Miksi kouluruoka ei maistu lapsille?
Tuoreen kouluterveyskyselyn tulokset kertovat, että Keravalla 6/10 koululaisista jättää kouluruoan syömättä ainakin kerran viikossa. Tilanne on vastaava monilla suurilla paikkakunnilla. Sen sijaan pienissä kunnissa kouluruoan syö likimain jokainen koululainen.
Lapset itse ilmoittavat syyksi siihen, että eivät syö mm. sen, että kouluruoka ei vaan maistu, tai eivät syö koska kaveritkaan eivät syö. Mitkä sitten ovat todelliset syyt – toki ne voivat osin noitakin olla.
Mitä suurempi paikkakunta niin sitä enemmän erilaisia ruokapaikkoja, ja kauppoja, sieltä löytyy. Niitä löytyy jopa aivan koulun nurkalta. Maalaiskunnissa harvemmin ruokapaikkoja ja kauppoja samalla tavalla on. Kun tuohon yhdistetään se, että vanhemmat saattavat antaa lapselleen ruokarahaa koska "koulun ruoka on pahaa" niin ihmekös sitten, että ei kouluruoka maita, vaikka se ihan kohtuullista olisikin, ja joskus jopa hyvää – niin no, ehkä sitä kouluruokaa syödään silloin kun se on herkullista ja muulloin turvaudutaan vaikka sitten roskaruokaan, tai karkkeihin. Syömättä mitään tuskin kovin moni oppilas pitkää päivää pärjää.
Varmasti on niin, että sen suhteen syövätkö lapset koulussa on suuri merkitys sillä miten lapsen omat vanhemmat kouluruokailun näkevät, ja mitä siitä lapsen kanssa puhuvat. Jos lapsille tehdään selväksi, että kouluruoka on hyvää ja terveellistä, ja sen syöminen säästää perheen rahoja, niin varmasti moni lapsi syö koulussa mielihyvin, ja ottaa sitten vastineeksi vaikka hieman isomman viikkorahan. Kannattaa ainakin kokeilla?
Olen keskustellut asiasta lasten kanssa. Suurin ongelma on se, että ruoka on pahaa, mikä johtuu siitä, että teollinen keittiö pilaa hyvät ruoka-ainekset ihmeellisillä resepteillä tai prosesseilla. Edes perunoita ei osata keittä; lapset puhuvat kamalista ”kumiperunoista”.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö noista ns. kumiperunoista ole päästy eroon jo vuosia sitten.
Silti ”hauskanen” toimittajan kommentti uutisissa tänään: ”tää broilerikiusaus oli oikeesti ihan kohtuullista.” – ei siis ollut hyvää?
Ilmoita asiaton viesti
« teollinen keittiö pilaa hyvät ruoka-ainekset ihmeellisillä resepteillä tai prosesseilla. Edes perunoita ei osata keittä; lapset puhuvat kamalista ”kumiperunoista”.»
Ks. viittaukseni alla kumiperunoihin. Heikko laatu on laajalti tunnettu ongelma. Sitten lisäksi ne kummat kinder-perunat ja riisikin aika samalla lailla kumista.
Ilmoita asiaton viesti
Lapset toistavat sitä mitä kotona isi ja äiskä puhuvat. Jos kotona on lupa sanoa ruokaa pahaksi ja jättää maistamatta koska isäkin jättää ja haukkuu tiettyjä ruokia pahaksi niin ei se kyllä kouluruokakaan maita. Meilläkin oli ennen kaksi koululaista ja heidän mielestään kouluruoassa ei ollut mitään valittamista , ehkäpä meillä kotona oli sitten niin huonoa että kouluruokakin kelpasi. Tuo kumiperunajuttu on ihan suoraan isän suussa tullut armeijasta ja kiertänyt kaikki ruokalat ympäri maan jo vuosikymmeniä.
Tämä sama muuten toimii muihinkin puheisiin , jos kotona käytetään v sanastoa herkästi ja haukutaan ruuanlaittajaa yleensä ja erikseen niin aivan varmaa on että se heijastuu myös puhekieleen siellä koulussa.
Teollisessa keittiössä on varmaan omat haasteensa mutta suurin syy lasten huonoon ruokahaluun lähtee sieltä kotoisen ruokapöydän äärestä.
