Valintakriteerit työhönotossa

Miten valita uusi työntekijä. Jotenkinhan hakijat pitää arvioida ennen kuin päätös valinnasta tehdään. Tai eihän se arviointi pakollista ole, arvallakin voi valinnan ratkaista – mutta kuka niin tekisi?

Valinnassa kukin valinnantekijä painottaa tietysti niitä asioita joita pitää tärkeinä. Kuten; sukupuoli, ikä, muodollinen pätevyys, kokemus samalta alalta, kokemus monelta eri alalta, huumorintaju, jne.

Jos sosiaalisia ominaisuuksia ei oteta huomioon niin kaikille tasapuolinen valintatapa olisivat valintakokeet. Nykyisin tosin hakijoita moneen paikkaan on niin paljon, että kokeet muodostaisivat liian suuret kustannukset, etenkin pienelle yritykselle. Mutta entä jos valintakokeisiin kutsuttaisiin vaikkapa kolme papereiden perusteella parasta.

Kokeessa sitten itse kukin voisi näyttää alan osaamisen. Kokeeseen voisi sisältyä niin kädentaitoja mittaava osuus kuin kirjallisiakin tehtäviä. Tai sitten pelkästään kirjallisia tehtäviä jos kyseessä olisi päällä tehtävä työ. Tai pelkkiä kädentaitoja mittaava osuus jos työssä ei olisi kirjallisen osaamisen tarvetta.

Esimerkiksi tuomareita voitaisiin valita siten, että he saisivat tehtäväkseen ratkaista pari kolme rikosjuttua esitetyn näytön perusteella. Pisteitä saisi käytetyn ajan mukaan sekä tietysti sen perusteella kuinka kauan ratkaisuja pähkäilee. Homma menisi sille joka nopeiten tekee eniten oikeita ratkaisuja – vaikka todistuksessa arvosanat olisivat joukon huonoimmat ja työkokemus nolla.

Kelan toimeentulotukikäsittelijöille tuollainen pääsykoe soveltuisi erinomaisen hyvin. Etuuskäsittelijöiksi haluavat vaan koolle pääsykokeeseen ja ratkaisemaan koetehtäviä: kuinka paljon antaisivat kenellekin tukea ja miksi – tai jos eivät antaisi niin miksi eivät. Oikeita ratkaisuja tehneistä parhaat perustelut nopeiten ratkaisujen pohjaksi esittänyt hakija sitten valittaisiin etuuskäsittelijän tehtäviä hoitamaan. Sama juttu muilla aloilla. Koulutuksesta viis.

Totta – ei tuolla tavalla voi toimia. Ei ainakaan nykyisessä Suomenmaassa. Mutta idea on hyvä!

0
JuhaniVehmaskangas
Pori

Olen "merkillisten tilanteiden mies" (poliisi niin todennut).
Syynä tuohon jossain määrin pidän sitä, että minulla on suuret silmät ja isot korvat - tarkoitan, että näen ja kuulen asioita jotka monilta muilta jäävät huomaamatta. Olen mielestäni jonkinlainen oikeusturva-aktivisti, perusoikeuksien puolustaja. Entinen heikompien auttaja, siitä kiitos Sonjalle.

Monenlaisessa mukana ollut taustavaikuttaja minä olen. Toki vaikutan jossain määrin yhä - ehkä sopivasti, joskus liikaa... mutku...

Lempinimet: ”proffa” ja ”kekkonen”.
ex. "perushullu professori".

p.045-2345936 - www.vehmaskangas.fi
Anonyymi PALAUTE: http://www.vehmaskangas.fi/Ratkaisuja/palaute_US.html

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu