Minulla on päässäni vikaa?
Katselin juuri TV-uutisia. Yksi aihe oli muinaisjäännösten säilyttäminen. Minulla lienee päässäni vikaa, ja sitä lienee paljon, koska en vaan parhaalla tahdollanikaan kykene ymmärtämään miksi vanhaa pitäisi säilyttää.
Kehitys kehittyy. Nykyisin esimerkiksi uudet asunnot ovat merkittävästi energiatehokkaampia kun vanhat historialliset rakennukset. Miksi siis vanhoja huonokuntoisia asuntoja olisi tarpeen kunnostaa ja säilyttää – en vaan kykene ymmärtämään. En kykene.
Totuushan on, että yhtä hyvältä näyttäviä (saman-näköisiä) , ja muilta osin kaikin puolin paljon parempia, asuntoja voidaan nykyisin valmistaa paljon edullisemmin kuin mitä rahaa kuluu, ja kuluisi, vanhojen säilyttämiseen.
Miksi siis pyritään säilyttämään vanhaa ja huonoa kun edullisemmin on saatavissa uutta ja hyvää?
Vanhan ja huonon puolustajat vastatkaa kiitos. No ehkä Teitä ei oikeasti ole?
Meinaatko, että Turun Linna pitäisi purkaa, samoin Helsingin empirekeskustan rakennukset, Rooman rapistunut Colosseum ja Pisan kalteva torni?
Suomessa ei ole paljon varsinaisesti vanhaa rakennuskantaa. Esimerkiksi Saksan pikkukaupunkien keskustat ovat lähes järestään rakennettu keskiajalla, kuten myös Tallinnan Wanha Kaupunki. Siksi Suomessa keskustelu vanhan säästämisestä ajautuu joskus hiukan sivuraiteille, kun sillä vanhalla tarkoitetaan 60-luvun lähiöitä tai Vallilan puutalorötisköjä.
Ilmoita asiaton viesti
Totta – ja sitä juurikin tarkoitan, että on ihan hassua, jopa hölmöä, säästää minun kaltaisuuttani kuvaavia asuinalueita, kuten juurikin 60- ja 70- luvun kerrostaloja. Sitä nuoremmista puhumattakaan.
Ehkä jonkun ”vanhan Rauman” voi säilyttää”, mutta vanhaa Turkua tuskin kannattaa.
Ilmoita asiaton viesti
Vanhaa Turkua on jo purettu kerran pois ja rakennettu täyteen neliskulmaisia betonikolosseja joista DDR.ssäkin olisi riemastuttu. Ne voidaan hyvin purkaa koska niiden arkitehtoninen arvo on pienempi kuin sen tupakka-askin hinta mikä oli mallina suunnittelussa.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä juuri tarkoitin, ja olen samaa mieltä. Mutta jostain ihmeen syystä museoväellä tuntuu olevan ihmehinku säilyttää noita kolossela. – miksihän?
Ilmoita asiaton viesti
Sensijaan kaavoitusta voi muuttaa luonnosta ja muinaismuistoista piittamatta. Kukaan ei ole vastuussa mistään kun grynderit jyllää.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki muutos ei ole kehitystä. Mitään ei kannata rakentaa tai tuottaa rahan takia. Minä en usko moiseen ”energiatehokkuuteen” kun edelleen tuotetaan valmiiksi kosteutettuja taloja. Ja pihoilla vain lisääntyvät ylenmääräisellä ”hoidolla” energiatuhlattuja nurmikoita joissa monasti ei edes ruoho kasva.
Yhtiökokouksessa kuitenkin ehdotin, että asuntotaloni kannattaisi Huonokuntoisena purkaa ja rakentaa paikalle korkeampi talo. Näin olisi myös voinut tehdä Se taloyhtiö joka kustansi tarpeelliset hissit myymällä puistoksi kaavoitettu muinainen uhrilehto kalmistoineen.
Tampereen funkiskorttelit arkkitehtoonisesti kauniina ja laadukkasti rakennettuina olisi pitänyt säilyttää ilmavammin, eikä peittää maisemat jollain ostoskeskushirvityksellä.
