Hämmästy: pahoinvointia (mm. masennusta) voidaan ehkäistä sanktioilla
Pitääkö otsikko paikkansa?
Juha-Pekka Kosonen kirjoitti eilen blogissaan mm.: ”… täysi-ikäisille asiakkaille voitaisiin määrätä sanktioita siitä, etteivät he hoida sovittuja asioitaan? Perintäkelpoinen huomautusmaksu tai jopa etuuksien määräaikainen menettäminen? Sellainen saisi paatuneimmankin narkomaanin könyämään sovittuun tapaamiseen…” sekä;
”[Lääkäriltä] tulee perässä perintäkelpoinen lasku ja kun peruuttamattomia aikoja alkaa kertymään, joutuu automaattisesti jonon hännille ja se jono on pitkä.” – todellakaan ei joudu jonon hännille. Kiireellisyysjärjestys olla pitää – ja tottakai on!
Entä väite: ”…saisi paatuneimmankin narkomaanin…” Tuskin sentään. ’Hyvissä tönöissä’ huonossa seurassa aikaansa viettävälle narkkarille on aivan sama meneekö aika ohi ja lasku perintään
– ulosottolaskujen nipussa on rajattomasti tilaa.
Kun tuollainen laskuttaminen käyttämättömistä ajoista on merkityksetöntä niille joille hoito olisi tarpeellisinta niin mitä hyötyä laskutuksella saavutettaisiin?
ENTÄ MASENTUNEET?
Masentunut henkilö voi joskus jättää menemättä jopa sinne välttämättömään lääkäriin kun ei vaan jaksa tai muista. Samoin hänelle voi käydä missä asiassa tahansa. Väliin voi jäädä niin poliisikuulustelu kuin oikeudenkäyntikin – toki varmasti sama pätee siihen tönöissä olevaan narkkariin.
– ja sitten tulee lasku… sakko… tai muita seuraamuksia! Ja sekös ”potilaan” tilaa parantaa?
Lainsäädäntöä pitäisi monissa asioissa muuttaa. Jos masentunut ei vaan kykene mitään tekemään niin sen pitäisi olla automaattisesti hyväksyttävä syy, jopa jälkikäteen ilmoitettuna, jotta RANGAISTUSTA EI TULISI. Narkkarin osalta – no jaa?
Sinä: oletatko että masentunut aina avaa postinsa. Pesee pyykkinsä ja itsensä? Kokeilepa maata viikko sohvalla!
KONSTIT JA KEINOT?
Olisiko parempi miettiä keinoja joilla tuollaiset tapaukset saataisiin sinne varatulle ajalle. Kuka ideoi sen tekstiviestivahvistuksen taannoin – kehitetään. Ellei vastausta tule niin partio menee hakemaan kotoa. Kuljetus siis järjestetään. Ainakin käytäisiin katsomassa. Ei masentunut välttämättä jaksa vastata puhelimeen tai lähettää tekstaria. Avaisiko sitten oven – (YLE:) vai makaako kenties kotona kuolleena (<- Klikkaa ja lue!) – entä narkkari?
Onko sanktio kaikkien ryhmien kohdalla tehokas ja järkevä keino?
Entä väkivalta, kuten joku on ehdottanut: ”turpiin vaan ja onnee!”?
Loppu_KEVENNYKSENÄ:
Miksi luit tämänkin jutun?
VASTAA: Klikkaa kyselyyn tästä!
Eilen (17.2.2021) kirjoitin asiaa sivuten NÄIN 🙂
Hyvä Juhani Vehmaskangas. Olet aivan loistava yleistäjä kirjoituksissasi etkä lukenut blogikirjoitustani ajatuksella.
Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että sellaiset ihmiset, joita itseään ei heitä koskettavien asioiden hoitaminen kiinnosta, tulisi siirtää yhteiskunnallisten palveluiden reuna-alueelle odottamaan sitä hetkeä, jolloin heitä alkaa kiinnostamaan. Tämän odotusajan se saisivat selvitä omillaan.
Eihän se voi olla niin, että esim. lastensuojelussa vanhempia ei kiinnosta tulla sovittuun tapaamiseen, jossa päätetään lapsen lähitulevaisuudesta ja vaikkapa siitä, missä hän asuu seuraavat puoli vuotta.
Usein näissä tilanteissa on kysymys jopa hyvin toimeentulevista ihmisistä, joiden tahtotilaan tai haluttomuuteen hoitaa asioitaan jonkinlainen sakko purisi erittäin hyvin.
