Björn ”Nalle” Wahlroos 25.1. (video): Suomeen saatava kansalaispalkka/perustulo!
Björn Wahlroos oli YLEn ykkösaamussa 25.1.2020. Hän totesi, että Suomessa pitäisi olla perustulojärjestelmä.
”Meidän pitää saada työllistettyä se työtön porukka joka ei ole kouluttautunut niihin tehtäviin jotka tänä päivänä ovat auki.”
”Tulonjakauman alapäässä palkalla ei tulla toimeen.”
”Meillä pitäisi olla perustulojärjestelmä, joka merkitsee sitä, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa!”
Nallen näkemys. Klikkaa kuvaa ja kuuntele.
Suomalaisilta on kyselty heidän näkemyksiään työttömyyden syistä. Alla asiasta MTV:n teksti TV:n uutinen:
Björn Wahlroos on kanssani, kuten monen muunkin kanssa, samaa mieltä siitä, että Suomeen pitää saada kansalaispalkka, eli perustulo. Minkälaisen perustulojärjestelmän Wahlroos loisi? Minulla on asiasta jonkinlainen näkemys, ja toinenkin.
Itse näkisin erityisen tärkeänä sen miten perustulossa otetaan huomioon mm. asumiskustannukset ja yhdessä asuminen.
Osmo Soininvaaran näkemys perustulosta ja siitä miten se voitaisiin rahoittaa.
Puheenvuoron blogisti Pirjo Jokisen kirjoitus kansalaispalkasta.
Kansalaispalkan puolesta puhunut puheenvuoron blogisti Tarja Kaltiomaa kirjoitti asiaa sivuten 23.1.2020 näin.
Perustulo ei voi olla vastikkeetonta kirjoitti puheenvuoron blogisti Riina Länsikallio maaliskuussa vuosi sitten.
* * *
Voitaisiinko perustulon avulla helpottaa työn perässä muuttamista?
Voitaisiinko perustulon avulla vaikuttaa asuntojen hintakehitykseen? Entä vuokriin?
Tukisiko perustulo kouluttautumista?
Olisiko työntekijöiden palkkaaminen helpompaa jos osan palkkakustannuksista kattaisi perustulo?
Björn Wahlros on aiemmin esitänyt mielipiteenään, että perustulon tulee olla sama summa kaikille mistään riippumatta. Sen summan saisi tuloton työtön ja miljonääri samalla tavoin.
Tässä on ideaa, sillä juuri silloin ei perustulolla olisi minkäänlaista kannustinloukkua kenellekään. Se takaisi minimitoimeentulon ja muuta tuloa saisi tienata vapaasti ilman mitään menetystä. Sitä ei tarvitsisi anoa eikä kukaan putoaisi siitä pois huolimatomuuttaan.
Valtion menoihin tällä ei olisi kasvattavaa vaikutusta, jos kaikista tulonsiirroista luovuttaisiin tykkänään. Wahlros on tässä mielessä hyvinkin sosialistisen yhteiskuntaidean kannattaja. Se olisi juurikin ”kansankodin” perusta.
Ilmoita asiaton viesti
Perustulolla päästään kannustinloukuista ja tukihakemusten käsittelyn byrokratiasta. Sen tulisi korvata myös verotuksen progression.
Ilmoita asiaton viesti
Tukihakemusten käsittelyn byrokratiasta perustulolla ei täysin päästä sillä perustulon rinnalla pitäisi edelleen säilyttää toimeentulotuki.
Ilmoita asiaton viesti
Ei pitäisi, perustulon tulisi olla suurin piirtein toimeentulotuen tasoinen.
Ilmoita asiaton viesti
Perustulo olisi tulo jolla pitäisi normaalisti pärjätä. Mutta jos tulisi parin kuukauden sairaalareissu ja siihen vielä kohtuumäärin kuljetuksia ja sen jälkeen muutama kuukausi jotain kallista lääkitystä niin ei voitaisi edellyttää, että henkilö sen maksaisi perustulosta.
