Huostaanotettujen käyttövarat ja matka mummolaan

Tänään on vietetty lasten oikeuksien päivää. Kolmekymmentä vuotta sitten Suomi ratifioi YK:n lasten oikeuksien sopimuksen. Tuon sopimuksen kolmannen artiklan ensimmäisessä kohdassa todetaan: ”Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava
huomioon lapsen etu.”

Vuonna 2018 sijoitettiin kiireellisesti 4 390 lasta, mikä on 6,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Huostassa olleiden lasten määrän (10 861) kasvu (2,3 %) oli hillitympää. Kodin ulkopuolelle oli vuoden 2018 aikana sijoitettuna kaikkiaan 18 544 lasta ja nuorta. Tavoitteena huostaanotoissa tulisi olla huostaanoton purku. Kuitenkin purku toteutuu vuosittain vain alle 500 tapauksessa. Moni lapsi joutuu siis elämään elämäänsä huostaanotettuna, sijoitettuna kodin ulkopuolelle. On esitetty väitteitä, että huostaanottojen purkamisen sijaan tapahtuu pikemminkin vieraannuttamista.

KÄYTTÖVARAT (Viikko- ja kuukausirahat)

Kun lapsi on huostaanotettuna niin hän saa (iästä riippuen) viikko- tai kuukausirahaa. Lisäksi lapsen kotikunta tallettaa lapselle kuukausittain tietyn summan jonka lapsi saa yleensä käyttöönsä kun täyttää 18-vuotta.

Muutama vuosi sitten sain eräältä huostaanotetulta kuulla, että paikassa jossa hän oli maksettiin tytöille suurempaa viikko/kuukausirahaa kuin pojille. Tuo on tottakai ymmärrettävää tietyn kehitysvaiheen jälkeen (kuukautiset, veroale). Toisaalta jokainen varmaan miettiin nyt, että tottakai tuolloin pitää pojallekin maksaa enemmän: parta alkaa kasvaa!

Pitäisikö naisten intiimituotteet sitten ottaa huomioon tyttöjen käyttövaroissa? Asiaa lienee pohdittu kun on mietitty mm. toimeentulotukiasiakkaiden tuen määrää. On päädytty siihen, että tuki maksetaan molemmille sukupuolille samansuuruisena. Ei oteta huomioon sitä, että miehet syövät enemmän. Eikä sitä, että osa naisista käyttää rahaa mm. meikkaamiseen.

Itse pidän (tällä hetkellä) oikeana sitä, että sukupuolesta riippumatta kohtelu on yhdenvertaista. Tuossa laitoksessa, jossa minulle asiasta kertonut lapsikin asui, päädyttiin samaan, ja alettiin sukupuolesta riippumatta maksaa tytöille ja pojille samansuuruista viikko/kuukausirahaa. Myös laillisuusvalvontaviranomainen selvitti asiaa. En muista kumpi (EOA/OKa), mutta hän kuitenkin päätyi siihen, että tyttöjen suurempi korvaus oli oikeutettu. (tasa-arvo?)

LAPSIPERHEILLE RAHAA – miksipä ei?

Huostaanotetuista lapsista aiheutuu kunnille suuria kustannuksia -> laitoksia ylläpitävät tahot hyötyvät. Jos sama raha, tai edes puolet siitä, käytettäisiin lapsiperheiden tukemiseen, ajoissa, niin voitaisiin varmasti välttää monia huostaanottoja. Lapsiperheille voitaisiin myöntää rahaa esim. lomailuun ja kyläilyyn, kuten isovanhempien luona käymiseen. Osa rahasta joka nykyisin käytetään lasten laitos-sijoituksiin voitaisiin käyttää myös lapsiperheiden kotiapuun, jolloin perheen vanhempien taakka vähenisi, ja jaksaminen lisääntyisi. Perheellä olisi enemmän aikaa olla yhdessä, touhata yhdessä, jne.

Lisäraha lapsiperheille tottakai auttaisi perheitä tarjoamaan lapsille mahdollisuuksia mm. harrastaa, jne.

LAPSEN ETU

Tärkein pointti on toimia lapsen edun mukaisesti – noudattaa ratifioitua sopimusta. Tuo taas ei voine kovin hyvin toteutua, niin pitkään, kun päätöksissä, jotka koskevat lapsia ei arvioida lainkaan; mitä etua päätöksestä on lapselle?

Käytäntöhän Suomessa ”oikeusvaltiossamme” on nykyisin, että tuollaisia arvioita ei yleensä tehdä. Onko joku tehnyt?

JuhaniVehmaskangas

"perushullu professori"(?) mielipiteeni ovat kummallisia. <a href="http://www.vehmaskangas.fi" title="http://www.vehmaskangas.fi">http://www.vehmaskangas.fi</a> <a href="mailto:jussinposti@dlc.fi">jussinposti@dlc.fi</a>, p.045-2345936

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu