Liikennekuolemat laskuun – miten?
YLE uutisoi eilen Suomen tavoitteesta saada liikennekuolemat puolitettua nopealla aikataululla. Liikenteessä sattuu väistämättä myös kuolemaan johtavia onnettomuuksia, takuuvarmasti niin kauan kuin ihminen on ratissa. Osa noista onnettomuuksista on tahallisia; itsemurhia. Valitettavasti tuolla tavalla tehty itsemurha voi viedä mukanaan myös sivullisia. Joskus käy jopa niin, että vain sivullisia kuolee. On arvioitu, että 20% liikennekuolemista johtuisi itsemurhista. Likimain samaan määrään on arvioitu syypääksi rattijuopumukset.
Jos saisimme liikenteestä pois itsemurhan tekijät ja rattijuopot, niin oltaisiin lähellä tavoitetta liikennekuolemien puolittamisessa. Itsemurhaan päätyvä ei varmastikaan yleensä toteuta tekoaan spontaanisti, ex tempore, vaan kyllä hän sitä etukäteen miettii ja suunnittelee. Varmasti moni asian jollain tavalla myös muille ilmaisee, ja hakee apua terveydenhoidostakin. Liian usein itsemurhaa suunnittelevan apuna lienee vain pilleripurkki. Muutakin apua tarvittaisiin. Tätä asiaa sivuten kirjoitin jo vuonna 2017.
Toinen merkittävä ongelma liikenteessä on ajaminen päihteiden vaikutuksen alaisena (kuva) – se johtaa jopa kuolonkolareihin. Selvää on, että päihteet aiheuttavat monenlaista muutakin haittaa ja ongelmia. Päihdeongelmaistenkin pitäisi saada apua – katkaisuhoitoko (katko) olisi ratkaisu? Yhtä kaikki ketään ei voida hoitoon pakottaa. Katkot ovat Suomessa monelle paikka jonne mennään hetkeksi toipumaan, jonka jälkeen vanha meno jatkuu. Mitä asialle voitaisiin tehdä? Onko tutkittu mistä johtuu, että niin moni ajaa päihtyneenä, tai miksi liian moni sortuu käyttämään huumeita? Rohkenen olettaa, että jonkinlaisesta syrjäytymisestä on kysymys. Sama pätenee monta kertaa myös masentuneisiin. Paljon on varmasti niitäkin joilla on molemmat ongelmat.
Kun vanhuksella on asiat huonosti – tai kun edes epäilemme niin olevan voimme tehdä huoli-ilmoituksen. Olisiko syytä lanseerata yleiseen käyttöön huoli ilmoitus koskien myös muita kuin vanhuksia?
Toivottavaa on, että niin liikennekuolemat, kuin muutkin tarpeettomat kuolemat, saataisiin Suomessa nopeasti laskuun. Jotta se onnistuu niin meidän kaikkien pitää toimia. Ollaan ystäviä, lähimmäisiä, toisillemme.
Suhteuttipa mihin hyvänsä nopeus ja valvonta kameroita lienee Suomessa eniten maailmassa, liikenteessä on niin paljon yllättäviä tilanteita että niitä ei valvontakameroista voi hallita.
Aiheellinen kysymys on että lisäävätkö sakotuskamerat kuolemantapauksia liikenteessä ?
Jos vähän karrikoidaan nopeusrajoituksetkin on turhaa, jos kuljettaja ei osaa soveltaa oikeaa nopeutta olosuhteisiin nähden ajotaito on puutteellinen siis tarvitaan koulutusta lisää.
No kyllä nopeusrajoitukset on paikallaan muistutuksena mitä nopeutta pitäisi ajaa ja sakotuskamerat rahan saamista varten, kuolemantapauksia liikenteessä kuitenkin luultavasti tulee vähempi niissä maissa joissa on vähän kameroita.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin taajamissa on havaittu nopeuksien alentaminen hyväksi keinoksi vähentää onnettomuuksia ja lieventää seurauksia. Siksipä ainakin Helsingissä alennetaan rajoituksia.
Ilmoita asiaton viesti
Jos autot ajavat rajoitusten mukaisesti Helsingissä, niin fillarilla pääsee niistä ohi heittämällä. 30km/h rajoitus on jo hätävarjelun liioittelua.
Pihakadut ovat sitten asia erikseen.
Itse asiassa, pyöräilyonnettomuuksien määrän kasvu on huolestuttavaa. Niissä vammat ovat usein pahemmat, kuin auto-onnettomuuksissa syntyvät.