Muitakin tilanteita joissa perustulo (+pieni palkka) ei riittäisi voisi olla. Niihin voisi hakea sitten toimeentulotukea, mitä kansainväliset sopimuksetkin edellyttävät.
Vai olisiko kaikki tuollainen perustuloyhteiskunnassa kaikille ilmaista?
Ilmoita asiaton viesti
Tästäkin voisi tulla hankala yhtälö, koska kaikillehan maksettaisiin samaa perustuloa ja kulut ovat kuitenkin erilaisia asuinpaikkakunnasta riippuen. Siltikin olen samaa mieltä, että kyse on nimenomaan perustoimeentulosta, joten perustulo ei saa olla esteenä lisätulojen hankintaan.
Ilmoita asiaton viesti
Yksityinen sektori maksaa kaikki verotulot. Perustulonkin kohdalla kyse on siitä, että miten tuota yhteisesti kerättyä pottia jaetaan takaisin yksityiselle sektorille. Kuka saa ja kuka maksaa?
Oletetaan, että nyt verotuloista tulonsiirtoihin menee summa x rahaa. Mikäli emme halua maksaa lisää veroja, niin silloin voimme suunnitella vain tuon summan x uudelleen kohdentamista. Oman näkemykseni mukaan perustulon jakaminen kaikille tarkoittaisi sitä, että tuosta potista isompi osa menisi paremmin toimeentulevien maksuihin, koska he nyt saavat vähemmän tulonsiirtoja ollen enemmänkin maksajina. Tästä seuraisi se, että janan toinen pää eli huonommin toimeentuleva osa kärsisi tappiota. Mikäli taas ajattelemme parantavamme heikommin pärjäävien asemaa, niin se nostaisi tulonsiirtojen määrää paljon, koska myös muille tulisi sama perustulon korotus. Tällöin verotuloja pitää kohdentaa tulonsiirtoihin enemmän. Jotta tämä ei ole muusta pois, niin veroja pitää kerätä enemmän.
Jos ajattelemme, että byrokratiaa pienennetään tällä toimella, niin lopputuloksena lienee se, että osa julkisen sektorin työntekijöistä menettää työnsä. Perustulon takia rahaa menee edelleen sama x euroa. Julkisen sektorin palkkakustannukset pienenevät ja nuo työttömäksi joutuvat putoavat pelkän perustulon piiriin. Nyt yksityiseltä sektorilta ei tarvitse kerätä niin paljon veroa, koska julkisen palkkakustannukset pienenivät. Yksityisen sektorin työskentelystä jää enemmän rahaa näppiin, mutta julkisen puolen epäonnisilla yksilöillä käy toisin. Mikäli nämä yksilöt onnistuvat saamaan uusia töitä yksityiseltä sektorilta, niin silloin verotulot kasvavat ja uudelleen jaettavaa on enemmän.
Yksityisen sektorin työskentelymahdollisuuksista on kannettava erityistä huolta. Mikäli siinä emme onnistu, niin jaettavaa on vähemmän, jaoimmepa pottia sitten niin tai näin.
Ilmoita asiaton viesti
> Voitaisiinko perustulon avulla helpottaa työn perässä muuttamista?
Jos perustulo maksettaisiin kaikille joka tapauksessa, sillä ei oikein voisi pakottaa muuttamaan. Muuttokysymys on erillinen kysymys. Toivon että asiassa katsotaan myös sen toista puolta, eli miten asiat järjestetään niin, että työpaikkoja syntyy sinne, missä on työttömiä.
> Voitaisiinko perustulon avulla vaikuttaa asuntojen hintakehitykseen? Entä vuokriin?
