Vanhustenhoitoon satsattava ******** rahaa

"Sekä julkisen talouden että ihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeintä olisi huolehtia siitä, että ikääntyvät ihmiset pysyvät terveinä ja toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään." todettiin Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 14.8.

Vanhustenhoitoon satsattava vähemmän rahaa!

Itse totesin blogikirjoituksessani eilen 20.11. seuraavaa: "budjetti on kokonaisuus, lapsille ei ole erillistä budjettia vaan se mitä lapsille annetaan on osa budjettia"

Mikä olisikaan parempi aika pohtia satsauksia vanhuksiin kuin lasten oikeuksien viikko – vai kuinka?

Presidenttiehdokas Huhtasaari totesi eilen blogissaan: "Hoidetaan meidän lapset"

Huhtasaaren ajatus on hyvä ja kannatettava. Ainakin näyttää siltä, että Huhtasaari on ymmärtänyt Suomenkin ratifioiman lasten oikeuksien sopimuksen siitä, että kaikessa julkisen sektorin päätöksenteossa tulee etusijalle asettaa lapsen etu.

Olli Korhonen totesi niin ikään blogissaan eilen: "Lapsilta ja nuorilta leikkaaminen käy erittäin kalliiksi" – mikä lienee totta, ja on totta. Entä sitten vanhuksilta leikkaaminen: "Hallitus esittää uusia säästöjä vanhustenhoitoon – hoitajien määrän vähentäminen vain yksi leikkauskohteista".

Niin kansanedustajien kuin kuntapoliitikkojenkin pitäisi mieltää se, että kaikessa julkisessa päätöksenteossa on etusijalle asetettava lapsen etu – jos siis halutaan pitää kiinni kansainvälisistä sopimuksista jotka olemme ratifioineet. Mutta miten se voisi toteutua?

Budjetti – lasten etu?

Kuten itse olen todennut niin budjetti on kokonaisuus. Puhutaanpa sitten kunnan tai valtion budjetista. Viime vuosina on paljon käytössä ollut ns. juustohöylämenetelmä jossa kaikilta hallinnonaloilta on nipistetty yhtä paljon. Onko se sitten jonkun mielestä ollut lapsen edun mukaista? (päättäjien mielestä tietysti on mutta tarkoitan nyt kysyä tätä järkevästi ajattelevilta ihmisiltä, en siis välttämättä esim. Laura Huhtasaarelta).

Laura Huhtasaari on kaikkien aikojen ääniharavana yksi Porin kaupunginvaltuuston jäsenistä. Ottaen huomioon hänen viimeaikaiset näkemyksensä, kuten tuo edellä linkittämäni blogikirjoitus, en epäile hetkeäkään etteikö Huhtasaari aina aktiivisesti ajaisi lasten asiaa mm. budjetteja laadittaessa. Eli oletan, että hän vaatii lapsiin kohdistuvien kustannusten pitämistä vähintään ennallaan, tai jopa niiden nostamista. Lapsen edun mukaista kun ei ole vähentää rahaa sen paremmin koulutuksesta kuin päivähoidostakaan – vai onko jonkun mielestä?

Vanhuksilla on ollut aikaa…

Jätetään siis jatkossa lapset pois juustohöylämenetelmästä, ja muistakin säästöistä. Sen sijaan voimme mitään sopimuksia rikkomatta leikata vanhustenhoidosta, vai kuinka? Noilla vanhuksilla on sitä paitsi ollut jo vuosikymmeniä aikaa hoitaa asiat siihen malliin kuntoon, että heillä olisi nyt hyvä olla – vaan miksi eivät ole hoitaneet, miksi vanhukset kärsivät?

Vanhusten huonoon hoitoon on syynsä – mutta sitä ei pitäisi missään määrin pyrkiä hoitamaan kuntoon leikkaamalla lapsilta, jos siis halutaan noudattaa sopimusta lasten oikeuksista, ottaa huomioon lapsen etu. Ongelmana on, että päättäjät ovat yleensä hyvätuloisia. Heillä ei ole huolta huomisesta. Miksi he hoitaisivat tänä päivänä tulevaisuuden (köyhien) vanhusten hoitoa kuntoon kun heillä itsellä on varaa parempaan yksityiseen hoitoon?