Kehitys kehittyy – huomenna kaikki on paremmin?
Kun minä synnyin niin ei ollut ihminen vielä käynyt kuussa. Pikkusiskoni syntyi vuonna 1969 ja sen kunniaksi ihminen sitten jo kävikin kuussa. Kyllä joo. Tänä päivänä suunnitellaan jo matkoja Marsiin, ja luotaimia on ainakin Jupiterissa asti – no on niitä kauempanakin.
Kun olin pikkupoika, alle kouluikäinen, niin naapurista lapset juoksivat meille kun oli tarpeen soittaa ambulanssi mummon sairaskohtauksen vuoksi. Meille he juoksivat koska meillä oli seudun ainoa puhelin. Eikä siihen aikaan tarvinnut kenenkään miettiä ongelmaa joka monella on tänään: minkä soittoäänen valitsisi.
Ennen vanhaan autot olivat paljon edullisempia kuin nykyään. Mutta eipä niisä ollut ilmastointeja – tai olipa: ikkuna vaan auki. Ei ollut lukkiutumattomia jarruja. Ei yleensä edes sähkölaseja. Tuulilasinpyyhkimet oli jo silloin.
Meilläkin kotona sai lämmintä vettä ihan kun vaan kattilassa puuhellalla lämmitti. Saunassakin oli oikein pata veden lämmitämistä varten. Kiuas oli tietysti kertalämmiteinen puukiuas.
Lapsi kun vielä olin niin eräs naapuri oli VR:llä töissä. Hän sai työnantajalta ilmeisesti ilmaiseksi, tai ainakin halvalla, käytöstä poistettuja kreosiitillä kyllästettyjä ratapölkkyjä – niillä kelpasi asuntoa lämmittää.
Junat kulkivat niin lapsuudessani kuin nuoruudessani, eivät kuitenkaan yhtä hyvin kuin nykyään sillä kovilla kesähelteillä saattoi käydä niin, että kiskot menivät mutkalle eikä junalla silloin ollut mitään asiaa niillä raiteilla ajaa. Toista on nykyään kun on betoniset ratapölkyt ja päittäishitsatut kiskot – ei ole ongelmia lämpölaajenmisesta. Ei ole.
Moni muukin asia oli ennen paremmin. Jos joskus tuolloin olisit mennyt tekemään gallupin siitä, että kuinka moni uskoo, että joskus tulevaisuudessa teleportaatio on mahdollista niin todennäköinen vastaus olisi ollut: mikä ihmeen teleportaatio?
Silloin kun minä olin lapsi ja nuori niin ei ollut mitään tietoa siitä, että ilmasto tulisi joskus lämpenemään. Ei kukaan voinut edes aavistaa että edessä olisi talvia jolloin Länsi-Suomessa on mahdotonta hiihtää luonnonlumilla.
Eikä ennen muinoin kukaan voinut edes kuvitella, että tänä päivänä joku ihminen istuisi kirjoittamassa huoneensa nurkassa jotain ihme tarinaa ja se olisi hetken kuluttua luettavissa kaikkialla maailmassa.
Huomenna kaikki on takuuvarmasti vielä paremmin kuin nyt. Elämä on huomenna helpompaa.
En ole tuosta aivan vakuuttunut. Näinhän tuo on mennyt tähän asti. On kuitenkin merkkejä, että tähän optimismiin ei ole enää aihetta. Toivotaan parasta.
Esimerkiksi
http://www.eurojatalous.fi/fi/2016/artikkelit/pitk…
Ilmoita asiaton viesti
”Silloin kun minä olin lapsi ja nuori niin ei ollut mitään tietoa siitä, että ilmasto tulisi joskus lämpenemään. Ei kukaan voinut edes aavistaa että edessä olisi talvia jolloin Länsi-Suomessa on mahdotonta hiihtää luonnonlumilla.”
