Saako ihmisiä syyllistää – pitääkö syylliset löytää?
Suomessa on vuosikausia pyritty muovaamaan kulttuuria sellaiseksi, että emme syyllistäisi ketään emmekä mistään. Toki yhä kai oikein on syyllistää rikoksen tekijää rikoksesta, vai onko sekään? Vai onko rikollinenkin vain uhri jolle pitäisi tarjota apua?
"Suomessa ei ole syyllisiä, sillä ihmisiä ei saa syyllistää." on todennut Vantaan terveyspalvelujen johtaja.
Väitän, että monta kertaa parempi olisi jos meillä yhä olisi lupa syyllistää. Voin kuvitella, että jos vaikka lapsi on tullut koulussa kiusatuksi niin osana toipumisprosessia voi toimia kiusaajan syyllistäminen. Siis se, että koko muu yhteiskunta yhdessä toteaa, että kiusaaja on syyllinen ja suhtautuu häneen myös syyllisenä. Toki jokaisella pitää antaa mahdollisuus muuttua, olla parempi ihminen. Pahimmillaan kiusaaminen johtaa jopa itsemurhaan – ja varsinkin tuollaisessa tapauksessa kiusaaja pitäisi selkeästi tuomita syylliseksi. Se ei välttämättä auta kiusaajaa mutta ehkä vähentää tulevaa kiusaamista.
Uutisissa kerrottiin kuinka yhä lisääntyvässä määrin eläkeläiset käyvät töissä. Samaan aikaan meillä on satojatuhansia työttömiä. Ainakin osin nuo työssäkäyvät eläkeläiset ovat syypäitä siihen, että nuoremmille ei ole töitä. Tottakai vanhuksilla on osaamista jota nuoremmilla ei välttämättä ole mutta mistä sitä nuoremmille tulee elleivät he pääse töihin. Vanhoina "hyvinä" aikoina eläkkeelle jäätiin kun eläkeikä koitti – toisin on nyt.
On totta, että ei jokaiselle paikalle löydy tekijää työttömien joukosta. Mutta työllisten joukosta voi hyvinkin löytyä, ja varmasti löytyy. Ei kukaan ole korvaamaton – vai oletko sinä tai mummisi? Eläkeläisen sijaan työtä tekemään voisi löytyä joku joka on nykyiseen työhönsä ylikoulutettu jolloin hänen paikkansa vapautuisi sopivan koulutuksen omaavalle työttömälle. Päätös siitä, että eläkeläinen jää eläkkeelle eikä jatka töissä voi merkitä sitä, että joku nuorempi saa työpaikan. Kyse ei silloin ole hyvästä sattumasta tai kohtalosta. Eläkkeellejääneen typaikan voi saada vaikka lapsiperheen vanhempi. Se voi merkitä, että perheen ei enää tarvitse hyödyntää leipäjonon antimia. Ehkä se tarkoittaa, että perheenisän ei tarvitse olla luuseri?
Yksinäisyys on toistuvasti esillä oleva ongelma. Yksinäisyyden väitetään olevan myös merkittävä syy vanhusten itsemurhiin. Varmasti yksinäisyyttä ja sen mukanaan tuomia ongelmia löytyy kuitenkin kaikista väestöryhmistä. Vaan mitä yhteiskunta on tehnyt asian korjaamiseksi – kai se pillereitä ainakin jakaa? Läheistemme yksinäisyys on ongelma josta meitä kaikkia pitää ja saa syyllistää. Samoin kuin työttömyydestä – no ehkä työttömyydestä ei ainakaan lähtökohtaisesti pidä syyttää syrjäytettyjä työttömiä. Tottakai osa työttömistä on myös sellaisia, että saavat työttömyydestä syyttää ihan vaan itseään, ja taitaapa työttömyys olla jollekulle ihan oma valinta kuten kuuleen usein väitettävän – heitä saa syyllistää tottakai.
Vaikka nykyään ollaankin sitä mieltä, että ei pitäisi ketään eikä mistään syyllistää niin kyllä vaan monta kertaa voisivat asiat hoitua ja olla paremmin jos syyllistäminen olisi sallittua. Loppujen lopuksi joskus voi olla niinkin, että väärä sana väärässä paikassa saa aikaan syyllisyyden, tai se, että ei sano mitään – ei puutu asiaan jossa voisi auttaa parilla sanalla. Liian usein me kuljemme ohi, jätämme puuttumatta – olemme itsekkäitä. Olemme syyllisiä.
Riippuu siitä mikä on tyylikästä syyllistämistä.
Mielestäni ei ole mielekästä syyllistää ketään (esi)isiensä/äitiensä pahoista teoista. Sairaudesta johtuvasta liikalihavuudesta. Toisten, saman uskonnon edustajien tekemistä itsemurhaiskuista. Mielenterveyspotilaita syyllistää laiskuudesta ja siitä etteivät osaa ottaa itseään niskasta kiinni. Työttömyydestä tilanteessa jossa töitä ei riitä kaikille.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyäänhän on myös tyylikästä syyllistää omaiset jos eivät katsele tarpeeksi vanhustensa perään(Kas kummaa yleensä naiset). Samaan aikaan näiltä samoilta omaisilta vaaditaan hillitöntä työpanosta kansakuntamme hyvinvoinnin perään.
Kerran eläessäni syyllistin itseni moneksi vuodeksi läheisen itsemurhasta. Onneksi vapauduin syyllisyyden taakasta tajuamalla että jokaisella ihmisellä on oikeus tehdä oma ratkaisunsa.
Ilmoita asiaton viesti
Minä olen kertonut ihan nimellä sellaisista virkamiehistä, jotka ovat vahingoksi yhteiskunnalle. Monilla syntinä on ollut kateus esittäjää kohti, toisilla laiskuus, toisilla pelko pudota kelkasta ja yhteiskunnan koneistoissa valtataistelu on kova, johon eivät halua yhtään uutta ”viisastelijaa”. Nämä haitat ovat yhteisnimeltään ”Peterin periaate”.
Kun yhteiskunta on monin paikoin pahasti siiloutunut ja byrokratisoitunut ja kun elimet toimivat veronmaksajien rahoilla (myös yliopisto), eikö meillä palvelujen tarvitsijoilla olekin oikeus nostaa nämä peterit tikun nokkaan? Julkkiksia näin on kohdeltu jo kauan. Jos vain hymistellään, meno muuttuu entistä pahemmaksi: valtatyhjiöllä on tapana täyttyä.
Ilmoita asiaton viesti