma näkemykseni on, että Suomen kilpailukykyä olisi saatu paremmin kohdennetusti parannettua kahdella vaihtoehtoisella toimenpiteellä. Joko jättämällä toistaiseksi valtion tuloveron indeksikorotukset toteuttamatta, tai jopa nostamalla verotusta kautta linjan prosentilla. Nuo vaihtoehdot eivät olisi olleet missään määrin köyhiltä pois ja ne olisivat takuuvarmasti lisänneet suomalaista ostovoimaa, josta tottakai osa kohdistuu aina ulkomaisiin hyödykkeisiin. Noista verotuloista saadut rahat olisi vaan pitänyt ohjata viennin edistämiseen. Yksinkertaista?
Lomarahaleikkauksista tulevat kärsimään mm. suomalaiset kesäkohteet, joiden liikevaihdosta tuo 30% on suoraan vähennettävissä.
Useamman sadan euron palkanalennus tarkoittaa julkishallinnon työntekijöille sitä, että kesäkuussa myös vyötä on kiristettävä 30% tiukemmalle, koska viivan alle jääkin huomattavasti vähemmän kuin aikaisempina vuosina.
Leikkaus toki säästää kuntien ja valtion välittömiä menoja, mutta samaan aikaan se leikkaa myös alv tuloja, koska tavaraa ja palveluja ostetaan vähemmän kuin aikaisemmin.
Jos perheen molemmat vanhemmat työskentelevät julkishallinnossa, on kesäkuun ansioiden leikkaus jo huomattava.
Ilmoita asiaton viesti
KIKY:sta huolimatta julkiset alijäämät ovat mittavat. Valtio velkaantuu tänä vuonna 5,5 miljardilla eurolla ja kunnat ehkäpä jotakin luokkaa 1,5 miljardia euroa. Julkiset menot kasvavat edelleen mm. valtion puolella yli 2 % tänäkin vuonna.Julkisen sektorin palkkoja ei olisi tullut korottaa aiemmin siinä määrin, mitä sorruttiin tekemään. Suomen julkisen sektorin palkat nousivat 2 x enemmän viimeisen 10 vuoden aikana kuin muualla Euroopassa keskimäärin – ja ilman talouskasvua velkarahoin maksaen.
Mistä niitä maksajia sitten lisää… ?
Ilmoita asiaton viesti
Mutta miten julkisen sektorin palkat (ja lomarahat) vaikuttavat Suomen kilpailukykyyn? Pitkässä juoksussa ehkä kun ulosottomaksuja, ja muita maksuja, rukataan alentuneisiin kustannuksiin sopiviksi, mutta siinä on vuosien viive.
Ilmoita asiaton viesti
Verkkouutisissa Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen yrittää todistella, ettei kiky-sopimus eikä varsinkaan lomarahojen leikkaus vaikuta juuri mitään nettopalkkoihin. Perusteluna hän esittää, että verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen alennukset kompensoivat bruttopalkan alennuksen. Ollilta on tainnut mennä etumerkit sekaisin sillä työntekijän sosiaalivakuutusmaksuja nostettiin samalla kun työnantajalta niitä laskettiin. Eikä se veronkevennyskään kovin kummoinen ollut. Itseltäni eläkeläisen veroprosentti säilyi samana ja vaimolta jopa nousi!
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa asiassa ihmiset yleensä tekevät virheen – nimittäin kiinnittäessä huomiota tämänhekisen tulon, olipa se eläkettä, palkkaa, tai muuta korvausta, veroprosenttiin. Verotuksen suhteen kun voi käydä niin, että maksaa veroja vuoden aikana joko liikaa tai liian vähän ja vasta lopullinen verotus kertoo totuuden. Tottakai se ”kirpaisee” kun työtön joutuu alle tonnin tulostaan maksamaan 20% veroa, mutta lopullinen verotus korjaa ”virheen” ja palautusta tulee. Sama juttu pätee kaikkiin: eläkkeensaajiin, palkansaajiin, yrittäjiin.
Esim. väite, että peruspäivärahaa saava yksin asuva työtön maksaisi veroa 20% (joka on ennakonpidätys) ei yleensä pidä paikkaansa.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkeläisellä ennakonpidätysprosentti on käytännössä sama kuin lopullinen prosentti.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, jos on ollut eläkkeellä vähintään kaksi vuotta eikä ole muita tuloja kuin eläke. Mutta miksiköhän työttömän päivärahan minimivero on aina 20% vaikka se on lähes joka kunnassa liikaa?
Niin joo – jos on minimieläkkeelle niin veroprosentti on nolla. Samansuuruisesta tulosta työtön maksaa veroa tuon 20% – miksi?
Ilmoita asiaton viesti
Eivät tajua lähettää kelaan muutosverokorttia.
Olisi kiva tietää miksi oletusvero on korkeampi kuin pienipalkkaisella työntekijällä.
Ja jos on ulosotossa jotain niin palautukset häipyvät ilmaan. Käsittääkseni tuo 20% vero onkin piiloulosottoa sellaisille, joiden tuloista ei saa ulosmitata muuten mitään niiden pienuuden perusteella.
Ilmoita asiaton viesti
”Olisi kiva tietää miksi oletusvero on korkeampi kuin pienipalkkaisella työntekijällä.”
Tuohon osaan vastata: siksi, koska työtän ei saa tulonhankkimisvähennystä.
Ilmoita asiaton viesti