Lainsäädännön muutostarve (IOT-jutut)

Suomessa säädetään jonkin verran lakeja puutteellisen valmistelun pohjalta. Lakeihin jää ns. porsaanreikiä.

Nyt ei ole tarkoitus keskustella niistä vaan haluan nostaa esiin tarpeen muuttaa lainsäädäntöä liittyen tapauksiin joissa Suomen todetaan ylikansallisessa tuomioistuimessa rikkoneen oikeudenkäynnissä ihmisoikeus-sopimusta (ihmisoikeuksia/perusoikeuksia).

Tuollaisissa tapauksissa on tyypillistä, että ylikansallinen tuomioistuin velvoittaa Suomen maksamaan loukkauksen kohteelle korvausta, sekä korvaamaan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Mihinkään muuhun ihmisoikeustuomioistuimen päätös ei sitten velvoitakaan.

Vaikka loukkaus olisi kuinka merkittävä niin ylikansallisen tuomioituimen päätös ei velvoita Suomea käsittelemään asiaa uudestaan. Ihmisoikeusloukkaus tulee todetuksi mutta jää voimaan.

Lainsäädäntöä pitäisi muuttaa siten, että jos ylikansallisesti todetaan, tai jos Suomi esikäsittelyssä myöntää, että Suomi on loukannut jonkun henkilön ihmisoikeuksia oikeudenkäynnissä, niin juttu automaattisesti käsiteltäisiin Suomessa uudelleen pitäen huolta siitä, että vastaava loukkaus ei tuossa käsittelyssä toistu.

Nykyisin kun ihmisoikeustuomioistuimen päätös velvoittaa vain korvausten maksamiseen niin oikeudenloukkauksen uhri ei välttämättä koe saavansa oikeutta koska virheellinen päätös jää voimaan ellei siihen hae purkua ja saa tuomiota puretuksi.

Ihmisoikeudet ovat likimain samoja kuin Suomen perustuslaissa jokaiselle turvatut perusoikeudet. Minkälainen oikeusvaltio sellainen on jossa ylimmän kansallisen tuomioistuimen oikeudenvastaisia (lue: rikollisia) päätöksiä ei kumota, tai ainakin käsitellä uudelleen, tapauksissa joissa oikeudenloukkaus on ylikansallisesti todettu?