Ilmoita asiaton viesti
Todistetusti eivät ole hätävarjelun liioittelua. Rajoitus koskee muuten myös pyöräilijöitä.
Eikös pihakaduilla rajoitus ole 20km/h?
Ilmoita asiaton viesti
”30km/h rajoitus on jo hätävarjelun liioittelua.”
30km/h rajoitus kaikissa taajamissa vaikuttaisi järkevältä kun tuohon nopeusluokkaan voisi optimoida tällä nopeusalueella toimivia kulkupelejä. 30km/h onnistuisi itseasiassa polkuautolla jossa on apuna sähkömoottori millä kiivetään mäet ylös, eikä tarvitsisi itkeä latauspaikoista kun polkimet olisi backuppina.
Minusta se on aika hölmöä, että kaupunkialueella on isoja parin tonnin metallimöykkyjä. Säästäisi tilaa ja energiaa kun olisivat jotain köykäisiä.
Ilmoita asiaton viesti
”Aiheellinen kysymys on että lisäävätkö sakotuskamerat kuolemantapauksia liikenteessä ?”
Äkkiseltään mietittynä sakotuskamerat maanteillä on rahanhukkaa ja aiheuttavat äkkijarrutuksia ja haitariefektiä liikenteeseen.
Minusta parempi ratkaisu olisi jos kaikissa autoissa olisi nopeusrajoitin 80km/h.
Tuollaisen laittaminen jälkiasentamalla pitäisi onnistua laittamalla jonkun boksin ohjaamaan kaasua ja nopeusanturia, kun nopeus 80km/h niin alkaa kiihdytyksen rajoittaminen. Olemassa olevaa vakionopeudensäädintä pystyisi myös muuttamaan. Uusissa autoissa tuon saisi softapäivityksellä, ei välttämättä olisi kuin parin tunnin työ autovalmistajalta ja auton kytkeminen verkkoon päivityksen asentamiselle.
Kyllähän sen tietysti mäessä saa menemään nopeampaa mutta tuolla ei sitten olisi niin väliä että tarvitsisi käyttää resursseja kyttäämiseen.
Tuollainen kun olisi niin ei tarvitsisi maanteiden nopeuksista välittää, muutama 60km/h risteys lähinnä.
Taajama-alueelle sitten se joku toinen nopeusluokka ja siellä voisi sitten niitä kameroita olla.
Ilmoita asiaton viesti
On olemassa tiettyjä vakioita, joihin tulee vuosittain pientä tilastollista vaihtelua, mutta jotka keskimäärin eivät juurikaan muutu. Yksi sellainen on rikollisuuden määrä ja toinen on liikennekuolemat.
Muitakin vakioita on, mutta ne eivät liity aiheeseen.
Autot ja tiet ovat parantuneet, turvatekniikka on erittäin kehittynyttä ja teillä on vielä nopeusrajoituksetkin.
Liikennekuolemat eivät silti oleellisesti vähene, ennenkuin liikenne muuttuu automatisoiduksi ja autolla manuaalisesti ajaminen kielletään.
Silloinkin tilastoihin jää vielä pari kolme sairauskohtaukseen tieliikenteessä menehtynyttä, mutta robottiauto kuljettaa heidätkin turvallisesti kotipihalle.
Tilastollisesti lukemat liikenteessä ovat pysytelleet viimeisen parin dekadin aikana aika lailla ”haarukassa.” Liikennekuolemien määrä ei ole täysin puolittunut, mutta loukkaantuneiden määrä on vakiintunut huolimatta ponnisteluista liikenteen turvallisuuden kehittämiseksi.
Myös ilman huipputehokasta ensihoitoa oikeanpuoleisesta sarakkeesta siirtyisi lukuja vasemmalle. Tosin ei sielläkään ihmeisiin kyetä.
1999 391 6 606
2000 354 6 279
2001 386 6 065
2002 367 5 829
2003 346 6 561
2004 323 6 444
2005 343 6 679
2006 324 6 404
2007 349 6 308
2008 321 6 560
2009 255 6 159
2010 241 5 831
2011 273 6 135
2012 235 5 490
Eräänlainen luonnolaki tuntuisi olevan se, että jos vuosi näyttää muuten hyvältä, tapahtuu jonkinlainen ”Konginkangas” joka korjaa tilastovääristymän. Ja näitä riittää.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1b1430c9-b64c-4…
Sähköautot saattavat korjata tilannetta, koska niillä ”kaahaaminen” tyhjentää akut hetkessä. Tekniikan Maailman testissä Knutstorpin moottoriradalla Ruotsissa kolme nopeaa kierrosta, eli 6km Teslalla vei akun varauksesta 20%. Känni ehtii laskea akkujen lataantumista odotellessa.