Tuo johtuu vain siitä, että meidän lapsuutemme osui kylmän ajanjakson huipulle. Tuo kylmä ajanjakso alkoi 30-luvun lopulla ja jatkui 60-luvun lopulle. Isäni äiti puolestaan muisteli lapsuudessani, että isäni syntymävuotena vuonna 1925 ei talvella satanut Helsingissä lainkaan lunta. Se kuulosti aivan oudolta, koska en ollut itse sellaisia leutoja talvia koskaan kokenut. Vuonna 1971 koin sitten itse saman, tammikuussa haravoimme syksyltä jääneitä lehtiä puutarhassamme ja Pohjanmaalla mitattiin +13 astetta lämmintä. Lapsuus on vain niin lyhyt aika, että on sattumaa millaisia talvia juuri lapsuuden ajaksi tulee.
Muutoin kyllä hyvä muistelo tuo kirjoitus. 60-luvulla elämä oli vielä normitettua Suomessa. Miehet kävivät töissä kahdeksasta neljään ja naiset hoitivat kotona lapsia. Ruokakaupat menivät kiinni viideltä ja niistä ostettiin tuotteet tiskin takaa myyjältä pyytämällä.
Lauantaisin oli koulua ja iltapäivällä kotiin matkatessa jokaisen talon pihasaunan piippu turprutti savua, koska kaikki lämmittivät lauantaisaunan samanaikaisesti. Kaupunkien ulkopuolella ei taloissa pääsääntöisesti ollut vesijohtoa ja siksi peseytyminen tapahtui saunassa kerran viikossa. Kotona tuoksui sitten vasta leivottu pulla, jota syötiin lauantai-iltapäivän kunniaksi.
Velkaa ei ihmisillä ollut juuri lainkaan, vaan kaikki elivät rahkeidensa mukaan. Jos piti ostaa levysoitin (sellainen timanttineulagrammari), niin sitä säästettiin muutama kuukausi ja sitten se ostettiin. Radiossa oli kaksi kanavaa, jotka molemmat lopettivat lähetykset puolelta öin. Mustavalko-TV:stä pystyi kaupungeissa seuraamaan kahta kanavaa, maaseudulla yleensä vain yhtä. Siksi tietyt TV-ohjelmat olivat koko kansakunnan yhteisiä puheenaiheita. Kaikki olivat aina seuranneet niitä samoja lähetyksiä samaan aikaan. Päivällä ei ohjelmia lähetetty, ne alkoivat joskus viiden kuuden maissa illalla.
Ilmoita asiaton viesti
Noinhan se toisiaan oli taannoin -60 ja -70 luvuilla, oliko silloin sitten asiatparemmin kuin nyt ?
– töitä sai kaupungeissa kohtalaisen helposti, kun ei fattan rahoilla olis elänyt
– asuntopula oli kova, Rintsikoiden yläkerrat oli kysyttyjä
– 6 päiväisestä työviikosta 5 päiväiseen ja koululaisillekin tuli koko Lauantai vapaaksi
– leivän päälle sai joskus palan makkaraa, tai juustoa. Ei molempia.
– kansakoluissa istuttiin kahdessa löysissä, ei ollut muuten tilaa
– koululuokat olivat yli 40 lasta alakoulussa
– protektionismi rehotti, vaikkei siitä kukaan mitään tiennyt
– kesät oli paljon kuumempia ja pidempiä, koska ilmastomuutos
– terveyskeskusjärjestelmä tuli lähes joka kylään, eikä maksanut mitään silloin
– telkkarissa oli kaksi kanavaa, pts. Stadissa extrana EestiTv isolla haravalla ja konvertterilla
– NL : a ei saanut arvostella, toki ryssä oli kuitenkin aina ryssä
– suomettuminen syntyi ka sitä saksalaiset taivastelivat
– Raatikaisen tuutista kuunneltiin Sunnuntaisin listaa ja Iltatuulen viesti oli aina ykkönen
– pikkufiiu 600 ja Neckar 770 olivat suosittuja länsiautoja, Fiatin konstruktio Lada 1200 tuli ja vei voiton
– kolmipisteturvavyöt tulivat pakollisiksi, mutta käyttö ei
– puoluetuki runnottiin läpi
– peruskoulu syntyi ja Pirkkalassa opetettiin lapsia sosialismiin NL n mallin mukaan
Aika kultaa muistot, ja hauskaa ainakin oli, sen muistan 🙂
Ilmoita asiaton viesti
”Ennen vanhaan autot olivat paljon edullisempia kuin nykyään.”
