Sananvapauden rajat ja vastuu

Sananvapaus on varmasti lähtökohtaisesti kaikkien mielestä hyvä asia. Ennalta ei kukaan saa millään tavalla pyrkiä estämään ketään käyttämästä sananvapauttaan. Siksi minäkin saatan julkaista toisen kirjani. 

Sananvapaudesta keskusteltiin tänään uusintana tulleessa AlfaTV:n ohjelmassa: Sananvapauden rajat ja vastuu.

Mieleeni jäi tuosta keskustelusta, että siellä kommentoitiin sanan neekeri käyttöä. Suomessahan ollaan monesti sitä mieltä, että kyseisen sanan käyttäminen on kielletty. Toki kyllä minäkin eräässä blogitekstissä taannoin tuon sanan mainitsin, enkä siitä rangaistusta saanut.

Sanastahan tuli aikoinaan Suomessa "kielletty" KKO:n päätöksen myötä. Tuossa päätöksessä aikoinaan katsottiin, että neekeri sanan käyttäminen on loukkaavaa ja sanaa käyttänyt tuomittiin korvauksiin. Valitettavasti tuota päätöstä ei löydy Finlexistä. Jotain neekeriin ja oikeuslaitokseen liittyvää sen sijaan löytyy kyllä: Edilex uutiset.

Saako nykyisin käyttää sanaa neekeri, ja missä määrin, entä somali, arabi, tai valkolainen? Kaikki nuo sanat voivat olla myös loukkaavia – pitäisikö ne kieltää?

Sananvapaus, media ja rikokset

Medialla on tapana uutisoida rikoksista. Myös sellaisista joita koskevat tuomiot ovat salaisia. Tuo on mahdollista koska tuollaisista tapauksista oikeus voi antaa julkisen selosteen, sellaisen joita minäkin olen tänne linkittänyt.

Julkisen selosteen laatimisessa oikeuslaitoksella on mielestäni suuri vastuu, jotta kaikki olennainen tulee siinä ilmi. Vastuuta on myös medioiden toimittajilla jos tuomiosta julkaistaan uutinen. Etenkin jos kerrotaan myös tekijän nimi. Silloin pitäisi mielestäni tarkasti huolehtia siitä, ettei uutinen anna asiasta väärää kuvaa. Pitää huolehtia siitä, että median käyttäjät saavat tapauksesta riittävästi tietoa. Että mitään olennaista ei jää pois – vaikka on jotain voinut jäädä pois jo julkisesta selosteesta. Median toimittajien pitäisikin mielestäni aina arvioida myös sitä onko tiedotteessa kaikki olennainen, asian kannalta tarpeellinen, etenkin jos julkaistaan juttu jossa kerrotaan tuomitun nimi.

Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että vuosien saatossa niin oikeuden julkiset selosteet kuin median uutisointikin on parantunut. Parantamisen varaa on silti yhä – väitän.