Ilmoita asiaton viesti
Kun nopeusvalvonta tuntuu olevan se ainoa ja oikea tapa lisätä liikenneturvallisuutta, eikä se toimi, blogisti kiinnittää huomiota että on liikenteessä muutakin esimerkiksi huumeet, siitä suositus.
Ainakin minun mielestä liikenteessä pitäisi keskittyä enempi liikenteeseen kuin mitä moni tekee.
Ilmoita asiaton viesti
Liikennekuolemat ovat jo alhaisella tasolla – jos liikennekuolemalla tarkoitetaan liikennöinnin seurauksena, ilman huomattavaa omaa tuottamusta aiheutunutta kuolemaa.
Tällaisia tapauksia on noin 10-20% tilastoiduista liikennekuolemista ja sellainen voi sattua kenelle tahansa, vaikka parhaan kykynsä mukaan pyrkisi onnettomuuksia välttämään.
Kyse on siis tilastointiongelmasta – liikennekuolemaksi tilastoidaan esimerkiksi autossa saatu sairauskohtaus, autossa tehty itsemurha yms.
Kansalaiset uiskentelevat liikenteessä Suomi-laivan lastenaltaassa. Sitten joku hyppää laivan kannelta mereen ja hukkuu, minkä seurauksena lastenaltaan kahluusyvyyttä päätetään madaltaa 20 millimetriä. Tuo ei jostain syystä auta – vaikka kovasti yritetäänkin.
Ilmoita asiaton viesti
”Liikennekuolemaksi tilastoidaan… …autossa tehty itsemurha.”
Ei kai sentään, ellei auto ole liikenteessä.
-turhaa pilkunviilausta minulta.
Noin yleisesti sanoisin, että itsemurhat pitäisi tehdä hiljaisuudessa, omassa rauhassa. Tuottamatta sivullisille muuta vahinkoa kuin läheisille aiheutuva suru.
Ilmoita asiaton viesti
Auto on aina liikenteessä. Liikennekuolemaksi tilastoidaan myös se, jos vaikka korjaat käynnissä olevaa autoa sen alla, vaihde menee pykälään ja auto valuu ylitsesi. Tai jos saat sairauskohtauksen, ajat auton penkalle ja kuolet muutaman minuutin päästä, se on liikennekuolema.
Sen sijaan lasketteluonnettomuuksiksi näitä ei tilastoida, vaikka olisi sukset kattotelineellä.
Tuon virheellisen tilastointitavan vuoksi liikenneturvallisuustyössä keskitytään vääriin asioihin. Oikea asiahan olisi tämä: Jos kuljettaja on ajokuntoinen ja terve, keskittyy huolellisesti suoritukseen ja haluaa säilyä vahingoittumattomana, hänen todennäköisyytensä kuolla liikenteessä pienenee välittömästi noin 70-80% verrattuna siihen mikä nyt tilastoitu keskiarvo on.
Jos taas hän ei näitä edellytyksiä täytä, hänen ei kuulu liikenteessä autolla liikkuakaan. Nyt olemme saavuttaneet ja ylittäneet tavoitteet. Tämän jälkeen liikenneympäristöä ja välineistöä kohentamalla voidaan kuolemantapauksia edelleen vähentää heti luokkaa 30-50%.
Ilmoita asiaton viesti
Sairaskohtauksen liikenteessä ja siitä seuranneen penkkaan ajon kyllä hyväksyn liikennekuolemaksi. Sen sijaan mielestäni on paha virhe jos autotallissa elämänsä pakokaasulla päättävä tilastoidaan liikennekuolemaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Mennee silloin, jos henkilö on auton sisällä ja tallin ovi auki. Auto on siis käynnissä ja ”liikenteessä”.
Jonkin ajan kuluttua sitten läheisellä tiellä joko alennetaan rajoitusta 40:stä 30:een, sinne rakennetaan hidastetöyssy tai asennetaan kamera. Näillä pyritään estämään vastaavat onnettomuudet tulevaisuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Missä % noista mainituista onnettomuuksista on mukana raskas liikenne.
Mikä % osuus pienenisi mikäli raskaan liikenteen volyymeja pienennettäisiin radikaalista siirtämällä niitä raide ja vesiliikenteeseen?
