Päätoimittaja Markku Huuskon rooli blogistina?
Olen viime aikoina arvostellut jonkin verran US:n käytäntöjä blogeihin liittyen. Viimeksi vapaavuoron kirjoituksessani: Turpiin vaan ja onnee! Kuten tuoltakin voimme havaita niin ainakin minun käsitykseni on, että toimitus pidättäytyy kaikista kannanotoista blogikirjoituksiin liittyen, mitä nyt joskus kirjoituksia poistaa, ja joskus jopa joltakulta kirjoittamisen kokonaan estää.
Markku Huusko on Uuden Suomen päätoimittaja, ja sen vuoksi hänellä lienee suuret mahdollisuudet vaikuttaa siihen miten blogien ja blogistien suhteen toimitaan. Uskon (lue:oletan), että hän on osallistunut keskustelu- ja käyttöohjeiden laatimiseen, ja osaltaan, varmasti yksinkin, voi päättää esim. kirjoituskiellon asettamisesta vaikkapa minulle, esim. jos "pärstä ei miellytä".
Keskusteluohjeiden yksi kohta on:
”Blogipalvelu-keskustelua ylläpitävä ja hallinnoiva Asiakas sitoutuu antamaan oikean nimensä ja tarpeelliset yhteystietonsa henkilöautentikointia varten. Lisäksi Asiakas sitoutuu siihen, että hänen oikea nimensä ja asuinkuntansa voidaan julkaista blogin tai muun kirjoituksen yhteydessä. Uusi Suomi edellyttää Blogipalvelun kirjoittajilta tunnistettavan profiilikuvan käyttöä tekstien yhteydessä.”
Itselläni ei tällä hetkellä lue profiilissani asuinkuntaa. Olen kyllä sen valmis sinne laittamaan jos se asetetaan ehdottomaksi ehdoksi sille, että saan blogissa kirjoittamista jatkaa. Katson kuitenkin, että ehto on lainvastainen ja syrjivä. Itselläni on voimassa laaja turvakielto minkä vuoksi minkäänlainen osoitetietoni ei ole edes viranomaisten saatavilla (pl. poliisi).
Käyttöehdoista:
"Palveluntarjoaja valvoo kirjoittelua sekä Uutis- että erikseen merkityssä Blogikeskustelussa. Uusi Suomi päättää yksin valvonnan tarkemmasta tavasta."
-Selvää siis on, että kirjoittelua valvotaan. Ja kyllähän asian on moni merkille laittanut, siis sen, että valvontaa todellakin on: Puheenvuoron sananvapauskäsitys hämmentää ja tuohan nyt on vain yksi esimerkki. [US ei kommentoi, yllätys, yllätys!]
"…Harkintavalta kirjoituskiellon asettamisesta tai sen pituudesta on yksin Uudella Suomella."
Harkintavalta sanan tilalla voisi aivan yhtä hyvin lukea: Mielivalta.
Mikä on Markku Huuskon rooli blogistina? Itse näen asian siten, että Huusko kirjoittaa yksityishenkilönä, ollen kuitenkin US:n päätoimittaja, ja minun onnekseni siten myös julkisuuden henkilö jonka pitää sietää voimakastakin arvostelua asemansa vuoksi. Nytkin yksi syy tähän "arvosteluun" on se, että hän on US:n päätoimittaja. Se on keskeinen syy etenkin tämän kirjoituksen otsikkoon.
Onko kuitenkin niin, että olen väärässä? Ehkä Markku Huusko edustaakin kirjoituksillaan US:n virallista linjaa. Kumpi on totuus. Huuskon "tunnuslause" tämäntyyppisiin keskustelunavauksiin liittyen lienee: "vaikeneminen on kultaa" – enkä sitä ihmettele. Onpa totuus kumpi vaan niin se saattaa aiheuttaa ongelmia. Ongelmat vain ovat erilaisia riippuen siitä edustavatko Huuskon kirjoitukset (ja kommentit) lehden virallista linjaa vaiko häntä yksityishenkilönä.
Toimituksen poiminnat
Joskus aikoinaan esitin, että tuonne nostoihin, eli toimituksen poimintoihin, valittaisiin osa jutuista äänestämällä. Tuota ei olisi kovinkaan vaikea toteuttaa jos tahtoa olisi. Kuten olen todennut, ja mitä kukaan ei ainakaan vielä ole kiistänyt, niin Markku Huuskolla on jostain syystä itseoikeutettu asema aina saada oma kirjoituksensa toimituksen poimintoihin, mikä takaa erinomaisen näkyvyyden.
Minä puolestani, koska ajattelen asioista merkillisesti, tavallista syvällisemmin lienee oikeampi tulkinta, olen sitä mieltä, että Huuskon kirjoitukset ovat poiminnoissa aina ja aiheesta riippumatta (parempiakin voisi olla usein tarjolla) johtuu juurikin siitä, että Huusko on US:n päätoimittaja. Hän pääsee siis poimintoihin automaattisesti asemansa perusteella. Lainsäädännöstä löytyy pykäliä joissa tuota kutsutaan syrjinnäksi. Kyse on syrjinnästä koska Huuskoa asemansa vuoksi suositaan.
* * *
Tällainen "purkaus" tällä kertaa, ja aivan tietystä syystä kello 13.07.
Ai niin, laitan tämän kirjoituksen myös syyttäjänvirastoon tiedoksi. Auttaa heitä pohdinnoissaan, niin uskon.
