Päästökirjoitus IT-viikon artikkelin johdosta

Otsikko johtaa harhaan – monesti se tekee niin oikeissakin uutisissa, klikkiotsikoissa. IT-viikko ei liity millään tapaa informaatioteknologiaan. Ei liity, vai… koska ainakin tällä kertaa kyseessä on Invalidityö – lehden lyhenne. Miten aihe sitten liittyy päästöihin?

Luin tänään kyseistä lehteä ja siinä oli yhtenä aiheena sähköauton ostaminen invalidivähennyksen turvin. Jutussa vertailtiin ei niinkään päästöjä, vaan pikemmin kulutusta.

Sähköautot eivät tuota lainkaan CO2 -päästöjä. Se on yleinen harhaluulo tänäkin päivänä. Viimeisimmästä Invalidityö -lehdestä luin jutun jossa mm. kerrottiin sähköautojen käyttökustannuksista. Huomioni kiinnitti se, että kustannuksiin oli laskettu vain sähkönkulutuksen mukainen kilometrikustannus, joka muistaakseni jäi alle 1,50 euron per sata kilometriä.

Nähdäkseni jutussa oli jätetty täysin huomiotta se, että auton käytöstä tulee muitakin kuluja kuin se mitä kulkuneuvon liikuttamiseen käytetty energia maksaa. Ei auto kulje pelkällä energialla, ei vaan kulje – kuskikin pitää ruokkia (sivuhuomautus).

Asioista jopa minua paremmin perillä olevat tahot ovat jo kauan tiedostaneet sen, että sähköauton hiilidioksidipäästöjen määrä riippuu monestakin tekijästä. Yksi vähäisimmistä on kuskin kaasujalka. Polttomoottorikäyttöisellä vempaimella tilanne on täysin toisenlainen.

Mikä sitten on sähköautojen "likainen pikku salaisuus?"  Se on tietysti se, että päästöjä syntyy kun niitä sähköautoja valmistetaan. Kuinka paljon  CO2 (hiilidioksidi) -päästöjä syntyy kun valmistetaan vaikkapa sadan Ah:n Li-ion -akku?

"Keskimääräisillä eurooppalaisilla päästölaskelmilla sähköauto ajaa vastaavan dieselin kiinni noin 50 000-70 000 kilometrin kohdalla." kertoi Maaseudun Tulevaisuus -lehti toukokuussa. MT lienee ollut oikeassa?