Ilman nykyinen seossuhde?
Ilmakehässä on aina ollut happea melko tarkkaan 21% (20,95%). Eniten ilmassa on typpeä: 78%. Ilmakehän hiilidioksidin määrä on kasvanut viime aikoina merkittävästi. Miten CO2:n lisääntyminen ilmassa on vaikuttanut muiden kaasujen osuuteen? Onko kaikkien muiden kaasujen osuus laskenut tasaisesti samassa suhteessa?
Toki asia on niin, että CO2:ta on ilmakehässä niin vähän, että vaikkakin sen määrän väitetään joka vuosi kasvavan yli 0,8% (vuosina 2015-2016 0,825%) niin sillä ei ole merkittävää vaikutusta muiden kaasujen määrään. Toisaalta esim. metsäpalot väistämättä lisäävät myös otsonin määrää. Alailmakehässä otsoni on kasvihuonekaasu.
Näkyykö ilmakehän kaasuseoksen muutos esim. hapen suhteellisen osuuden muutoksena, ja jos niin missä määrin?
Yksi tarkennus otsonin osalta. Otsoni on suhteellisen voimakas kasvihuonekaasu kaikialla ilmakehässä. Otsonin absorptio tapahtuu aallonpituusalueen 10 mikrometriä molemmin puolin. Se on sattumalta se aallonpituus, jossa veden absorptiokyky on heikommillaan, mutta koska vesihöyryä on troposfäärissä paljon enemmän kuin mitään muuta kasvihuonekaasua, niin otsonin absorptio-osuus jää troposfäärissä pieneksi. Sen sijaan stratosfäärissä otsonia on noin 50-80 kertaa enemmän kuin troposfäärissä ja vettä puolestaan hyvin vähän. Se johtaa siihen, että infrapunasäteilyn absorptiossa otsonin osuus on yhteensä n. 4,5 % tehden siitä kolmanneksi voimakkaimman kasvihuonekaasun veden ja hiilidioksidin jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
1. On myös hyvä muistaa, että universumi on täynnä hiiltä, sama koskee kaikkea elollista luonnossa.
Hiili on siitä eriskummallinen, kun ilman sitä elämä ei olisi mahdollinen. Sama koskee fossiileja ja fossiilisia polttoaineita.
Tämän vuoksi on hyvin tärkeää tutkia hiilen ja sen isotooppien todellisia vaikutuksia kasvihuone-kaasuna silloin, kun sitä alkaa vapautumaan liikaa. Pitoisuudet säilyvät ilmakehässä hyvin pitkiä aikoja.
Veden tai vesihöyryn osuus on toinen, vaikka vaikutus onkin päivissä ja viikoissa. Eli ilmakehän veden ja vesihöyryn pitoisuudet eivät kasva pitkällä aika-välillä, joka selittäisi keskimääräisten lämpötilojen pitkäaikaisesta globaalista nousutrendistä ja varsinkin, kun auringon aktiivisuus on ollut tasainen jo hyvin pitkiä aikoja ja juuri tällä hetkellä amplitudi on vähenemässä.
Toisaalta lämpötilan pitkäaikaisesta nousutrendistä edelleen väitellään, vaikka empiirisesti se on osoitettu todelliseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Etkö muista että alussa maa oli autio ja tyhjä eikä happea ollut yhtään ilmassa?
Sitten kasvit tuottivat kaiken hapen ja kun niitä hautautui maaperään niistä tuli fossiilista polttoaineitta. Jos me onnistumme polttamaan kaiken hiilen, öljyn ja kaasun siihen kuluukin täsmälleen tuotettu happi.
Ilmoita asiaton viesti