Kumpi on tärkeämpää: yksityisyys vai syrjimättömyys?

Perusoikeuksista on viime aikoina puhuttu paljon. Kumpi on perusoikeutena tärkeämpi: oikeus yksityisyyteen vai oikeus tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti?

Tuota pitää pohtia kun mietimme miten pitäisi suhtautua muihin. Onko syrjintä ja hyljeksintä joskus hyväksyttävää. Jos niin mikä sen oikeuttaa? Olettaminenko?

Aihe on nyt erityisen ajankohtainen kun pohditaan palkkatietojen salaamista. Julkisen sektorin palkat ovat julkisia. Miksi yksityisen sektorin palkat eivät voisi myös olla julkisia?

Jos henkilö tekee työtä palkkansa edestä niin ei pitäisi olla minkäänlainen häpeä tai loukkaus sitä julkistaa. Toki joskus palkan oikeasuhtaisuus voi olla vaikeasti mitattavissa ja osoitettavissa.

Palkkajulkisuuden, tai pikemmin samapalkkaisuuden, esityksissä on lähdetty siitä, että toisen työntekijän palkan voisi saada tietää jos tuo toinen työntekijä olisi eri sukupuolta.

Onko siis liian vaikea ymmärtää, että samaa (ja samanarvoista) työtä voivat samassa yrytyksessä tehdä myös samaa sukupuolta olevat? Vai onko ajatuksena, että ns. pärstäkertoimen käyttö palkkauksessa on sallittua jos syrjintä (hyljeksintä) kohdistuu samaan sukupuoleen?

Entä sitten palkanlisät? Onko oikein, että paremmim palkatut yli-, erikois-, ja urakkatyöt kohdistuvat aina samalle henkilölle vaikka muutkin ne osaisivat?

Keskeinen kysymys kuuluu: onko syytä suojata yksityisyyttä ja sen vuoksi sallia syrjintä, piilosyrjintä, välillinen syrjintä?

Kuinka yksityinen yksityissektorin palkkatiedon pitää olla – miksi?

0
JuhaniVehmaskangas
Sitoutumaton Pori

Olen "merkillisten tilanteiden mies" (poliisi niin todennut).
Syynä tuohon jossain määrin pidän sitä, että minulla on suuret silmät ja isot korvat - tarkoitan, että näen ja kuulen asioita jotka monilta muilta jäävät huomaamatta. Olen mielestäni jonkinlainen oikeusturva-aktivisti, perusoikeuksien puolustaja. Entinen heikompien auttaja, siitä kiitos Sonjalle.

Monenlaisessa mukana ollut taustavaikuttaja minä olen. Toki vaikutan jossain määrin yhä - ehkä sopivasti, joskus liikaa... mutku...

Lempinimet: ”proffa” ja ”kekkonen”.
ex. "perushullu professori".

p.045-2345936 - www.vehmaskangas.fi
Anonyymi PALAUTE: http://www.vehmaskangas.fi/Ratkaisuja/palaute_US.html

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu