Suomalaisten ruotsin taito hämmästyttää
Eilen kerrottii mm. TV-uutisissa, että suomalaisista 26% oli ilmoittanut, että eivät osaa ruotsia lainkaan. Eräs opettaja asiaa uutisissa hämmästeli todeten suurinpiirtein: kummallista koska kaikki ovat ruotsia joutuneet peruskoulussa opiskelemaan.
Eihän asia noin ole – oikeasti siis – totta on vain se, että kaikki peruskoulun käyneet ovat joutuneen ruotsia opiskelemaan (poikkeus vahvistaan säännön?). Oikeastihan asian on niin, että peruskoulu otettiin Suomessa käyttöön asteittan 60-luvulla syntyneiden kohdalla. Heissä sekä vanhemmissa ikäluokissa on paljon sellaisia henkilöitä jotka ovat käyneet vain kansakoulun jossa ruotsia ei ole tarvinnut opiskella lainkaan.
Ei siis ole mikään ihme, että nykyisin hengissä olevista ikäluokista 26% ei ruotsia osaa. Lienee myös niin, että peruskoulun alkuaikojen virhe, eli kurssijaot, ovat vaikuttaneet siihen, että osalla peruskoulun käyneistäkin ruotsin kielen taito on varsin heikko.
* * *
Linkki YLEn uutiseen asiasta. (lisätty 8:45)
Kai siihen lukuun sisältyy myös maahan muuttaneet uussuomalaiset, jotka eivät ole käyneet läpi suomalaista koulua.
Eniten ihmetyttää, miksi kysely on tehty, ja juuri tuollaisena. Kysymyksen asettelu jonkun verran tukee sitä, että tuloksia voi käyttää keppihevosena perustelemaan pakkoruotsin hyödyllisyyttä. Epäilen että motiivi kyselyn tekemiseen liittyy kielipolitiikkaan ja hallitusohjelmaan. Mutta sitäkö ei haluttu kysyä, että kannatatko pakkoruotsia vai et? Eikö tilastoja tähän kysymykseen haluttu mukaan keskusteluun?
Ilmoita asiaton viesti
Ei tietenkään haluttu. Ja nykyään lehdetkin mielellään kirjoittavat vain tarkoitushakuisesti, jotta vallitseva päättäjien tahtotila toteutuu. Kysy ruotsin opettajalta, niin hän taatusti haluaa säilyttää pakollisuuden edelleen ja työpaikkansa säilyvän. Sama juttu kaikilla muillakin hallituspuolueille, joiden on pysyttävä ruodussa. Rehelliset eivät uskalla sanoa, että ruotsia ei tarvita maanlaajuisesti vain 5-prosentin väestön tähden. Riittää hyvin, jos 20 prosenttia oppilaista opiskelee kunnolla ruotsia vapaaehtoisesti motivoituneina.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta kysely on tehty varsin monipuolisesti. Siitä selviää oikein hyvin ruotsin kielen osaaminen ja hyödyllisyys erilaisen kriteerien suhteen. Tiedon perusteella voi jokainen sitten ottaa kantaa siihen onko pakko-opiskelu tarpeellista. Pelkästään oma asenne ruotsin kieleen ei ole kovinkaan hyvä kriteeri tehdä poliittisia päätöksiä. Minusta olisi jopa mielenkiintoisempaa alkaa tutkimaan venäjän kielen osaamista ja asemaa Suomessa. Pieni annos pakkovenäjää voitaisiin lisätä oppisuunnitelmiin.
Itse kuulun siihen porukkaan, joilla kouluruotsi on jossain tyydyttävän ja hyvän rajamailla. Ihan huvin vuoksi vaihdamme emännän kanssa päivittäisiä kuulumisia ruotsiksi. Mitä useammin jotain unohtunutta sanaa muistista hakee sitä paremmassa kunnossa aivot pysyvät. Ja autossa kuuntelen useinkin Yle Vegaa. Kaikkia vanhoja taitojaan kannattaa pitää yllä.
Ilmoita asiaton viesti
Jokainen voi tietenkin harrastaa itse mitä haluaa, mutta sen vaatiminen pakolliseksi muilta, on itsekästä.