Taidat tarkoittaa aikaa ennen Autoveroa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_autovero).
Ilmoita asiaton viesti
Meille ostettiin ensimmäinen henkilöauto Simca 1000E vuonna 1964 ja muistaakseni isäni kertoi sen maksaneen 5000 markkaa. Rahanarvolaskurilla verrattaessa tuo hinta olisi nykyrahassa noin 10.000€. Harvoja uusia autoja sillä hinnalla nyt saa, mutta ehkäpä tuollaisen Simca 1000E:n tasoisen voisi saada, jos samalla varustetasolla ja suorituskyvyllä sekä laadulla olisi jotain vastaavaa myynnissä. Taisivat vajaat kymmenkunta vuotta myöhemmin tulleet Ladatkin olla hiukan jämäkämpiä korirakenteiltaan ja muutoinkin kestävämpiä.
http://3.bp.blogspot.com/-4v9NjfC1nTg/VUUhggRr7cI/…
(Tuollainen kermanvärinen se meidänkin oli.)
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastonmuutoksen kompleksisuutta lisää vielä se, että kansainväliset ilmasto-paneelit keräävät dataa eri lähteistä ja julkaisevat ne sitten omien analyysiensa saattelemana. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että julkaistujen tilastojen ennustettavuutta on edelleen äärimmäisen vaikeaa määritellä.
Keskiarvoistaminen ja tilastolliset poikkeamat ja jakaumat suuresta data-määrästä, eivät kerro todellista trendiä sen paremmin, kuin yksittäinen tutkimus.
Aiemmin viittaamani ISA -standardin päivitys radio-luotaamalla, on oleellinen tekijä.
Suomessa valmistettujen (Vaisala Oyj) radiosondien antureiden resoluutiot ja toistettavuudet ovat avaruudessa tehtyihin satelliitti-mittauksiin verrattuna, huomattavasti luotettavammat.
Korrelaatiot saadaan selville muutamilla luotauksilla.
Mittausten jatkeeksi voidaan lisätä myös freonit. Ei tämä olen sen ihmeellisempää.
Auringon aktiivisuudella so. protuperanssit / magneettiset myrskyt on oma vaikutuksensa maan nettolämpöön.
Hyvin pitkällä aikavälillä, maa loittenee auringosta, samalla akselisuunnan kääntyessä jyrkemmäksi.
Toisaalta auringon energia myös ehtyy ja se alkaa laajentumaan, jolloin lämpötila nousee jyrkästi maan päällä. Mutta tämä skenaario on vasta n. mrd:n vuosien päässä.
Listan jatkeeksi voidaan lisätä myös avaruuden taustasäteily, joka muodostaa sadepisaroiden ytimiä, lisäten pilvisyyttä.
Maan oma terminen aktiviteetti, yhteyttäminen jne.
Ilmastonmuutoksen trendin yhtälö, ei ole yksinkertainen ja monia teorioita on esitetty puolesta ja vastaan.
Ihmisen vaikutus ja ns. luonnollinen vaikutus ilmastonmuutokseen yhdessä vaikuttavat summana, joka on epälineaarinen integraaliyhtälö, koko vaikutuksen yli.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmakehästä havaintoihin perustuvia lämpötila-mittauksia voidaan esittää myös osittais-derivoimalla, ottamalla huomioon ilmakehässä olevat epäpuhtaudet ja kasvihuonekaasut kertoimilla:
∂T/∂km = (∂H%/∂km k1) (∂CO2/∂km k2) (∂P/∂km k3) (∂CRad./∂km k4) (∂n/∂km kn)
∂H% = vesihöyry
∂CO2 = CO2
∂P = Paine
∂CRad. = kosminen taustasäteily
∂n = muut kasvihuonekaasut, kuten CFC-yhdisteet eli freonit
Lämpötila-trendi = ∂T/∂km eli ilmastonmuutoksen trendi kultakin vaikuttavalta epäpuhtaudelta ja kasvihuonekaasulta.
Ilmoita asiaton viesti