Tiedän vain sen että liikenteen ulkoisesta kuluista yhteiskunnalle voidaaan säästää todella huomattavia http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/… sivut 6 ja 7 summia mikäli Suomen liikenteen tavoitetilaksi asetettaisiin EU liikennestrategian mukaiset raskaan maantieliikenne volyymien siirrot myös vesiliikenteeseen, missä meillä on noin 9000 km käyttöön ottamatonta raskaan liikenteen liikenneväylästöä, missä liikenne onnettomuudet ovat minimissään.
Esim Hollannissa sisävesiliikenteellä hoidetaan noin 46% maan sisäisestä tavaraliikenteestä. Meillä % on 0,3 http://bionavigaattori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/27…
vaikka meidän sisävesi liikenneväylä tiheys on Euroopan suurin henkilömäärään suhteutettuna ja kolmanneksi suurin pinta alaan suhteutettuna. Emme vaan poliittisesti ole ottaneet vesiliikenne kehittämistä huomioon . Nyt Rinteen hallitus on ensimmäisen kerran asian huomioinut sitten vuoden 2003 Vanhanen I jälkeen. http://bionavigaattori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/27…
Vastauksena yleisesti käytetty -Suomesssa ei ole mahdollista ympärivuotinen sisävesiliikenne- tyrmään sen vastauksen jo etukäteen: http://e-lass.eu.loopiadns.com/media/2016/08/05-Ar…
Ilmoita asiaton viesti
Eli emme puhu mitenkään vähäpätöisestä asiasta.
Tai paremminkin Suomalaiseen tapaan jätetään puhumatta, kun mainitaan mahdollisuus pienentää rakenteellisesti infralla liikenne onnettomuuksia.
Kun kukaan muu ei sitten ilmaantunut esittämään lukuja raskaan liikenteen onnettomuuksista niin tässä se sitten on :
” Yhteenajo-onnettomuuksien vastapuolista oli henkilö- ja pakettiautoja 32 % (n=32) ja kuorma- ja linja-autoja oli 52 % (n=52).”
viite: Oti vuosiraportti vuodelta 2017 sivu 23
http://www.lvk.fi//templates/vinha/services/downlo…
Eli mikä olisi vaikutus jos maanteiltä poistuisi 1/3 raskasta liikennettä sisävesille. ?
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin sillä olisi kovinkaan suurta vaikutusta koska melko suuressa osassa tapauksia joissa henkilöauto ajaa päin raskaan liikenteen ajoneuvoa lienee syynä tahallisuus. Joka tuollaiseen päätyy niin jaksaa kyllä odottaa sitä ”seuraavaa” raskasta ajoneuvoa jota päin sitten täräyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Anteeksi, En ymmärrä. Mitä tarkoitat? Jos raskas ajoneuvo on tilastojen mukaan 52% onnettomuuksissa toinen osapuoli, niin ei silloin enää puhuta tahallisuuksista ,eikä pienistä onnettomuusmääristä, vaan yli puolesta kaikista onnettomuuksista. Niin olisi mielestäni luonnollista ajatella että mikäli voitaisiin raskasta liikennettä saada pois maanteiltä niin liikenne onnettomuudetkin vähentyvät. En osaa kuvitella miten paljon mutta joku vaikutus varmasti on…
Ilmoita asiaton viesti
Aivan. Raskas liikenne on siis osapuolena 52%:ssa yhteenajo-onnettomuuksista. 32%:ssa toisena osapuolena on henkilö tai pakettiauto, jotka nekin voivat olla tahallisia: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005272785.html
ja https://yle.fi/uutiset/3-9469378
Jos sitten raskaan liikenteen kuljetuksista 1/3 siirtyisi vesille niin se merkitsisi raskaan liikenteen osuuden pienenemistä ehkä samaan kuin henkilö- ja pakettiautoilla, eli 32%:iin – vai merkitsisikö. Väitän, että ainakaan ne kohtaamisonnettomuudet joissa on ajatuksena itsemurha eivät vähenisi.
Ilmoita asiaton viesti
Seuraavaksi on tulossa lama. Alimmissa tuloluokissa autot pannaan seisomaan tai viedään romuttamolle, ja yöajelukin vähenee. Mutta keskiluokassa itsemurhahalukkuus kasvaa velkojen laukeillessa. Osaapa tuosta sanoa, kumpi trendi voittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Onkohan niistä 20% itsemurhia ja vähintään saman verran sairaskohtauksia.