Ilmoita asiaton viesti
En ole maistanut enkä nähnyt kouluruokaa moniin vuosikymmeniin mutta vanhasta muistista ja arvaamalla oletan, että isoilla paikkakunnilla kouluruoka on liian pitkän ajan turhan korkeassa lämpötilassa ennen kuin se päätyyy lautaselle. Eli raaka-aineet (perunamuusi, kasvikset jne) mössöytyvät kun ovat liian pitkään liian korkeassa lämpötilassa. Kuljetus kouluun mukaanluettuna.
Ilmoita asiaton viesti
«Lapset itse ilmoittavat syyksi siihen, että eivät syö mm. sen, että kouluruoka ei vaan maistu, … Mitkä sitten ovat todelliset syyt – toki ne voivat osin noitakin olla.»
Miksi ilmoitettuihin syihin ei pitäisi uskoa? Onko se jotenkin vaikea ymmärtää, että laitosruoka on pahaa, varsinkin jos on suunniteltu terveelliseksi eli pahaksi?
Itselläni olisi varmaankin ollut paljonkin sanottavaa tähän, kun monina vuosina en juurikaan suostunut syömään kouluruokaa, siis heti kun siitä saattoi kieltäytyä.
«Jos lapsille tehdään selväksi, että kouluruoka on hyvää ja terveellistä, ja sen syöminen säästää perheen rahoja, niin varmasti moni lapsi syö koulussa mielihyvin»
Yritäppä sitä. En sano, että terveellisen ruoan tarjoaminen olisi huono asia, mutta tosiasia on, että heti kun lapsilla on mahdollisuus valita, he usein valitsevat muin kuin terveysperustein. Aivan kuten usein me aikuisetkin. Vanhemmille aiheutunut kustannus tuskin ketään kiinnostaa, sehän on heidän velvollisuutensa maksaa.
« Kun tuohon yhdistetään se, että vanhemmat saattavat antaa lapselleen ruokarahaa… Syömättä mitään tuskin kovin moni oppilas pitkää päivää pärjää.»
En ainakaan itse mitään ruokarahaa saanut vaan odottelin sitten iltaan asti sitä ruokaa. Inhoni kouluruokaa kohtaan oli siis niin merkittävä, että olin mieluummin koko päivän nälässä ennen kuin koskin siihen.
Kaalikääryleet, kaalikeitto, sipuli, maksakastike, kanaviillokit, kasvispihvit ja muut sellaiset, mihin en tänä päivänäkään koskisi pitkällä tikullakaan. Monille kesäkeitto tuo kauhunmuistoja, vaikka itselleni se ei ole pahimmasta päästä.
Epäilemättä tehokeittiövalmistuksella oli osuutta asiaan. Tietenkin sitten ne kumiperunat ja kinderperunat, karmea kumimainen pitkäriisi joka ei kelpaa turvapaikanhakijoillekaan, jne.
Koulun jälkeen opiskelijaravintoloissa sai aina edes kolmea vaihtoehtoa, joista ainakin yhdessä oli oikea pihvi ja saattoi välttää ne jonkun mielestä terveelliset kaalikääryleet. Kait sen ymmärtää että jotain eroa on sillä, että kouluruokala-annoksen hinta on tänä päivänä jopa vain 1,67 euroa, kun tuetun opiskelijaruoka-annoksen hinta on 4,54 hinta + 1,94 tuki = 6,48 euroa. Toki joissain kouluissa on siis varsin kalliita ja ehkä myös laadukkaita ruokia.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyisin monissa kunnissa jaetaan ylijäänyttä kouluruokaa maksutta tarvitseville. Itsekin olen muutaman kerran hakenut ja syönyt. Ihan hyvää on ollut!
Ilmoita asiaton viesti
«Nykyisin monissa kunnissa jaetaan ylijäänyttä kouluruokaa maksutta tarvitseville. Itsekin olen muutaman kerran hakenut ja syönyt. Ihan hyvää on ollut!»
Muistan, että vielä noin vuoden 1978 paikkeilla koulumme kaikki ylijäämäruoka kaadettiin päivittäin suuriin metalliastioihin, jotka toimitettiin sikaloihin.
Varmasti pitivät!
Ilmoita asiaton viesti
Kerran koululaisina keksimme kaataa noiden sikaämpärien sisällöt maahan. Maistui myös variksille.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo taisi olla kevennykseksi tarkoitettu.
Ei ollenkaan ihme että lapsilla on omituinen suhtautuminen ruokaan.
Ilmoita asiaton viesti
Totta.