Ilmoita asiaton viesti
”Nykyisin esimerkiksi uudet asunnot ovat merkittävästi energiatehokkaampia…”.
Ovathan ne tehokkaampia, mutta usein myös homeisempia, sairaampia. On siis päässä vikaa. Eihän energiatehokkuus ole ainoa mittari. Poliitikot siitä kyllä kohkaavat, mutta kun heilläkin on päässä vikaa ja paljon enemmän kuin blogistilla, luulisin.
Miksi ostaa vaikkapa vanha Audi, kun uuden halpa-auton saa halvemmalla ? Jos vanha talo on pysynyt terveenä vaikkapa vain 80 vuotta, kai se pysyy edelleenkin, jos sitä ei käytä väärin. Uusi voi olla liki hengenvaarallinen jo uutena. Ei sairastumisesta tarvitse paljoa maksaa. Kyllä terveytensä voi menettää halvallakin.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä välillä oli tätä energiatehokkuus aikaa jolloin pääasiana oli se, että tämän (sen)hetkinen kulutus on vähäinen. Siitä on nyt jo otettu opiksi ja väitän, että tänä päivänä tehty talo säilyy satoja vuosia ilman ongelmia, kun sitä vaan huolletaan kuten pitää, ja se on siinä mielessä ekologisempi ratkaisu asumiseen kuin viisikymmentäluvulla, tai aiemmin, rakennettu asunto.
70-luvun kerrostalot ovat luku sinänsä. Ne lienevät hyvää materiaalia tienpohjaksi, joita teitä toivon mukaan tulevaisuudessa on tarpeen rakentaa ja ylläpitää nykyistä paljon paljon vähemmän.
Ilmoita asiaton viesti
”väitän, että tänä päivänä tehty talo säilyy satoja vuosia ilman ongelmia, kun sitä vaan huolletaan kuten pitää…”.
Rakentajia kun on niin monen tasoisia ja monenlaisilla tavoitteilla. Kovin monelle voiton maksimointi on pääasia. Ei sellainen talo voi säilyä pitkään. Ei, vaikka kuinka yrittäisi hoitaa. Susi mikä susi.
Olin kaksi vuotta erään rakennusvalvonnan leivissä tarkastusinsinöörinä. Siinä ehti nähdä monenlaista rakentamista. Jo talotehtaiden välillä oli huikeita eroja. Joku selvästikin pyrki teknisesti hyvään lopputulokseen. Joku toinen taas keskittyi rakentamaan halvalla. Materiaalit olivat halpoja ja surkeita, rakenneratkaisut olivat riskipitoisia ja työn jälki juosten kustua.
Joku rakensi itselleen ja tietysti pyrki niin hyvään lopputulokseen, kuin valitsemillaan materiaaleilla pääsisi. Hyvästä tarkoituksesta huolimatta tietämys ei ehkä riittänyt ja lopputulos olisi voinut olla parempikin. Yritin toki auttaa ja neuvoa, mutta en voinut lähteä pitämään talonrakennuksen peruskurssia kenellekään.
Usein virhe tai virheet oli tehty jo paljon ennen käyntiäni, eikä rakentaja halunnut purkaa kaikkea.
Joku ilmeisesti ”säästi” vastaavan työnjohtajan palkkaamisessakin ja sen näki.
Toivottavasti huonoimmat eivät kestä yli kymmentä vuotta, ettei tule kovin pahoja terveysongelmia eikä kovin monelle.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa. Pätevä henkilö tekee satavuotisen talon perustuksista kattoon oikein hyvin ihan ilman valvontaa. Epäpätevä ei saa tehtyä toimivaa taloa lainkaan vaikka valvontaa olisi kuinka paljon, jos se valvonta ei ole osaavaa.
No ei ihan noinkaan. Epäpätevä voi kyllä onnistua, mutta harvemmin onnistuu.
Ilmoita asiaton viesti
”jos se valvonta ei ole osaavaa”.