Robottiautojen saapuessa ajokortin kieltäminen tavalliselta kansalta ilman erityisiä perusteita poistaisi nuo sairaskohtauksen aiheuttamat kolarit, ja siirtäisi nuo itsemurhat muunlaisiin tilanteisiin, ainakin sivulliset uhrit vähenisivät kai, ja itsemurhan onnistumisprosentti voisi pudota verrattuna nokkakolariin rekan kanssa.
Mutta robottiautojen tulo ei kai heti tule tarkoittamaan sitä, että kansa kannattaa ajo-oikeuden poistamista ihmisiltä.
Ilmoita asiaton viesti
Uskoisin käyvän niin, että nykyisenkaltaisilla autoilla ajaminen pysyy robottiautojen tulosta huolimatta jossain määrin sallittuna muutaman sukupolven ajan. Vähän samaan tapaan kuin museoajoneuvoilla liikkuminen nykyisin.
Ilmoita asiaton viesti
Liikennekuolemat eivät ole Suomen yhteiskunnan mittakaavassa merkittävä ongelma, kun huomioidaan että niistä puolet on itsemurhia ja sairaskohtauksia, jotka toteutuisivat todennäköisesti ilman liikennettäkin.
Tunnetut kuolemaan johtavia sairauksia edistävät elämäntavat kuten merkittävä ylipaino, alkoholismi ja tupakointi ovat niitä suuria ongelmia.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan. Lisäksi liikenteessä tehtävät itsemurhat ovat vain rikka rokassa, alle 3% kokonaismäärästä. Vanhusten kohdalla jopa vähemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäksi 33% kuolemista on aiheutettu vahvasti päihtyneen kuljettajan toimesta:
https://www.lvk.fi/fi/liikennevakuutuskeskus/ajank…
Olen parinkymmenen vuoden ajalta lueskellut tutkintaraportit moottoriajoneuvojen kuolonkolareista. Jos niistä erottaa omaksi ryhmäkseen kolarit ”olen terve ja ajokunnossa ja ajoin niin hyvin ja huolellisesti kuin osasin, mutta silti kävi näin”, on tuo ryhmä hyvin pieni. Ehkä 20, enintään 30 kuolemaa vuodessa.
Tuota määrää voisi kyllä edelleen pienentää satsaamalla tiestöön, liikenneympäristön parantamiseen ja ajoneuvojen turvallisuuteen. Ei sillä silti suurta vaikutusta lopputilastoon olisi.
Ilmoita asiaton viesti
”Katkot ovat Suomessa monelle paikka jonne mennään hetkeksi toipumaan, jonka jälkeen vanha meno jatkuu. Mitä asialle voitaisiin tehdä?”
Addiktioon katkot ei auta kuin hyvin harvoja, harvalla se aine on itse ongelma, vaan oire jostain. Mt-ongelmat, syvät psyykkiset traumat ja huonot sosiaaliset olot yleensä addiktioon ajaa, eli pitäisi päästä hoitamaan syytä, ei oiretta. Suomessahan on aivan nurinkurista, esim mt-palvelut evätään, jos ei sitoudu päihteettömyyteen.
”Onko tutkittu mistä johtuu, että niin moni ajaa päihtyneenä, tai miksi liian moni sortuu käyttämään huumeita?”
Huumeita ei noin yleensä ”sorruta” käyttämään, vaan niille nyt vaan on kysyntää, lähes puolet nuorista aikuisista on ainakin jotain laitointa päihdettä kokeillut, suurimmaksi osaksi kannabista. Päihtyneenä ajamiseen veikkaisin pääsyyksi välinpitämättömyyden.
Ilmoita asiaton viesti
Minä puolestani veikkaan päihtyneenä ajamisen yhdeksi merkittäväksi syyksi rahan. Omalla autolla pääsee halvemmalla kuin taksilla. Lisäksi kiinnijäämisriski miellettäneen pieneksi, etenkin kun ollaan päihteiden vaikutuksen alaisena.
Rohkenen jopa väittää, että rattijuopumustumioita on suhteessa sitä enemmän mitä pidempi matka on lähimpään anniskelupaikkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jatkossa rattijuopumuksesta ei enää tule edes rikosrekisterimerkintää, koska poliisi käsittelee asian sakolla ja ajokiellon määräämällä.
Oikeuteen normaali rattijuopumus ei päädy enää kuin silloin, jos rattijuopumukseen syyllistynyt välttämättä haluaa asiansa käsiteltävän oikeudessa.
Kynnys ajaa päihtyneenä siis laskee samaa tahtia liikenteessä näkyvien poliisien kanssa.
Uudet älykameratolpat eivät vielä kykene puhalluttamaan havaitsemiaan kuskeja.
Ilmoita asiaton viesti