Tuo venäjän kielen opiskelu voisi olla aivan relevanttia, vaikkeikään pakollisena, koska heitä oli tilastokeskuksen mukaan vuoden 2018 lopussa jo 85 534 Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
En minä nyt tiedä onko se kauhean epäreilua vaatia suomalaisilta koululaisilta jonkinlaista venäjän kielen alkeiden hallintaa. Se on aika iso naapuri ja kauppakumppanikin vaikka pakotteet sitä kaupankäyntiä nykyisin haittaavat. Sitten on helpompi päättää jatkaako opiskelua vai ei kunhan on edes alkeet hallussa.
Koulun pitäisi olla yleissivistävä laitos, jonka tarjoamilla eväillä pärjää elämässä. Itse olisin kaivannut sekä venäjän että saksan osaamista. Englannilla ja ruotsilla pärjään. Kiitos koulun.
Se pitäisikö venäjää äidinkielenä puhuvien saada yhteiskunnan palveluja venäjäksi on sitten ihan eri keskustelu. Kaupassa noita palveluja kannattaa jo tarjota. Sen verran iso asiakasryhmä kun turistit lasketaan mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Viittasin kommentissani ruotsin kielen vaatimuksiin. Vapaaehtoisuuden avulla voitaisiin esimerkiksi venäjää tai muita kieliä opiskella enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Minähän en ottanut kantaa ruotsin pakollisuuteen. Kerroin vain, että käytän ja ylläpidän itse koulussa opittua taitoani. Minulla ei oikeastaan ole kantaa pakkoruotsiin. Joillain alueilla Suomessa tuo ruotsinkielisten osuus on niin korkea, etteivät vaan pärjää suomella. Silloin palvelutkin olisi syytä järjestää kaksikielisinä. Toisaalta samoilta alueilta löytyvät myös ne ihmiset, jotka tuon palvelun voivat tarjota.
Itse asun nykyisin myös Loviisassa, jossa voit käytännössä aloittaa keskustelun kummalla kielellä haluat. Loviisan tai Vaasan kaltaisilla paikkakunnilla on myös täysin mahdollista blandata. Eli molemmat puhuvat itselleen vahvempaa kieltä. Silloin viestintä toimii molemmin puolin parhaiten. Tuo jatkuva änkyröinti kielten suhteen on jotenkin niin turhaa energianhaaskausta.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten sanottua, jokainen voi harrastaa itse mitä haluaa, mutta sen vaatiminen pakolliseksi muilta, on itsekästä.
Ei siis kannattaisi änkyröidä kielten kanssa, vaan antaa jokaiselle oikeus vapaaehtoisuuteen. Näin varmasti päästäisiin parempiin tuloksiin suomalaisten sivistämisessä. Kaikille suomalaisille ruotsin kielen tuputtaminen on hukkaan heitettyä ruutia. Samalla energialla voisimme kehittää kielitaitoamme suhteessa muihin maailman kieliin. Ja se, jos mikä, olisi todellista kansainvälistymiskasvatusta.
Ilmoita asiaton viesti
Virkaan päästäkseen pitää lähtökohtaisesti osata ruotsia virkamiesruotsin verran. Moni työpaikka on siis sellainen jota ruotsia osaamaton ei voi hakea.
Pitäisikö vaatimuksia tuolta osin muuttaa?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, ruotsin kielen pakollisuus pois välittömästi yleisenä vaatimuksena virkoihin. Sitä voi sitten esiintyä harkinnan mukaan tapauskohtaisesti, jos virkaa haettavaksi asettava taho katsoo sen aiheelliseksi. Virastolla saattaa olla lakisääteinen velvollisuus palvella ruotsiksi, jolloin ruotsia osaamaton virkamies aiheuttaa kustannuksia tulkkipalvelun käyttämisen kautta, jos asiakkaista on ruotsinkielisiä merkittävä määrä. Raha viitoittaa tietä kohti järkevää käytäntöä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä pitää, koska ei kaikista tule virkamiehiä ikinä. Lisäksi kaikkien virkamiesten ei pidä osata ruotsia, vaan jos ruotsinkielinen ei tule toimeen viranomaisissa suomen kielellä, niin ko. virastossa voisi olla vaikka yksi äidinkielenään ruotsia puhuva tai sitten käytettäisiin keskitettyä tulkkauspalvelua.
Tarkemmin olen näistä kirjoittanut omilla sivuillani. http://www.ritvapuolakka.fi/412932974
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä muksujen kanssa pieni pakko on aina paikallaan. Siihen minulla ei ole pedagokista osaamista, että kuinka paljon muksuja pitäisi kielikyvettää jotta kielestä pääsee kohtuullisesti jyvälle. Siksi heitin myös tuon pakkovenäjän toiveenani.