Sosiaalityöntekijät hoitavat satojen asiakkaiden massaa virkavastuulla ja kun yksikin asiakas jättää asiansa hoitamatta, asiat viivästyvät ja ongelmat ketjuuntuvat.
Vehmaskangas kirjoittaa yksilön näkökulmasta ymmärtämättä sitä, kuinka suuresta ongelmasta on kysymys, kun ihmiset eivät välinpitämättömyyttään hoida asioitaan.
Vehmaskangas voi aivan vapaasti maata siinä sohvallaan viikon ja miettiä, miten se vaikuttaa siihen koneistoon, joka ylläpitää hänen mahdollisuuttaan maata siinä sohvalla.
Yllättävän monen ihmisen masennus katoaisi, jos joutuisi hieman ponnistelemaan oman elämänsä ylläpitämiseksi. Masennus muuttui kansansairaudeksi siinä vaiheessa, kun yhteiskunta alkoi hyväksymään sohvalla makaamisen yhtenä elämisen mallin vaihtoehtona.
Vehmaskangaskaan tuskin makaisi sohvallaan, jos siitä ei maksettaisi hänelle eurosenttiäkään, jolloin Vehmaskangaskin joutuisi vaivautumaan Hurstin leipäjonoon jonottamaan vanhaa kyrsänpalasta.
Narkomaanikin jaksaa nousta sohvalta silloin, kun hänellä alkavat vieroitusoireet.
Sosiaalityö on valtava kenttä, jossa tehtävää on paljon, mutta tekijöitä äärimmäisen vähän. Jos sosiaalityöntekijät voisivat priorisoida työtään, niin niitä, jotka tarvitsevat ja haluavat apua, voitaisiin auttaa paljon tehokkaammin kuin niitä jotka tarvitsevat, mutta eivät tosiasiallisesti halua apua. Sosiaalityöntekijöillä ei ole pakkokeinoja käytössään kuten poliiseilla.
Poliisien ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyön rasitteeksi tuli poliisin uusi käytäntö laskuttaa virka-avusta. Näin ollen sosiaalityöntekijät eivät enää voi pyytää poliisilta apua aivan jokaiseen asiaan, koska pohja se on rahasäkissäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Minäkö yleistän? Sinä väität, että pakko ja sanktio auttaisi jokaista.
”Vehmaskangas voi aivan vapaasti maata siinä sohvallaan viikon ja miettiä, miten se vaikuttaa siihen koneistoon, joka ylläpitää hänen mahdollisuuttaan maata siinä sohvalla.
Yllättävän monen ihmisen masennus katoaisi, jos joutuisi hieman ponnistelemaan oman elämänsä ylläpitämiseksi.”
Minä voin puhua kokemuksen syvällä rintaäänellä. Ymmärrän myös sen, että henkilö joka on joskus ollut ”masentunut” ei voi ymmärtää henkilöä joka on oikeasti vaikeasti masentunut.
”Masentunut” voi kyllä ns. ottaa itseään niskasta kiinni. Mutta ”sohvalla makoileva leikkimasentunut” ei kykene seuraavaan (kokeile):
Sohvan viereen pullo/lasi vettä. Vettä pitää juoda mahdollisimman vähän jotta ei joudu vessassa käymään.
Radio tai tv voi olla auki. Sitä voi ”kuunnella” jos pystyy. TV:tä ei jaksa katsella. Eikä se silmät kiinni ole mahdollistakaan.
Puhelin kiinni tottakai, jottei se soi. Vastata kun ei kuitenkaan jaksaisi.
Parikin päivää tohon malliin…
On siinä monelle tekemistä. Onnistutko sinä?
Ilmoita asiaton viesti
”Sinä väität, että pakko ja sanktio auttaisi jokaista.”
Väitän, että sanktioiden käyttäminen helpottaisi sosiaalityöntekijöiden työssään kokemaa painetta siitä, että ihmiset eivät halua, että heitä ”autetaan.”
Yritin kerran masentua, mutta masennuin, kun en onnistunut.
Ilmoita asiaton viesti
Lääkäriajan kun jättää käyttämättä niin tulee sakkomaksu.
Meinaatko, että se helpottaa lääkäreiden kokemaa painetta? Ja toimisi siis muillakin sektoreilla.
Ilmoita asiaton viesti
”Poliisien ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyön rasitteeksi tuli poliisin uusi käytäntö laskuttaa virka-avusta. Näin ollen sosiaalityöntekijät eivät enää voi pyytää poliisilta apua aivan jokaiseen asiaan, koska pohja se on rahasäkissäkin.”
Aivan – tuo oli virhe. No onneksi tilanne tuolta osin korjaantuu vapun jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti