Hyvä tasa-arvon päivää!
Tasa-arvo ei ole yksinkertainen juttu
Tasa-arvo on yksi kannattamistani arvoista. En kuitenkaan pidä itseäni missään määrin feministinä – sen varmaan moni aikaisempia kirjoituksiani asiasta lukenut uskoo ja ymmärtää. Suomessa tasa-arvon on perinteisesti katsottu tarkoittavan nimenomaan naisten ja miesten välistä yhdenvertaisuutta. Muissa tapauksissa on haluttu puhua ennemmin yhdenvertaisuudesta, tosin käytäntö nimitysten suhteen on vuosien saatossa muuttunut.
Tasa-arvo, eli yhdenvertaisuus on siis tärkeä arvo. Kaikkia ihmisiä; naisia, lapsia, vanhuksia, vammaisia, ja jopa miehiä pitäisi kohdella oikeudenmukaisesti, mikä niin ikään merkitsisi myös tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua.
Palkat
Yksi paljon puhuttu asia tasa-arvoon liittyen on palkat. Naisen euron väitetään olevan milloin mitäkin. Nykyisin se lienee yleisimmin jotain 85…-95 senttiin. Miksi emme puhu lasten palkoista? Kyllä Suomessakin käytetään lapsityövoimaa – vai kiistääkö joku tämän väitteen?
Enenevässä määrin meillä on töissä vanhuksia. Käsitykseni mukaan heillä ei ole ainakaan merkittävää palkkaongelmaa. Heille maksetaan mm. kokemuksesta, vaikka työtahti olisikin vähän vastavalmistunutta hitaampi.
Vajaakuntoiset
Entä sitten vammaisten oikeus tasa-arvoon, ja samapalkkaisuuteen? Tietysti on niin, että vammasta riippuen suoritetun työn määrä voi jäädä jopa merkittävästi alhaisemmaksi kuin terveellä henkilöllä. Oikeuttaako se, että ihmisellä on jokin vamma kohtelemaan häntä palkkauksen suhteen eriarvoisesti?
Viimeksi eilen katselin TV:stä 112 ohjelmaa. Siinä eräs lääkäri totesi jotakuinkin: "On se hyvä kun on paikalla miesvoimaa". Pitäisikö sellaisessa työssä jossa välillä tarvitaan sitä 'miesvoimaa' sellaisen henkilön jolla tuota voimaa on saada siitä korvaus?
Henkiset kyvyt?
Kaikki me tiedämme, että kun on psyykkisiä kykyjä, kuten hyvä muisti ja päättelykyky, niin voi kouluttautua siten, että noista ominaisuuksista tulevissa työtehtävissä maksetaan. Entä sitten jos on ruumiillisessa työssä… voiko saada palkankorotuksen käymällä salilla ja pitämällä huolen siitä, että penkistä nousee vähintään sata kiloa, jos se joskus olisi tarpeen?
Me kaikki olemme rakenteeltamme ja muiltakin ominaisuuksiltamme erilaisia. Osa meistä on kuulemma "pellejä" (kuten minä) – ehkä voisin saada hyvää palkkaa sirkuksessa? 😀
Palomiehet ja poliisit
On työtehtäviä joissa vaaditaan hyvää kuntoa, kuten palomies/pelastaja, ja heidän pitääkin vuosittain läpäistä kuntotestit. Poliisinkin pitää läpäistä kuntotesti jotta pääsee tutkinnosta läpi – sen jälkeen ei niin väliä :-/
Erilaisuutemme vaikuttaa myös siihen, että toinen kuluttaa (energiaa) enemmän kuin toinen. Toinen siis tarvitsee enemmän ruokaa, toiselle riittää vähempi. Joku pärjää ihan vaan kasviksilla. Terveellisesti syövä ja muutenkin terveitä elämäntapoja noudattava sairastaa keskimäärin vähemmän kuin henkilö joka antaa noille asioille piut paut – olisiko oikein ja kohtuullista, että se huomioitaisiin palkkauksessa tyyliin: tupakoiville lihansyöjille vähemmän palkkaa kuin tupakoimattomille kasvissyöjille?
Myös auto kuluttaa sitä enemmän polttoainetta mitä painavampi kuorma on kyydissä. Pitäisikö julkisen liikenteen maksut porrastaa painon mukaan. Entä ravintoloiden ruoka-annosten hinnat?
