Ihmishengen hinta
Mikä on ihmiselämän arvo €uroina?
Onko ihmisen iällä merkitystä?
Onko merkitystä sillä mitä ihminen sairastaa – paljonko hoito maksaa?
Onko sillä merkitystä onko henkilöllä läheisiä, vaikkapa lapsia?
Vaikuttaako läheisten ikä – miten?
Minkä arvoinen on esimerkiksi kaltaiseni, 53-vuotiaan, kahden 90-luvulla syntyneen lapsen isän, masentuneen miehen elämän arvo?
Onko siitä mitään hyötyä, että sairas pidetään hengissä. Kuinka pitkään hengissä pitäminen on järkevää?
Jos elinaikaa saisi 500€:lla viisikymppiselle vuoden lisää niin kannattaisiko satsaus? Entä jos hinnaksi tulisi 10.000€?
Entä jos pystyisit pelastamaan ihmisen keskustelemalla – käymällä kahvilla kerran kuukaudessa? Osallistumalla hyväntekeväisyyteen? (esim. mielinauha).
Mitä tekisit jotta eniten vihaamasi ihminen saisi hetken lisäaikaa – aikaa ajatella? Vai saattelisitko hänet mieluummin hautaan, ja koska?
Entä jos olisit sairaanhoitaja tai lääkäri. Pyrkisitkö kehittämään uusia hoitokeinoja – parempaa hoitokulttuuria;
– jos kuolemansairas olisi lähiomaisesi?
– entä jos potilas olisi ”hullu”?
Läheisissäni on useita lääkäreitä, jotka joutuvat työssään tekemään päätöksiä rajattujen resurssien käytöstä eli siitä missä määrin kutakin potilasta hoidetaan ja kuinka kalliita hoitoja verovaroista maksetaan. Se on sairaalalääkärillä jatkuva rasite, josta he eivät pidä meteliä somessa.
Tiedät itsekin, että ikä vaikuttaa hoitojen valintaan. Käytännössä myös ihmisen vireys sekä käytös ja perheen laatu tekevät näin, koska lääkärit ovat myös ihmisiä. Pienten lasten vanhempaa halutaan taatusti auttaa pidemmälle kuin samanikäistä narkkaria tai juoppoa, joka on jo tuhonnut terveytensä ja käyttääntyy jopa väkivaltaisesti.
Tietyllä tavoin maailma toimii niin, että on itse ansaittava arvonsa. Se ei tipu taivaasta tai YKn julkilausumasta.
Me olemme kaikki kuolemansairaita. Tämä vain unohtuu nykyihmiseltä kaikenlaisen hösäämisen keskellä.
Kun mieltää aidosti olevansa kuolemaantuomittu niin se vapauttaa kummasti elämään ja pois omien pikku ongelmien kehästä. Olen ollut kolme kertaa kuoleman porteilla ja tajunnut tämän. Asia ei enää ahdista eikä mikään muukaan. Huolehtiminen on lakannut kaikesta mikä itseä koskee.
Monet tutkijalääkärit ovat myös sitä mieltä, että vanheneminen on sairaus.
Ilmoita asiaton viesti
Hiljattain eräs henkilö väitti minulle, että jokainen meistä pelkää kuolemaa. Hän oli tottakai väärässä.
Ilmoita asiaton viesti
On luonnollista pelätä tuntematonta, joka on kohdattava yksin. On sitten toinen juttu miettiikö kuolemaansa koko ajan ja ahdistuu siitä.
Kyllä sukeltaja pelkää suuria haita, mutta sukeltaa silti nauttien riutoilla upeissa vesissä miettimättä koko ajan miltä tuntuu, kun jää hain hampaisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Just…
Jotkut pelkäävät lentämistäkin – miksi?
Ovatko kaikki pelot voitettavissa?
Ilmoita asiaton viesti
Aihetta sivuten vapaavuorossa:
https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/juhanivehmaskangas/hetki-lyo/
Ilmoita asiaton viesti