Ei oikein, samasta syystä, eli koska maksetaan kaikille joka tapauksessa. Erillinen kysymys tämäkin. Tämä liittyy edellisen kohdan muuttokysymykseen niin, että jos kaikkia ei ohjattaisi suurimpiin keskuksiin, myös asumisen kustannukset olisivat siellä maltillisempia.
> Tukisiko perustulo kouluttautumista?
Ei oikein tätäkään. Perustulo antaisi opiskelijalle kyllä mahdollisuuden tulla helpohkosti toimeen, mutta niin myös kaikille muille, muita asioita harrastaville. Olen puhunut joskus kaksitasoisen mallin puolesta, jossa valtio myös takaisi työpaikan ja peruspalkan, tai opiskelupaikan ja vähän lisärahoitusta. Tämä jo kannustaisi sekä työntekoon että opiskeluun.
> Olisiko työntekijöiden palkkaaminen helpompaa jos osan palkkakustannuksista kattaisi perustulo?
Kyllä, tämä olisi ehkä perustulon keskeisin hyöty. Jos perustulo olisi puolet perusduunin palkasta, jotkut työnantajat voisivat palkata ehkä tuplasti enemmän väkeä.
Ilmoita asiaton viesti
”> Voitaisiinko perustulon avulla helpottaa työn perässä muuttamista?
Jos perustulo maksettaisiin kaikille joka tapauksessa, sillä ei oikein voisi pakottaa muuttamaan. Muuttokysymys on erillinen kysymys. Toivon että asiassa katsotaan myös sen toista puolta, eli miten asiat järjestetään niin, että työpaikkoja syntyy sinne, missä on työttömiä.”
Ei tietenkään olisi tarkoitus pakottaa muuttamaan vaan mahdollistaa asuinpaikan vapaa valinta. Asumiseen kun saisi saman summan asui sitten pk-seudulla tai syrjässä jolloin syrjässä asuvalle jäisi enemmän rahaa muuhun käyttöön kun asumiseen kuluisi vähemmän.
Työvoimapula on syrjäseutujen vitsaus:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006178977.html
Ilmoita asiaton viesti
Aivan, ”muuttamisongelmaa” voi tarkastella molemmista näkökulmista, ja artikkelissa puhuttiin vielä maahanmuutostakin. (Maastamuuttokin on tietenkin vielä yksi mahdollisuus.)
Perustulo mahdollistaisi toimeentulon vaikkapa marjoja poimimalla ja muita pienempiä sesonkiluonteisia hommia tekemällä. Monelle tämä voisi olla ihan ok ratkaisu. Myös kuukausipalkkaiset perustyöpaikat voisivat lisääntyä pikkukunnissa. Olisi kai kaikkien etu, jos työttömyyskorvausten sijaan maksettaisiin pientä perustuloa, joka palaisi osin valtion kukkaroon sen päälle tehtyjen työtuntien verottamisen kautta. Tarve muuttaa pois vähenisi.
Ilmoita asiaton viesti
”> Voitaisiinko perustulon avulla vaikuttaa asuntojen hintakehitykseen? Entä vuokriin?
Ei oikein, samasta syystä, eli koska maksetaan kaikille joka tapauksessa. Erillinen kysymys tämäkin. Tämä liittyy edellisen kohdan muuttokysymykseen niin, että jos kaikkia ei ohjattaisi suurimpiin keskuksiin, myös asumisen kustannukset olisivat siellä maltillisempia.”
Kun ihmiset voisivat hakeutua syrjemmälle asumaan, saada silti saman tuen, niin tyhjenisivätkö syrjäseudut samaan tapaan kuin nyt. Epäilen. Lisäksi perustuloa voisi käyttää omistusasunnon maksamiseen toisin kuin nykyistä asumistukea -> vuokra-asuntojen kysyntyä vähenisi -> vaikutus?