Kun on olemassa joku lähtötaso, niin on helpompi päättää vapaaehtoisuudesta. Sinänsä on täysin naurettavaa kuvitella, että koulunsa vasta aloittavilla lapsilla olisi jotain edellytyksiä tehdä ikiomia kielivalintojaan. Jos niitä tekevät kielten suhteen änkyröivät vanhemmat, niin silloin vain siirretään omia ennakkoluuloja lasten vahingoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Laitoin tuossa aiemmin linkin vanhempiin asiaa käsitteleviin kirjoituksiini ja kun rullaa alaspäin, niin jo vuonna 2011 kirjoitin, että nimenomaan perheillä pitäisi olla oikeus valita ja perustelen, että miksi.
Ilmoita asiaton viesti
Osut aivan oikeaan analyysissäsi. Itsekin kummastelin tuota lausunnonantajan kummastelua. Päinvastoin olen yllättynyt siitä, että kolme neljästä suomalaisesta ilmoittaa jollain tavalla osaavansa ruotsia. Juuri se tukee ”pakkoruotsin” oikeutusta. Ei niinkään se, että 26% sanoo, ettei ruotsia osaa.
Joten jos kyseinen tutkimus on tehty pönkittämään ruotsin kielen pakollista opiskelua Suomessa, niin siinä tapauksessa ensimmäisen kommentin kirjoittajan esittämät rivien välistä ymmärrettävät perusteet moiselle uumoilulle eivät ainakaan osu kohdalleen.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä kysymys olisi ollut hyvä tehdä ruotsiksi hiukan pitemmällä lauseella. Ja alle vaihtoehdot:
1) Ja, jag förstod det föregående mening.
2) En ymmärtänyt ylläolevaa
Siitä olisi saanut paremman arvion suomalaisten ruotsinkielen taidosta. Minunkin ruotsintaitoni on rapistunut pahasti, kun sitä ei ole tarvinnut käyttää vuosiin.
Suvussamme kun ei edes vietetä sukujuhlia…
Ilmoita asiaton viesti
Kyselyyn vastanneista 5% oli äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Heille on epäilemättä ollut taidosta hyötyä ja heistä suurin osa jopa osaa melko, tai erittäin hyvin ruotsia.
Ehdotan, että Yle seuraavaksi kysyy Sotkamon Jymyn pelaajilta, onko heille ollut pesäpallon harjoittelusta hyötyä. Jos on, voinemme määrätä pesäpallon pakolliseksi oppiaineeksi kaikissa korkeakouluissa. Onhan matematiikkakin melkein pakollinen aine ja jos osaa pesäpalloa, voi vaikka päästä pesäpalloilijalle tyttöystäväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Silloin kun minä koulua kävin, oli pesäpallo käytännössä pakollinen kouluaine yhdessä hiihdon, yleisurheilun ja telinevoimistelun kanssa.
Ehkä pesäpalloa opeteltiin antaumuksella siksi, että sen jälkeen on helpompi oppia muita pallopelejä?
Ilmoita asiaton viesti
Silloin kun minä koulua kävin, ei edes ollut sellaista oppiainetta kuin pesäpallo. Ainoastaan liikunta-niminen aine oli ylä- ja ala-asteella, mutta ei enää lukiossa tai korkeakoulussa. Siitäkin olisi ollut mahdollista saada kokonaan tai osittain vapautusta, jos on hyvät perustelut. Lisäksi suorituksia oli mahdollista korvata muilla, vastaavilla suorituksilla. Esimerkiksi jos ei halunnut hiihtää 10 km, saattoi korvaavana suorituksena kävellä 10 km.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, kyllä se meilläkin oli nimeltään liikunta. Viittasin lähinnä oppiaineen sisältöön.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä valinnanvapaus tulisi ottaa huomioon ruotsin opiskelussakin, eli meillä on mahdollisuus opiskella ruotsia, muttei pakkoa.
Ruotsin kielen sijaan, voi aivan mainiosti halutessaan valita jonkin muun itselleen tärkeäksi katsomansa kielen opiskeltavaksi oman äidinkielensä lisäksi.
