Laiha sopu vai lihava riita?
Niin se on, todellakin, että monta kertaa on parempi pyrkiä vaikka laihaan sopuun saatikka käynnistää lihava riita.
Itse olen hyvin sopuisa henkilö – ainakin omasta mielestäni. Se on tainnut viime päivinä parissa kirjoituksessakin näkyä?
Nytkin minulle sopii…
”Väyrynen Jorma (KO) <jorma.vayrynen@oikeus.fi>
Oikein hyvä, että ehdotus käy päinsä. Pyydän, että etukäteen otatte yhteyttä käräjäoikeuden kirjaamoon/asiakaspalveluun esim. **** ******** kautta ja sovitte ajan, jolloin tulette paikan päälle, jotta materiaali saadaan kerättyä etukäteen käyttöönne. Asiakaspalvelumme on pandemian takia rajoittunut, mutta kuitenkin auki virka-aikana eli klo 8-16.15 arkisin.
Jorma Väyrynen
laamanni
Satakunnan käräjäoikeus
Lähettäjä: Juhani Vehmaskangas <juhaninposti@hotmail.fi>
Lähetetty: maanantai 11. tammikuuta 2021 8.23
Vastaanottaja: Väyrynen Jorma (KO) <jorma.vayrynen@oikeus.fi>
Aihe: VS: tietopyyntönne
Hei,
Minulle sopii se, että käyn tutustumassa ko. julkiseen materiaaliin käräjäoikeuden kansliassa.
Juhani Vehmaskangas
Lähettäjä: Väyrynen Jorma (KO) <jorma.vayrynen@oikeus.fi>
Lähetetty: maanantai 11. tammikuuta 2021 7.07
Vastaanottaja: juhaninposti@hotmail.fi <juhaninposti@hotmail.fi>
Aihe: tietopyyntönne
Olette pyytäneet sähköisesti kopioita *************** julkisista osista. Käräjäoikeuden tietosuojavastaavaa, käräjäsihteeri **** ******** on käynyt asiassa kirjeenvaihtoa kanssanne. Pyyntöönne kopioiden luovuttamisesta ei ole suostuttu ja olette pyytäneen valituskelpoista päätöstä asiassa. Asia on siirretty minulle.
Ennen asian ratkaisemista tiedustelen, olisitteko tyytyväinen sellaiseen ratkaisuun asiassa, että käytte käräjäoikeuden kansliassa tutustumassa ko. julkiseen materiaaliin. Tällöin kyse olisi viranomaistoiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:ssä tarkoitetusta tilanteesta, jossa tieto asiakirjan sisällöstä annetaan antamalla asiakirja viranomaisen luona nähtäväksi ja jäljennettäväksi. Tällöin en asiassa tekisi päätöstä, vaan tietopyyntönne ratkaistaisiin myönteisellä tavalla ilman erillistä päätöstä.
Totean vielä, että vuoden 2018 jälkeen on voimaan tullut tietosuojalaki sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (yleinen tietosuoja-asetus), jotka ovat vaikuttaneet julkisuuskäytäntöön täsmentävästi.
Jorma Väyrynen
laamanni
Satakunnan käräjäoikeus”
Mikä on tämän jutun pointti?
Se on käytäntö Satakunnan käräjäoikeudessa.
Pyysin tiettyjen dokumenttien kopioita sähköpostitse. SatKo ei niitä suostunut toimittamaan, mutta saan ne kansliassa nähdä ja kopioida.
Pyysin vastaavia dokumentteja myös joistakin muista tuomioistuimista. Niistä sain pyytämäni dokumentit sähköpostitse. Kuka toimi oikein?
Ilmoita asiaton viesti
Juhani, siteeraat laamanni Väyrysen vastausta omassa blogissasi, että ”Totean vielä, että vuoden 2018 jälkeen on voimaan tullut tietosuojalaki sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (yleinen tietosuoja-asetus), jotka ovat vaikuttaneet julkisuuskäytäntöön täsmentävästi.”
Olisi ollut hyvä saada tietää laamannin tulkinta siitä, että mitä tämä sana ”täsmentävästi” pitää sisällään?
—
Juhani, ja nyt siirryn sivuun eli asiasta kymmenenteen, jos sallit:
Mitä mieltä olet tästä casesta alla? Olisiko tässäkin hyvä määritellä pari sanaparia vähän tarkemmin: ”kohtuullinen määräaika” ja ”todellisia mahdollisuuksia”?
Asia C‑710/19:
Ennakkoratkaisupyyntö – Henkilöiden vapaa liikkuvuus – SEUT 45 artikla – Unionin kansalaisuus – Direktiivi 2004/38/EY – Oikeus oleskella yli kolme kuukautta – 14 artiklan 4 kohdan b alakohta – Työnhakijat – Kohtuullinen määräaika, jotta työnhakija voi saada tietoonsa hänelle mahdollisesti sopivat työpaikkatarjoukset ja ryhtyä toimiin työllistyäkseen – Vastaanottavan jäsenvaltion tänä aikana työnhakijalle asettamat vaatimukset – Oleskeluoikeuden edellytykset – Velvollisuus työnhaun jatkamiseen ja siihen, että työnhakijalla on todellisia mahdollisuuksia työllistyä
Asiassa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Conseil d’État (ylin hallintotuomioistuin, Belgia) on esittänyt 12.9.2019 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 25.9.2019, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa G. M. A. vastaan Belgian valtio.
http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=235716&pageIndex=0&doclang=FI&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=22299786
Ilmoita asiaton viesti
Usein ainakin Suomen lainsäädäntö on liian tulkinnanvaraista. Toisaalta onko mahdollista määritellä vaikkapa juurikin kohtuus? Entä sitten vähäistä suurempi, tai milloin joku on ilmeistä?
Ilmoita asiaton viesti
Juhani, totta, määrittelyt olisi hyvä olla viimeistään virallisissa lainvalmisteluteksteissä mukana.
Usein perustellaan, että lainsäädäntö tarkentuu ajan kuluessa oikeuskäytännön kautta, kun saadaan ennakkopäätöksiä asiassa.. Hmm.. kyllä odottavan aika on todella pitkä, jos aina tulee odottaa, että saadaan juuri siitä yksityiskohtaisesta asiasta ennakkopäätös, jota olet itsekin ajamassa.. Ja suinkaan aina ei ole aikojen päästäkään mitään vastaavia oikeustapauksia tilanteesta.
Ilmoita asiaton viesti