Ei se noinkaan simppeliä ole. Valvontaa ei voi olla kaikissa rakennuksissa täysaikaisesti eli aina kun rakennuksella jotain tapahtuu. Meitä valvojia oli 4 kpl ja avoimia työmaita n. 40 samaan aikaan. Lisäksi hartiapankkirakentajat puursivat myös viikonloput. 100 % valvonta ei ole edes tarkoitus. Ei kukaan halua maksaa sellaista. Siksi on luotu systeemi ”vastaava työnjohtaja”. Hänen asiansa on olla riittävästi paikalla antamassa opastusta ja seuraamassa työn laatua.
Siinä jos rakentaja ”säästää”, hän on omillaan oman taitonsa tai taidottomuutensa kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Lain mukaanhan asian pitäisi olla siten, että vastaava työnjohtaja vastaa virheistä. Sitä pitäisikin muuttaa siten, että tekijä vastaisi virheistä. Sitenkin pitäisi muuttaa, että itse saisi tehdä ”mitä vaan” kunhan vastaisi sitten itse virheistä, kuten oli tilanne vielä 50-luvulla.
Nykyisin meillä on rakennuksilla ”vastaajat” jotka eivät tiedä mistä vastaavat, tai mitä on tehty ja kuka on tehnyt. Ei hyvä ei. Ei lainkaan hyvä – vai onko?
Ilmoita asiaton viesti
” että tekijä vastaisi virheistä”.
On jo oikeustapaus, että vastaavan ei tarvinnutkaan vastata. En muista perusteluja, vaikka sitä silloin silmät pyöreinä ihmettelinkin.
” kunhan vastaisi sitten itse virheistä”.
Ei tuo toimisi. Eihän kukaan oikeasti joudu vastaamaan virheistään. Vastuu on aina ja vain veronmaksajilla. Jos rakentaa niin huonon talon, että sairastuu, veronmaksajat maksavat hoidot, ei rakentaja eikä rakennuttaja.
Eräällä tarkastuskeikalla vastaavaa ei näkynyt ollenkaan, vaan rakennuttaja yritti selitellä ratkaisuja. Olin jo A4:n puolivälissä, kun rakennuttajakin totesi hommansa toivottomaksi ja sen jälkeen vain käveli perässä.
Kysyin kyllä vastavasta, mutta rakennuttaja kiemurteli. Työsuhteensa kuitenkin näytti jatkuvan, koska uutta hakemusta vastaavasta ei tullut. Ilmeisesti tuo vastaava laskutti niin vähän, että sai jatkaa. Oli kyllä muodollisesti pätevä.
Ilmoita asiaton viesti
Noinhan se on ollut, ja noinhan se yhä yleensä on. Harmi!
Ilmoita asiaton viesti
Näin on. Olen nähnyt ohikulkiessa miten täällä lähiseudulla rakennetut uudet talot ovat syyssateessa vetinen eriste vaan peitetään jollain laastilla…
Ilmoita asiaton viesti
Vanhoja rakennuksia kannattaa vaalia kulttuuriperinteenkin säilyttämisen takia, tarkoitan nyt tällaisia 1800-luvun puutaloja joissa itse asun. Lisäksi näissä on terveellinen sisäilma ellei joku olen niitä pilannut muovimatoilla ja tiiviillä eristämisellä.
Blogin otsikkoon en muuten ota kantaa mutta tämä taisi olla kahdeksas blogi pelkästään tänään, ja vilkaisin että kesäkuun saldo on nyt 42. Tiivis on tahti.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin kommentoitu, ja oikein laskettu 🙂
Vanhoissa asunnoista on toki hyvätkin puolenta. Mutta kannattaako kulttuuriperintöä pitää pystyssä vain sinun ja kaltaistesi takia?
Menneisyyttä kun voidaan säilöä digitaalisesti, ja samalla pitää huoli siitä, että jokainen elää terveellisemmin. Siis nykytietämyksen mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Digitaalinen säilöntää se vasta nopeasti vanhenee.