Liikuntavertaus on tässä kohti osuva.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Ruotsin pakolle ole yhtään järkevää perustetta. Tämä on vain yksi monista heidän etuoikeuksistaan. Saajia aina hymyilyttää. Maksut näyttävät kaikissa asioissa kaatuvan samaan osoitteeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Se on vain RKP:n puolueen säilyttämiseksi tarkoitettu pakko, joka ei palvele oikeasti ketään. Haastattelussa yli 50-vuotiaat olivat eniten pakkoruotsia vastaan. Miksikö? He ovat omassa työelämässään jo ehtineet moneen kertaan todeta, ettei missään maailmalla tarvitse ruotsia. Sen sijaan muilla kielillä englannin lisäksi olisi ollut todellista tarvetta. Päättäjät eivät vain sitä ole nurkkakuntaisesti itse vielä tajunneet. Ehkä uusi uljas sukupolvi on sitten valistuneempi muuttamaan mielipidettään järkevämmäksi. Toivoa on.
Ilmoita asiaton viesti
Noissa yli 50-vuotiaissa lienee myös paljon niitä jotka eivät ole peruskoulua käyneet eivätkä pakkoruotsia opiskelleet. Ja myös niitä (vähän) jotka ovat lukeneet peruskoulussa ruotsin suppean kurssin.
Ilmoita asiaton viesti
Minun ikäluokassani vain oppikoulussa ruotsia opiskelleet, eivätkä myöskään myöhemmin akateemisesti koulutetut ole joutuneet käyttämään juuri työsään ruotsia. Tietysti osa on ja osa ei. Pitäisi ottaa huomioon, että meillä on vain kourallinen eli 5-prosenttia väestöstä ruotsinkielisiä, jotka poikkeuksetta osaavat hyvin suomea. Tarve osata on siis hyvin pieni. Onhan meillä esimerkkejäkin ihan riittävästi ministeritasolta lähtien. Vanhanen ja Katainen tulevat pääministerinä ensimmäisenä mieleen. Hekin käyttivät Ruotsissa kielenään englantia, kuten muutkin vieraiden maiden ministerit ja se oli ihan ok. Samoin muutkin pohjoismaalaiset vieraat, kuten voimme uutisissakin aina kuulla. Kaksikielisyys ja perustuslaki eivät vaadi todellakaan pakkoruotsia kaikelta kansalta:)
Ilmoita asiaton viesti
Kun katsoo tuota tilastokeskuksen tuoreinta tilastoa, niin suomenkielisten osuus on 87,6%, ruotsinkielisten 5,2% ja vieraskielisten 7,1%.
Voikin siis hyvällä syyllä kysyä, miksi 5% väestöstämme vaatii nimenomaan ruotsin opiskelua?
http://www.stat.fi/til/vaerak/2018/vaerak_2018_201…
Tuosta tilastosta taas näkee, että ulkomaalaistaustaisia olisi jo 7,3% väestöstämme. http://www.stat.fi/til/vaerak/2018/02/vaerak_2018_…
Ilmoita asiaton viesti
”Oikeastihan asian on niin, että peruskoulu otettiin Suomessa käyttöön asteittan 60-luvulla syntyneiden kohdalla. Heissä sekä vanhemmissa ikäluokissa on paljon sellaisia henkilöitä jotka ovat käyneet vain kansakoulun jossa ruotsia ei ole tarvinnut opiskella lainkaan.”
Tähän pieni tarkennus.
Peruskoulujärjestelmään siirtyminen toteutettiin koko maassa pohjoisesta alkaen asteittain vuodesta 1972 alkaen, ensimmäisenä se toteutettiin Lapin läänissä. Viimeisenä peruskoulujärjestelmään siirtyivät pääkaupunkiseudun kaupungit Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa vuonna 1977.
Tuolloin kun peruskouluopetus otettiin käytäntöön, niin Suurimmalla osalla yläaste muuttui peruskouluksi,, vaikka he olivat käyneeet Kansakoulua ensimmäiset kuusivuotta.
Omalla paikkakunnallani tämä toteutus tapahtui vuonna 1974
Tuolloin kaikki 1960 syntyneet ovat siis käyneet Peruskoulun yläasteen, ja silloin tuli pakolliseksi myös toisen vieraankielen opetus.
Vain eteläsuomen oppilaille tuli toinen kieli pakolliseksi 1963 syntyneille.
Arvi Poijärven johtama Koulunuudistustoimikunta sai 1964 tehtäväkseen täsmentää uuden koulun opetussuunnitelman. Se ehdotti samaa opetusta kaikille oppilaille myös yläasteella, paitsi vieraan kielen ja matematiikan osalta, joissa olisi erilaajuiset oppikurssit eri tasoisille oppilaille.
