Hyvä tasa-arvon päivää!

Tasa-arvo ei ole yksinkertainen juttu

Tasa-arvo on yksi kannattamistani arvoista. En kuitenkaan pidä itseäni missään määrin feministinä – sen varmaan moni aikaisempia kirjoituksiani asiasta lukenut uskoo ja ymmärtää. Suomessa tasa-arvon on perinteisesti katsottu tarkoittavan nimenomaan naisten ja miesten välistä yhdenvertaisuutta. Muissa tapauksissa on haluttu puhua ennemmin yhdenvertaisuudesta, tosin käytäntö nimitysten suhteen on vuosien saatossa muuttunut. 

Tasa-arvo, eli yhdenvertaisuus on siis tärkeä arvo. Kaikkia ihmisiä; naisia, lapsia, vanhuksia, vammaisia, ja jopa miehiä pitäisi kohdella oikeudenmukaisesti, mikä niin ikään merkitsisi myös tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua.

Palkat

Yksi paljon puhuttu asia tasa-arvoon liittyen on palkat. Naisen euron väitetään olevan milloin mitäkin. Nykyisin se lienee yleisimmin jotain 85…-95 senttiin. Miksi emme puhu lasten palkoista? Kyllä Suomessakin käytetään lapsityövoimaa – vai kiistääkö joku tämän väitteen?

Enenevässä määrin meillä on töissä vanhuksia. Käsitykseni mukaan heillä ei ole ainakaan merkittävää palkkaongelmaa. Heille maksetaan mm. kokemuksesta, vaikka työtahti olisikin vähän vastavalmistunutta hitaampi.

Vajaakuntoiset

Entä sitten vammaisten oikeus tasa-arvoon, ja samapalkkaisuuteen? Tietysti on niin, että vammasta riippuen suoritetun työn määrä voi jäädä jopa merkittävästi alhaisemmaksi kuin terveellä henkilöllä. Oikeuttaako se, että ihmisellä on jokin vamma kohtelemaan häntä palkkauksen suhteen eriarvoisesti?

Viimeksi eilen katselin TV:stä 112 ohjelmaa. Siinä eräs lääkäri totesi jotakuinkin: "On se hyvä kun on paikalla miesvoimaa". Pitäisikö sellaisessa työssä jossa välillä tarvitaan sitä 'miesvoimaa' sellaisen henkilön jolla tuota voimaa on saada siitä korvaus?

Henkiset kyvyt?

Kaikki me tiedämme, että kun on psyykkisiä kykyjä, kuten hyvä muisti ja päättelykyky, niin voi kouluttautua siten, että noista ominaisuuksista tulevissa työtehtävissä maksetaan. Entä sitten jos on ruumiillisessa työssä… voiko saada palkankorotuksen käymällä salilla ja pitämällä huolen siitä, että penkistä nousee vähintään sata kiloa, jos se joskus olisi tarpeen?

Me kaikki olemme rakenteeltamme ja muiltakin ominaisuuksiltamme erilaisia. Osa meistä on kuulemma "pellejä" (kuten minä) – ehkä voisin saada hyvää palkkaa sirkuksessa? 😀

Palomiehet ja poliisit

On työtehtäviä joissa vaaditaan hyvää kuntoa, kuten palomies/pelastaja, ja heidän pitääkin vuosittain läpäistä kuntotestit. Poliisinkin pitää läpäistä kuntotesti jotta pääsee tutkinnosta läpi – sen jälkeen ei niin väliä :-/

Erilaisuutemme vaikuttaa myös siihen, että toinen kuluttaa (energiaa) enemmän kuin toinen. Toinen siis tarvitsee enemmän ruokaa, toiselle riittää vähempi. Joku pärjää ihan vaan kasviksilla. Terveellisesti syövä ja muutenkin terveitä elämäntapoja noudattava sairastaa keskimäärin vähemmän kuin henkilö joka antaa noille asioille piut paut – olisiko oikein ja kohtuullista, että se huomioitaisiin palkkauksessa tyyliin: tupakoiville lihansyöjille vähemmän palkkaa kuin tupakoimattomille kasvissyöjille?

Myös auto kuluttaa sitä enemmän polttoainetta mitä painavampi kuorma on kyydissä. Pitäisikö julkisen liikenteen maksut porrastaa painon mukaan. Entä ravintoloiden ruoka-annosten hinnat?

Pitäisikö myös henkilön paino ottaa palkkauksessa huomioon, ja millä tavalla? Mikä olisi tasa-arvoista?