Nykysäädökset estävät ylijäämäruoan käyttämisen eläinten ruokana. Kaltaisilleni ihmisille sen syöttäminen sen sijaan on sallittu 😀
Ilmoita asiaton viesti
Ongelman juurisyy taitaa olla siinä, että kouluruoka tuotetaan teollisesti, mutta prosessi ei ole insinöörien vastuulla. Insinöörit keskittyvät oleelliseen ja sovittavat tuotteen prosessiin. Esimerkiksi ”kumiperunoiden” tilalla insinöörit toimittaisivat perunamuusia, josta saadaan teollisessa prosessissa helposti maistuvaa, ja jos ei maistu niin mausteilla ja lisäaineilla voidaan parantaa kustannustehokkaasti makua. Liha on kallista, mutta lihan sekaan voidaan sekoittaa muita aineita ja saada hyvää ja halpaa liharuokaa kuten makkaraa.
Ilmoita asiaton viesti
«Esimerkiksi ”kumiperunoiden” tilalla insinöörit toimittaisivat perunamuusia, josta saadaan teollisessa prosessissa helposti maistuvaa»
Hyvä kysymys tosiaan miksi potut täytyy tarjoilla pottuina eikä muusina. Itse en omaan talouteen muutettuani ole useinkaan keittänyt perunoita, juurikin koska keittäminen kestää kauan, kuoriminen on rasittavaa ja eivät sitten kuitenkaan maistu erityisiltä. Pikaperunamuusi on paljon helpompaa ja aivan yhtä hyvää kuin perunoista tehty.
Kun lapset muutenkin pitävät muusista enemmän kuin perunoista ja koostumus on aika identtinen (mitä nyt vähän suolaa ja rasvaa lisää), mikähän siinä sitten on että pitää väkisin tarjoilla niitä perunoita.
Ilmoita asiaton viesti
Kouluruokailu tulee sisällyttää osaksi esim. terveysoppia ja yhteiskuntaoppia ja sosiaalisen vuorovaikutuksen opintoja.
Jos ei osallistu ruokailuun esim. 3 krt/vko saa ehdot. Näin kärjistetysti sanottuna.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, iso peukku tuosta.
Ilmoita asiaton viesti
Eivätköhän kaikki oppilaat ”osallistu” ruokailuun. Eli ovat läsnä ja osallisina ruokailutapahtumaan. Sille ei tietääkseni ole vaihtoehtoja.
Miten ajattelit kontrolloinnin tapahtuvan, siis ehtojen välttämiseksi?
Olisiko niin että opiskelija/koululainen koostaa itselleen annoksen lautasmallin mukaisesti ja syö loppuun valitsemansa annoksen vähintään kolme kertaa viikossa.
Vai mikä on ehdotuksesi?
Ilmoita asiaton viesti
On aika erikoista että arvoisat kommentaattorit hakevat ongelmalle selitystä ”pahanmakuisesta” ja teollisesta kumiperunaruuasta.
Selvää kaiketi on, että jokaisessa koulussa ei voi olla omaa keittiötä ehtoisine emäntineen. Kouluruokailusta pitää ratkaista monia ongelmia, logistiikka ei liene vähäisin. Suomalainen ”ilmainen” kouluruoka on ilmiö vertaansa vailla. Mahdollisimman halvalla tuotetaan koululaiselle mahdollisuus ravitsemuksellisesti täysipainoiseen ateriaan. Edes kerran päivässä, jos koti ei sitä mahdollista.
Siis mahdollisuus.
Lapset tekevät valintoja, kuten aikuinenkin. Aikuisenkin valintoja ohjaavat mielikuvat ja mieliteot. Aikuisella on enemmän relevanssia analysoida ja päätyä hyviin valintoihin. Kaikki eivät kuitenkaan niin tee.
Otsikoissa oli kuinka kouluruoka, vaikka onkin ilmaista, jää osin hyödyntämättä.
Monet lapset elävät maailmassa, jossa kaikki on ilmaista heille. Lapsuuden ja vastuuttomuuden hetkellinen illuusio elämän helppoudesta.
On myös lapsia, joiden takia ”ilmainen” kouluruokailu on säilyttämisen arvoinen tulontasaus. On lapsia joille kouluruokailu on päivän ainoa ravitsemuksellisesti täysipainoinen ateria ja lapsia, joilla on nälkä.
Hyväosaisuus tuottaa nirsoilua ja valikoimisen mahdollisuuden. Ei se ole kouluruuan tuottajien osaamattomuutta.
Ilmoita asiaton viesti