Pitäisikö myös henkilön paino ottaa palkkauksessa huomioon, ja millä tavalla? Mikä olisi tasa-arvoista?
Yksi keskeinen kysymys on: pitäisikö palkkaa maksaa sen mukaan millaiseen työsuoritukseen henkilö pystyy?
-jos henkilö tekisi 100% siitä mihin hän pystyy niin saisi ”100%” palkkaa.
-jos henkilö tekisi vain 50% siitä mihin pystyisi niin palkka olisi ”50%”
Ilmoita asiaton viesti
Tasa-arvo on päämääränä täysi mahdottomuus, koska yksilöiden erilaisuus ja monimuotoisuus mitätöityvät pelkiksi juridisiksi kategorioiksi siirryttäessä ”elävästä elämästä” julkisen vallan tuottaman ”oikeuden” piiriin.
Hyvä ja raadollinen esimerkki, jonka osin nostitkin esiin, on yksilön perusaineenvaihdunnan tason ja kokonaisenergiantarpeen (jotka määrittyvät iän, sukupuolen, kehon massan ja koostumuksen sekä yleisen aktiivisuustason funktiona ja ovat fysiologista faktaa) vaikutus yhteiskunnan tarjoaman ravintomenoihin osoitettavan perusturvan määrään. Siis, vaikutus on se, ettei mitään vaikutusta ole.
Otetaan esim. toimeentulotuki. Yksilön ravintomenoihin myönnettävänä eksistenssiminiminä voidaan pitää toimeentulotuen nk. perusosaa, josta laskennallisesti on allokoitu ravintomenoihin puolet perusosan määrästä. Tuen määrä yksittäisen tuensaajakategorian sisällä ei riipu lainkaan siitä, kuinka paljon ravintoa kukin yksilö tosiasiallisesti tarvitsee. Näin ollen, tilanteen ”tasa-arvo” on varsin kyseenalaisella tolalla: 25-vuotias 90-kiloinen mies saa saman määrän tukea ravintoon kuin 55-vuotias 50-kiloinen nainen. Toisaalta, esimerkin yksilöitä kohdellaan julkisen vallan taholta täysin yhdenvertaisesti; tosin tämän kohtelun tarpeita silmällä pitäen heidän erilaisuutensa on typistetty kategoriseen kuvaukseen ”yksin asuva aikuinen”. Paljon jää uupumaan…
Voisi – näin tasa-arvon päivänä – kysyä: eikö kuvatussa tilanteessa (sama euromäärä tukea ravintoon riippumatta fysiologisesta ravinnontarpeesta) realisoidu kulutuksellinen epätasa-arvo, jossa hierarkian huipulla ovat ennustettavasti ne yksilöt, joiden ravinnontarve on pieni? Näiden yksilöiden parametrit olisivat: nainen, yli 40-vuotias, pieni kehon massa ja lihasmassan suhteellinen osuus ja matala aktiivisuustaso. Pohjalta löytyvät yksilöt joiden parametrit ovat: mies, 18-30 -vuotias, suuri kehon massa ja lihasmassan suhteellinen osuus ja korkea aktiivuustaso.
Olisi korkea aika nostaa nuoret lihaksikkaat miehet pois epätasa-arvoisesta asemastaan! Miksei?
Ilmoita asiaton viesti
Juurikin noin. Koska nostit esiin tuon toimeentulotuen ravintomenojen osuuden niin haluan tässä kertoa, koska juuri hiljan erään jutun tiimoilta jouduin ja onnistuin tämän tiedon esiin kaivamaan, kertoa kaikille mihin menoihin tt-tuen perusosan katsotaan kuluvan:
Ravintomeno 49 %
Vaate-ja jalkinemenot 9 %
Informaatiomenot 20 %
-(lehti, TV, puhelin, yms. menot)
Vähäiset terveydenhuoltomenot 3 %
Muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot 19%(*)
-kuten mm. harrastusmenot.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt on vielä ihan ”pakko” laittaa tähän linkki tuohon blogisti Pauli Sumasen esille nostamaan lehteen: https://issuu.com/staatus/docs/tasa-arvosanomat-20…
Ilmoita asiaton viesti