Hauska kirjoitus. Mutta kyllä media ihan itse päättää mitä jättää julkaisematta.
Sen vastapainona on, että lähes kaikki saa julkisuuden mitä mekin sekopäät kirjoittelemme. Saamme tältä osin lähes saman näkyvyyden kuin presidenttiehdokas, ministeri tai kansanedustaja riippumatta siitä ymmärrämmekö me kommenteissamme ja blogiplörinöissä aiheestamme yhtään mitään. Saamme kirjoittaa mielipiteemme kuten ne olisivat faktoja.
Tämän takia en valittaisi kovin suuresti.
Ilmoita asiaton viesti
Ei asia ihan noin ole. Tiedän koska olen asiasta oikeuttakin käynyt 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Ei kai kirjoitusoikeuksia koskevia asioita minnekään raastupaan saa.
Ilmoita asiaton viesti
”…kyllä media ihan itse päättää mitä jättää julkaisematta.”
Periaatteessa kyllä. Mutta perusteiden pitää olla laillisia. Media ei voi päättää esim.: maahanmuuttajien tekstejä ei julkaista. Julkaisematta jättäminen ei saa liittyä esim. henkilöön.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se voi. Median some-palstoilta voi julkaisija poistaa kenet tahansa millä tahansa perusteella. Huomaa, ettei mitään pakkoa ole kertoa edes viranomaiselle bannauksen todellista syytä. Siihen tämä perustuu ja siksi ei juttu etene oikeuteen syrjintäepäilyn takia näytön puutteessa.
Sama pätee työmaailmassa. En koskaan palkannut tiettyjen ryhmien edustajia. Minulla oli tähän minulle pätevät perusteet. Päätös oli minun eikä sille voinut kukaan yhtään mitään. Kaikki eivät pidä kaikesta ja kaikista ja sillä on seuraamuksensa. Eihän kuka tahansa pääse kenen tahansa kaveriksi tai puolisoksi tai tämän muurariloosiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se on kiinni myös vastapuolesta. Tuo syrjinnän ymmärtäminen on monelle varsin vaikeaa, usein jopa poliisille. Vastapuolena minä ainakin olen hankala – ja ehkä juuri siitä johtuu, että olen saanut korvauksia jopa työsyrjinnästä oikeuden päätöksellä, koska minua ei otettu töihin.
Väität: ”Median some-palstoilta voi julkaisija poistaa kenet tahansa millä tahansa perusteella.”
Ei ole noin. Tosin sen osoittaminen, että toiminnassa olisi jotain laitonta voi olla hankalaa ja vaatia aikaa. Lähtökohdaksi pitää ottaa, että poliisi tekee S-päätöksen ja sitten pitää saada syyttäjä määräämään esitutkinta suoritettavaksi.
Hiljattain sain (kolmannella kerralla) poliisin ymmärtämään eräässä jutussa, että kyseessä saattaa sittenkin olla kunnianloukkaus. Poliisi oli tuota ennen tehnyt jutussa kaksi ”ei syytä epäillä rikosta” -päätöstä. Kolmannella kerralla asiasta oli keskusteltu syyttäjän kanssa ja päädytty kas kummaa siihen lopputulokseen, että kyllä tässä saattaakin olla rikos kyseessä.
Asiat eivät aina ole niin yksinkertaisia. Välillä tarvitaan ratakiskoa 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Näyttö tarvitaan ja sellaiseksi ei riitä henkilön oma kokemus jostain tilanteesta. Syrjinnästä syytetyn omat lausunnot ovat kompromettoivia, jollei osaa valita sanojaan.
Ihminen on luonnostaan laumaeläin ja siksi syrjivä. Emme siedä erilaisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa. Subjektiivinen kokemus ei riitä näytöksi syrjinnästä vaan se, että syrjintää on tapahtunut pitää olla objektiivisesti tarkastellen todettavissa.
Usein tilanne on niinkin, että syrjityksi tullut ei edes ymmärrä tulleensa syrjityksi. Syrjintään syyllistynytkään ei välttämättä ymmärrä syyllistyneensä rikokseen. Poliisillakin on välillä vaikeuksia mieltää mikä on rikos.
Yhtenä juttuna tässä hiljattain tein rikosilmoituksen syrjinnästä, ja poliisi kyllä heti oli sitä mieltä, että kyseessä todellakin voi olla syrjintärikos:
http://juhanivehmaskangas.vapaavuoro.uusisuomi.fi/…
Kuinka moni tavallinen tallaaja tulisi edes ajatelleeksi, että kun ei saa asuntoa siksi, että hänellä on maksuhäiriöitä niin kyseessä voi olla syrjintärikos?
Pitää olla tällainan ”pikkaisen mielenvikainen”, kuten minä, jotta näkee asiat kuten pitää. Mennävuosien yhtenä hyvänä esimerkkinä voinen kertoa, että olen saanut korvauksia jopa laittomasta irtisanomisesta kun yhtiö meni konkurssiin.
Yhtenä hauskana(?) juttuna on ollut tapaus jossa eräs henkilö koitti saada eräitä dokumentteja syyttäjälle. Syyttäjänvirastossa niitä vaan ei suostuttu ottamaan vastaan. Menin sitten virastoon hänen kanssaan ja avot saatiin jopa vastaanottotodistus.
Aina ei pääse helpolla. Pääasia, että lopputulokseen voi olla tyytyväinen?
Ilmoita asiaton viesti