Perusteltu päätös
Suomen perustuslain 21§:n toisen momentin mukaisesti jokaisella on oikeus saada asiassaan perusteltu päätös silloin kun päätös tehdään tuomioistuimessa tai hallinnossa. Sen sijaan yksityisessä toiminnassa ei minkäänlaista perusteluvelvoitetta ole.
Parikymmentä vuotta sitten eräs yhdistys teki oikeusasiamiehelle kantelun jossa ainakin yhtenä kysymyksenä oli viranomaispäätöksen perustelemisvelvollisuus. Yhdistys sai kanteluunsa vastauksen jossa oikeusasiamies totesi lyhyesti ja ytimekkäästi: ”Oikeus saada perusteltu päätös ei tarkoita, että päätös olisi perusteltava.” – okei?
Itse olen aina ollut, ja olen yhä, valmis perustelemaan mahdollisesti tekemäni päätökset, kuin myös esittämäni näkemykset. Näen järkevänä kertoa avoimesti miksi toimin kuten toimin. Samaa odotan myös muilta – joskin liian usein odotan sitä aivan turhaan.
Päätösten perusteleminen on yleensä suotavaa ja järkevää. Kun päätös perustellaan niin se pakottaa myös päätöksentekijän miettimään päätöksen perusteita ja asianmukaisuutta – vaikka tottahan se on mitä oikeusasiamies on todennut: päätös voi olla perusteltu vaikkei perusteluja kerroittaisi.
Ajatellaanpa asiaa tuomioistuimen päätöksissä. Miltä se tuntuisi jos olisi ollut syytettynä ja tulisi tuomituksi seuraavanlaisella päätöksellä: Tuomioistuin katsoo, että henkilö on toiminut [sen ja sen] lain vastaisesti ja tuomitsee hänet sakkoon/vankeuteen. – ? Ja siinä se: perusteltu päätös ilman perustelujen esittämistä.
Tuollaiseen päätökseen olisi varsin vaikea hakea muutosta. Perustelemisen yksi keskeinen merkitys on mielestäni siinä, että se lisää niin oikeusvarmuutta kuin luottamusta päätöksentekijää kohtaan. Jos päätöksiä ei perustella niin päätöksen pohjana voi helposti olla vaikkapa mielivalta, tai esim. yhteisön painostus – kenen etua sellainen palvelee?
* * *
Tässä nyt samalla tuli selväksi se miksi en ole moneen kuukauteen blogia kirjoittanut. Syy selviää Uusi Suomi ylläpidon minulle lähettämästä viestistä joka on kuvana ohessa. Kiitos kun taas saan kirjoittaa 🙂
US ylläpidon moderointilinjasta en ainakaan minä ole saanut selvää.
Esim. ilmastomuutoksesta keskusteltaessa täällä voi joku nimetä toistakymmentä ansioitunutta tutkijaa (tohtoreita ja proffia koko sakki), ja väittää heidän toimivan epäeettisesti fossiiliteollisuuden mediavaikuttamisen osana. Todisteita ”fossiiliteollisuuskytkennöistä” ei ollut esittää, niitä kysyvät kommentit poistettiin.
On yksi asia olla eri mieltä, kokonaan toinen esittää erittäin vakavia henkilöön meneviä syytöksiä.
Usarin ylläpito ei tähän ilmoituksesta huolimatta reagoinut mitenkään.
Ilmoita asiaton viesti
Tuohon kirjoituskieltoon oli sentään annettu perustelu.
Olen törmännyt pariin tapaukseen, jossa suuret yritykset ovat huomanneet että niille on kätevämpää jättää perustelematta päätös periä asiakkaalta sakkomaksuja tai jättää anottu vakuutuskorvaus maksamatta. Jolloin asiakas ei pysty edes arvioimaan, oliko päätös oikea ja lainmukainen vai ei, kun niitä perusteita ei ole tiedossa, ja ne saisi tietoon käytännössä vain ottamalla kymppitonnin taloudellisen riskin ja haastamalla suuren yrityksen oikeuteen selittämään päätöstään. Ja sitähän asiakkaat eivät halua ottaa, joten kätevästi ja ehkä melkein laillisesti yritys saa reklamaatiot vaimennettua varmaan hyvinkin korkealla prosentilla, olivatpa ne aiheellisia tai ei:
http://ionmittler.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277757-…
Ilmoita asiaton viesti
Aivan, joo. Kirjoituskieltoon oli annettu perustelu: Blogikirjoitus oli sääntöjen vastainen.
Tuomioistuinkin voisi siis perustella: teko on ollut lainvastainen.
Minä näen asian niin, että pitäisi pystyä perustelemaan miksi jokin teksti on sääntöjen vastainen – mitä sääntöjen vastaista siinä on.
Ilmoita asiaton viesti
Minun silmäni näkevät siinä screenshotissa myös valikoituja lainauksia säännöistä, asiaa tuntematta oletan, että ne ovat juuri niitä perusteluita.
Ilmoita asiaton viesti
Totta. Itse pidän niitä lähinnä näennäisperusteluina.
Pitäisi pystyä perustelemaan tyyliin: Vehmaskangas on kirjoituksessaan todennut: ”kaksi Asia Bibiä puolustanutta henkilöä on uutistietojen mukaan surmattu”, tuo lause on sääntökohdan X vastainen.
On niin helppoa todeta, että ”on sääntöjen vastainen” selittämättä mikä on sääntöjen vastaista. Tuolloin kyseessä on mielestäni perustelematon päätös antaa kirjoituskielto. Helppoa noin on toimia, ja joskus perusteleminen järkevästi voisi olla jopa mahdotonta. ”Sääntöjen vastainen” on helppoa todeta, ja siinä se.
Tuo kirjoituskieltoon johtanut kirjoitukseni on edelleen omilla sivuillani.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä on tulkittu, että lause joka alkaa ”Musliminuskossa vastaava käsky näyttää kuuluvan” täyttää tunnusmerkit säännön ”älä solvaa yhteisöä” rikkomiseksi. Siinä viitataan kokonaiseen globaaliin uskontoon, ei vain siihen osaan Pakistanin fundamentalisteista, josta tuossa on kyse, ja muutenkin laajennetaan tietyistä asioista langetettavan rangaistuksen käsitettä avoimempaan suuntaan, jossa vain rangaistaisiin huvikseen ja ilman syytä. Siinä on yleistetty, että tiettyjen islamin uskoisten ajattelu koskee koko uskontoa, eli kaikkia muitakin islamin uskoisia.
Rauhallisempaan ja uutismaisempaan sävyyn tehty kirjoitus olisi vastaava kuin mikä tahansa uutinen aiheesta, eikä kai rikkoisi sääntöjä.
Ilmoita asiaton viesti