Ilmoita asiaton viesti
Tunnin otoksen perusteella päässäni ei olekaan vikaa. Vastalauseita ajatukseeni ei oikeastaan ole, joten lienen ajatukseni kera ihan oikeassa. Hyvä minä!
Tässäkin mielessä pitää palata vanhaan – no joo – ehkä se kuitenkin on niin, että…
Ilmoita asiaton viesti
Kommentoin klo 21:57.
Muuttaako mitään ?
Ilmoita asiaton viesti
Naapuriin rakennettiin paritalo. Sen katto oli mineriittiä tai vastaavaa. Kun 12 vuotta oli kulunut, isäntä kiipesi katolle. Jalka meni levystä läpi. Takuu oli 10 vuotta.
Mieleeni on hiipinyt outo ajatus, onko kaikki materiaalit osattu suunnitella niin hyvin, että ne kestävät vain takuuajan? Tuskin yksikään rakennus saa 50 vuoden takuuta? Kaikki hajoaa sitä ennen. Onko jo keksitty hajoavaa betonia, jolloin runkokin murenee vaikkapa 50 vuodessa?
Ilmoita asiaton viesti
”Onko jo keksitty hajoavaa betonia, jolloin runkokin murenee vaikkapa 50 vuodessa”
Sellainen keksittiin jo 70-luvulla.
Ilmoita asiaton viesti
Yleensä tavaran vanheneminen tarkoittaa myös sen halpenemista kunnes siitä tulee kaikkien haluamaan antiikkia.
Tämä ei kuitenkaan koske pääkaupunkiseudun asuntoja, joissa vanhan asuntokannan myyntihinnat ylittävät jo reilusti niiden indeksiin sidotut rakennuskustannukset.
Suuri osa ylihintaisista lähiökerrostaloista on purkukelpoisia, eikä niissä todellakaan ole mitään säästettävää tuleville polville.
Tämä sama koskee kaikkea vanhaa tavaraa.
Autoja restauroivat mobilistit sekä antiikin keräilijät pitävät museoiden ohessa huolta siitä, että vanhaa roinaa pyörii nurkissa sitä halajaville ja maksukykyisille.
2000-vuotta eteenpäin nykyajasta on huomattavasti vähemmän jäljellä kuin mitä Roomasta tänä päivänä.
Toisaalta voin kuvitella 4000-luvun arkeologin ihmettelevän Ämmässuon kaatopaikan kaivauksissa löytynyttä muovijätettä ja sen käyttötarkoitusta.
Ilmoita asiaton viesti
”Minulla lienee päässäni vikaa, ja sitä lienee paljon, koska en vaan parhaalla tahdollanikaan kykene ymmärtämään miksi vanhaa pitäisi säilyttää.”
”I Learning from history
‘The only thing we learn from history,’ it has been said, ‘is that men never learn from history’, a sweeping generalisation perhaps, but one which the chaos in the world today goes far to confirm. What then can be the
reason why, in a society which claims to probe every problem, the bases of history are still so completely unknown?”
http://www.rexresearch.com/glubb/glubb-empire.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Niin miksi vanhaa pitää säilyttää? Kun oikein tarkemmin asiaa pohtii, ei tarvitsekaan. Mikä säästö kun esim. terveys- ja kuntoutuspalvelut keskitetään vain alle 50 vuotiaille. Nuoremmat ovat notkeampia, nopeampia ja näyttävät paremmilta. Ovat varmaan energiatehokkaampia kun ei tarvitse raahata rollaattoreita.Sitäpaitsi vanhemmat ikäluokat tarvitsevat enemmän kalliita fiksauksi, kuten lonkkaleikkauksia ja maksansiirtoja. Olen siis aloittajan kanssa yhtä mieltä. Päässä ei ole vikaa, jos sanoo, että kaikki vanha ja elähtänyt joutaa huitsin nevadaan.
Ilmoita asiaton viesti
No ehkä en tarkoittanut ihan noin laajasti ajateltuna. Ja monin osin tarkoitin paljon kapeampaa sektoria kuin eräät muutkin kommentoijat. Mutta hyvä!
Ilmoita asiaton viesti