Kun tuli luvattua. Eli nyt paljon kerron.

Olen minäkin ollut nuori. Nuori ja hullu. Olen elämästäni kirjoittanut jo nyt kaksi kirjaa – paha niin. Ensimmäistä kirjaani eräs sitä lukenut kommentoi: ”miten saat kaikki noi naisesi mukaan.” Paikallislehti kertoi: Juhani on naistenmies. Väitän: en ole koskaan ollut naistenmies.

Hölmö olen aina ollut. Olen sitäpaitsi esiintynyt sekä lääkärinä, että poliisina, jäämättä kiinni. ONNEKSI(???)

Lisää minusta? 

ÄLÄ LUE

Aikoinaan menin korkeakoulun pääsykokeisiin. Tuossa vaiheessa minulla oli tutkintona vain kaksivuotinen ammattikoulu. HAA – minut hyväksyttiin opiskelemaan, vaikka se olikin ”mahdotonta”. Hyvä minä? Olenko kenties ainoa suomalainen joka on hyväksytty opiskelemaan korkeakouluun ilman riittävää pohjakoulutusta? 

Vapaavuoron puolelta joku on saattanut huomata, että olen opiskellut TUTissa – tietotekniikkaa. Ei minulla sieltä tutkintoa ole. Siitä olen aina ollut tyytyväinen, ja olen yhä, että pääsin tuonne aikoinaan opiskelemaan. Pääsykokeet olivat englanninkieliset. En kovin hyvin tuota kieltä osaa – mutta paremmin…

Kielitaito sinänsä on mielestäni kiva ja hyvä asia. Olen yrittänyt(!) opiskella: saksaa, ranskaa, kiiinaa, japania, jopa ruotsia ja englantia – – että olen hyvä, ja pätevä(?)

Totta se on: höntti minä olen, …sellaisena pysyn?