Eduskunta äänesti peruskoulun puitelain sisällöstä 21. toukokuuta 1968. Pykälät hyväksyttiin selvällä enemmistöllä, esimerkiksi kielipykälä äänin 137–24.
Alkuun peruskoulun yläaste oli pakollinen vain kaksivuotta (7 – 8 luokka) myöhemmin myös 9 luokka tuli pakolliseksi, sitä koska en muista.
Tänäpäivänä vain lähemmäs kuusikymmetä vuotiaat tai vanhemmat eivät välttämättä ole opiskellut ruotsinkieltä laisinkaan, mutta nuoremmat ovat kaikki, tosin suuri osa vain sen yläasteen ja suppean kurssin.
1970-luvun alkupuolella ruotsinkielisiä oli 302 000 henkeä, joka oli silloin noin 6,5 % väestöstä.
2016 lopussa ilmoitettu ruotsinkielisiksi 289 540 henkeä. Tämä vastaa 5,3 % kaikista Suomen asukkaista
Mikähän oli vastaava % luku tuolloin 1970 luvulla suomalaisista, Jotka ei osanneet ruotsia lainkaan?
En tiedä, mutta uskoisin sen olleen suurempi kuin nykyinen 26%
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsinkielen kanssa on sama tyyli kuin ennen itsänäistymistä oli pakkovenäjä. Hyvin harva sitä oppi ja pakolla tuskin kukaan. Se oli aito tarve, joka laittoi muutamat oppimaan.
Meillä on muuten ruotsinkielisiä tuttavia. Tulemme toimeen siten, että ymmärämme toistemme puhetta osaamatta toisen äidinkieltä itse puhua.
Suomen kieli on muka pakollinen suomenruotsalaisille. Miksi heistä hyvin harvat suomea osaavat lukuun ottamatta pääkaupunkiseutua, jossa enimmältään ollaan kaksikielisiä tai sitten vain suomenkielisiä?
Ilmoita asiaton viesti
Katsoin taannoin dokumenttia, jossa haastateltiin Pohjanmaalla sijaitsevaa ruotsinkielisiä koululaisia. Olivat varsin iloisina toteamassa haastattelijalle, että suomenkielen kokeissa heillä on aina kilpailu siitä, kuka saa niistä arvosanaksi vitosen. Näytti heillä olevan yhtä vähän motivoivaa opiskella suomea kun suomenkielisillä ruotsia.
Heillä vain on lähes pakko osata suomea, jos aikovat pärjätä työelämässä muuallakin Suomessa, jota pakkoa ei taas suomenkielisillä ole. Ei enää monessakaan paikassa vaadita ruotsia, ei edes virkamiehillä, kuin ihan muodollisena vaatimuksena. Työvoimapula kohoaisi siitä vaatimuksesta entisestään.
Nyt kaivattaisiin monipuolisempia kielten osaajia ja siksi myöskin kaikissa jatko-opiskelupaikoissa pitäisi ruotsin pakko vaatimus poistaa. Siihenhän kaatui myös edellisen hallituksen ”vapaaehtoinen kieltenvalintakokeilu” muutamissa itäsuomalaisissa kouluissa. Se oli alunperinkin typerä aloite, kun ei tehty kokonaisuudistusta samaan aikaan.
Ainoa oikea malli onkin säilyttää ne osat, mitkä ovat säilyttämisen arvoisia ja ne vaatisivat laajaa ja avointa keskustelua hyödyistä ja haitoista. Pelkkä poteroihin kaivautuminen kaksikielisyyteen vedoten ei enää nykymaailmassa voi toimia. Vaatimukset ovat enemmän kansainväliseen ja globaaliin maailmaan yhteensovitettavia kielivaatimuksia. Ahvenanmaa jo teki oman ratkaisunsa siihen suuntaan, eikä soraääniä ole siitäkään kuulunut meidän päättäjiemme taholta.
Nyt meillä on ministereinä avainpaikoilla näitä itse ruotsinkielisiä ja jo se itsessään tietää epädemokraatista päätöstä, kun puhutaan tulevasta kielipolitiikasta. Näin se vain menee:)
Ilmoita asiaton viesti
”että suomalaisista 26% oli ilmoittanut, että eivät osaa ruotsia lainkaan.” Minusta jotenkin tuntuu että tuo ruotsia osaamattomien joukko, on kyllä suurempi kuin tuo 26%.
Ilmoita asiaton viesti