Magneettistimulaatio – yksi tulevaisuuden hyvä hoitomuoto!
Uutisissa kerrottiin eilen uudesta hoitomuodosta erilaisiin aivoperäisiin sairauksiin. Kyseessä on magneettistimulaatiohoito josta potilas voi saada avun mm. masennukseen tai hermokipuun.
Kehitys kehittyy, kuten on tapana sanoa. Koko ajan löydetään uusia sairauksia, ja kehitetään uusia entistä parempia hoitomuotoja niin vanhoihin kuin uusiinkiin sairauksiin. Samaan aikaan toisaalta hämmästellään ja kummastellaan sitä, että miksi terveydenhuollon kustannukset jatkuvasti kasvavat.
Kun edellä mainittu yhdistetään siihen, että yhteiskunta kuormittaa jäseniään koko ajan enenevissä määrin, ja lisäksi väestö vanhenee vanhenemistaan, niin kustannusten nousua ei pidä lainkaan hämmästellä – päinvastoin!
Hoitomuoto on toistaiseksi hieman keskeneräinen.
Myös matkapuhelimen akku luo melko voimakkaita magneettikenttiä Lataamalla puhelimeen sovellus jolla akun virtaa kulutettan pulsseina, voisi tätä käyttää magneettihoitoon. Siinäpä uusi tutkimusalue.
Ilmoita asiaton viesti
Matkapuhelimella vain taitaisi pulssin kohdentaminen olla turhan hankalaa.
Ilmoita asiaton viesti
Magneettikenttä on kohdistettava hyvin tarkasti tiettyihin aivokuoren alueisiin. Sinänsä depression hoito aivojen sarjamagneettistimulaatiolla on nykyään Suomessa aivan arkipäivää.
Ilmoita asiaton viesti
Mistään ”ihmehoidosta” ei magneettistimulaatiossa valitettavasti ole kyse, joka auttaisi vakavaan masennukseen kaikille ja antaisi pysyvän hoitotuloksen. Toisaalta, sitä on turvallista kokeilla.
Vakaviin, henkeä uhkaaviin masennustiloihin tehokkaampi on perinteinen sähköhoito, elektrokonvulsiivinen terapia eli ECT, jossa nukutetulle potilaalle laukaistaan sähköiskulla epileptinen kohtaus. Tämän aivokudoksessa etenevän sähkönpurkauksen käynnistyminen on edellytys masennukseen auttavaan hoidolliseen tehoon pääsemiselle, ja muutamalla käsittelykerralla voidaan saada jopa dramaattinen suotuisa muutos henkilön tilassa. Kukaan ei tiedä tarkalleen, miksi. Tietämyksemme ihmisaivoista, niiden normaalista toiminnasta ja häiriötiloista on edelleenkin puutteellinen.
Sähköhoitoa kohtaan tunnetaan paljon aiheetonta ennakkoluuloa, eikä vähiten elokuvan ”Yksi lensi yli käenpesän” takia, jossa se esitettiin enemmänkin kidutuksen kuin hoidon muotona. Osaavissa käsissä kyse on kuitenkin turvallisesta ja (useimmiten) tehokkaasta hoidosta – joka sekään ei silti ole kaikille aina tehoava ”ihmehoito”.
Sama pätee lääkehoitoon – ”ihmelääke” on vielä keksimättä, ja taitaa niin jäädäkin.
Yllä olevat ovat biologisia hoitomenetelmiä, joilla pyritään vaikuttamaan suoraan aivokudokseen ja sen toiminnalliseen tilaan. Kokonaan toinen lähestymistapa on psykoterapia, jossa hoidollista vaikutusta tavoitellaan epäsuorasti inhimillisen vuorovaikutuksen kautta terapiasuhteessa, soveltaen määrätietoisesti sellaisia tapoja olla inhimillisessä kontaktissa, joiden hoidollisesta hyödystä on näyttöä – ja välttämällä tekemästä vahinkoa, joka sekin on mahdollista jos yritetään puoskaroida tietämättä ja ymmärtämättä sitä, mitä ollaan tekemässä. Psykoterapia vaikuttaa hitaasti – usein vasta kuukausien ja vuosien aikajänteellä – mutta sillä on myös saatu erittäin vaikuttavia hoitotuloksia. Koulutetun psykoterapeutin oma koulutus ja psykoterapiaan tarvittava vuosien työ ei tietenkään voi olla halpaa, eikä psykoterapia hoitomuotona sovellu kaikille monista eri syistä.
Mutta hyvä, että tutkitaan. Mitään läpimurtoja (esim. syöpähoitojen tapaan) ei aivotutkimus ole tehnyt viime vuosina psykiatristen häiriöiden hoidossa, huolimatta valtavasta panostuksesta maailman laajuisesti. Ihmiskunnalle oli paljon helpompaa päästä käymään Kuussa kuin oppia hoitamaan tehokkaasti psyykkisiä sairauksiaan. Edistys tapahtuu pienin askelin tiedon kertyessä yhä uusien tutkimushankkeitten ja kokeellisten hoitojen avulla.
Ilmoita asiaton viesti