Kansanedustajan syytesuojan oikeudenmukaisuus

Tänään eduskunta päättää saako syyttäjä syyttää erästä perussuomalaista kansanedustajaa rikoksesta, jos hän päätyy syyteharkinnassaan siihen, että rikos on tapahtunut.

Nythän on käsittääkseni niin, että syyteharkintaa ei vielä ole tehty. Syyttäjä ei siis ole vielä ottanut kantaa siihen onko ko. edustaja syyllistynyt hänen mielestään rikokseen. Tarkoitus on saada lupa suorittaa syyteharkinta.

Luvan saamiseksi, asian viemiseksi jopa oikeuteen, tarvitaan eduskunnan 5/6 osan enemmistön lupa. Asiasta on säädetty perustuslaissa seuraavasti:

Mitä sitten eduskunta päättääkin niin väitän, että sillä tulee olemaan vaikutusta erään puolueen kannatukseen:

Mutta onko laki oikeudenmukainen? Mitä jos samat sanat olisi sanonut Hjallis Harkimo, yhden miehen puolueesta?

Pitäisikö perustuslakia siis muuttaa? Vaikkapa niin, että syyteoikeudesta päättämiseen eivät saisi osallistua ne henkilöt joiden eduskuntaryhmässä ko. kansanedustaja on nyt tai on ollut lausahtaessaan väärin?

Toisaalta pitäisikö lakia muuttaa myös siten, että tutkinta ja syyteharkinta suoritettaisiin ensin – ja vasta sitten jos syyttäjän mielestä kyseessä olisi rikos pyydettäisiin eduskunnalta lupa nostaa syyte?

Mitä se osoittaa perussuomalaisista puolueena jos hyväksyvät perustuslain 31§ huomioon ottaen – niin, hyväksyvätkö kaikki, vaiko onko tässä nyt pikemmin kyse siitä, että Halla-Aho näyttää mitä on ”joukkovoima”.

Odottakaamme mielenkiinnolla seuraavan kannatusmittauksen tuloksia!