Ja kun perustuloa saava voisi muuttaa vaikka syrjemmälle – pidempi matka töihin, tai voisi se työ olla siellä syrjässäkin, niin syrjäseutujen asuntojen hintakehitys tuskin olisi niin negatiivinen kuin nykyisin.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006178977.html
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka kasvukeskukset jatkuvasti kasvavat, ihmisillä on kyllä kiinnostusta asua muualla. Tätä tutkittiinkin vähän aikaa sitten (https://yle.fi/uutiset/3-9251768). Kasvukeskusten veto liittyy enemmän etenemismahdollisuuksiin ja ansiotasoon (ja opiskeluun) kuin fyysisen asumispaikan ja -tavan valintaan.
Se miten paljon kasvukeskuksia kasvatetaan, ja miten paljon asunnot maksavat, on hieman erillinen asia, mutta jos ihmiset saisivat valita, monet asuisivat mielellään omassa kunnassaan, jos vain saisivat töitä. Toivotaan että uusi digimaailma on myös neutraalimpi sen suhteen, millä paikkakunnilla uralla voi edetä tehokkaasti.
Ilmoita asiaton viesti
”> Tukisiko perustulo kouluttautumista?
Ei oikein tätäkään. Perustulo antaisi opiskelijalle kyllä mahdollisuuden tulla helpohkosti toimeen, mutta niin myös kaikille muille, muita asioita harrastaville. Olen puhunut joskus kaksitasoisen mallin puolesta, jossa valtio myös takaisi työpaikan ja peruspalkan, tai opiskelupaikan ja vähän lisärahoitusta. Tämä jo kannustaisi sekä työntekoon että opiskeluun.”
Uskon, että moni työtön voisi opiskella uuden ammatin kun pärjäisi ilman pakkolainaa, ja sitten työllistyä. Olisi myös helpompaa muuttaa, jopa perheen kanssa, vallan toiselle paikkakunnalle opiskelemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä myös osa-aikainen työ opiskelun ohessa toimisi paremmin. Mainitsemassani kaksitasoisessa mallissa olisi myös mahdollista, että valtio maksaisi hieman lisärahaa suoritetuista opinnoista.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös takuueläke ole eräänlainen perustulo eläkeläisille? Tosin tuollakaan rahalla ei tule Suomessa toimeen, joten päälle tulee erilaisia tukia. Iso osa suomalaisista talouksista on yhden hengen talouksia, joka sekin nostaa elämisen kustannuksia. Varsinaisen perustulon tulisi olla tuota suurempi?
https://www.kela.fi/takuuelake
Ilmoita asiaton viesti
Jos eläkkeensaaja asuu kohtuuhintaisessa vuokra-asunnossa ja saa takuueläkettä ja eläkkeensaajan asumistukea niin kyllä pärjää kohtuullisesti eikä ole oikeutta toimeentulotukeen.
Yleensä ne eläkkeensaajat jotka kitisevät saavat eläkettä merkittävästi enemmän kuin takuueläkkeellä olevat vuokralla asuvat eläkkeensaajat.
Ilmoita asiaton viesti
Saa siis perustulon päälle edelleen asumistukea. Minusta tuo ei silloin tarkoita perustuloa. Minä käsitän perustulon tarpeen niin, että se on elämiseen tarvittava minimi.
Linkissä on laskettu kohtuullista elämistä eikä se tosiaankaan ole mitenkään halpaa.
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/milla-summalla-suomalainen-parjaa-kohtuullisesti-kuluttajatutkimuksessa-laskettiin-minimibudjetti-yksin-asuvalle-ja-perheelle/810364/
Ilmoita asiaton viesti
Minun mielestäni perustuloon pitäisi sisältyä myös asumiskustannukset. Se edistäisi oikeutta asuinpaikan vapaaseen valintaan.
Nykyisinhän meillä on kaksi asumistukimallia ja molemmissa vielä kuntaryhmäjako. Se on väärin.
Samaan tapaan joskus aikoinaan oli toimeentulotuessa kuntaryhmäjako, joka oli väärin.
Ilmoita asiaton viesti