Näinkin voi käydä: poliisi ja syyttäjä väärässä

Tämän tarinan tapaus on saanut alkunsa jo vuonna 2014. Tuolloin juttua yritettiin ensimmäistä kertaa saada poliisitutkintaan. Toinen yritys saada juttu tutkintaan tehtiin vuonna 2016 – tuolloinkaan juttua ei tutkintaan saatu. Sitten tapahtui jotain. Tapahtui jotain merkittävää!

En nyt muista oliko se vuoden 2017 loppua, vaiko vuoden 2018 alkua, kun bongasin oikeuden päätöksen jossa samantyyppisestä rikoksesta oli tekijä tuomittu rangaistukseen ja korvauksiin. Tuon jälkeen päätettiin tehdä kolmas yritys. Tilattiin oikeuden pöytäkirjasta jäljennös ja tehtiin jälleen kerran uusi rikosilmoitus samasta asiasta, josta poliisi oli jo kahteen kertaan tehnyt: ei syytä epäillä rikosta -päätöksen. 

Ensimmäisellä kerralla muuten tuo poliisin ”ei rikosta” päätös oli viety syyttäjänkin harkintaan. Syyttäjä yhtyi tuolloin poliisin näkemykseen siitä, että tapauksessa ei ollut syytä epäillä rikosta.

Nyt kun kolmas rikosilmoitus samasta jutusta tehtiin niin nimettiin myös todistaja. Todistajaa oli tarkoitus kuulla mm. siitä miten tuo juttu oli häneen vaikuttanut, miten hän oli sen johdosta toiminut. 

Tällä kolmannella kerralla poliisi otti rikoksen tutkittavaksi, ja se kirjattiin ärränä! Ennen kirjaamista poliisi oli keskustellut syyttäjän kanssa asiasta. Poliisi tutki asiaa ja kuuli asianomistajaa viimeisen kerran tammikuun 2019 alussa sähköpostitse. Todistajaksi nimettyä henkilöä ei asiassa kuultu lainkaan.

Syyttäjä lopulta sitten päätyi siihen, että kyseessä oli rikos. (KUVA) Toki me sen tiesimme jo alun alkaen. Joskus asiat ovat vaan niin hankalia poliisillekin ymmärtää, ja jopa syyttäjälle, kuten tämäkin tapaus osoittaa.

Syyttäjän loppuratkaisu selviää kuvaliitteestä. Syytettä ei siis nostettu. Ehkä sitä voi pikkaisen hämmästellä, että kun tuo tuomio on annettu 5.2.2019, niin eikö asianomistajaa olisi voitu kuulla ennen tuota siten, että juttu olisi viety oikeuteen samassa nipussa? No jaa… koko juttu on ”vähän” kummallinen?
-ehkä asiaan vaikutti se, että korvauksia ei vaadittu, koska vastaaja tiedettiin varattomaksi.

Ai niin… jutussa piti olla (ja olikin/on) neljä rikosnimikettä. Annetussa tuomiossa nimikkeitä on vain kaksi.

* * *

HUSU?

Se pitää vielä lopuksi todeta, että en ole täysin vakuuttunut poliisin päätöksen oikeellisuudesta Case Husussa. Ehkä se kuitenkin selkeyttää laissa tarkoitetun ryhmän määritelmää? Ryhmä pitänee määritellä noissa tapauksissa siten, että siihen kuuluu henkilöitä ikäänkuin luonnostaan. Ryhmään ei voi halutessaan liittyä.