Maksuton 2. aste ja eräät muut palvelut – kuka maksaa?

Toisen asteen opetus muuttuu maksuttomaksi tämän vuoden syksyllä kun oppivelvollisuusikä nousee 18-vuoteen.

Maksuttomuus koskee noin 60.000 nuorta. Yksi merkittävimpiä kuluerä tulee olemaan oppilaille hankittavat tietokoneet.

Kunnissa ollaan sitä mieltä, että oppivelvollisuusiän noston myötä valtion kunnille myöntä suurempi tuki ei riitä kattamaan kuluja. Sen vuoksi moni kunta joutunee tinkimään muusta opetuksesta.

Jos kunta tinkii opetuksesta niin ottaako kunta silloin huomioon lapsen edun kuten lainsäädäntö edellyttää? Pitäisikö kuitenkin tinkiä jostain muusta? Ehkä pitäisi jopa nostaa kuntaveroa!

Oppivelvollisuusiän nosto on tyypillinen tapa jollaisella siirretään kustannuksia taholta toiselle. Kun erilaisia palveluita keskitetään niin toimitaan samaan tapaan.

Palveluita keskittämällä mm. matkat joidenkin palveluiden saamiseksi tulevat pidemmiksi. Keskittämisen myötä palvelun tarjoaja saattaa säästää kympin per asiakas. Asiakkaiden kustannukset palvelun saamiseksi saattavat kuitenkin keskittämisen jälkeen olla merkittävästi suuremmat kuin mitä palveluita keskittänyt taho säästää.

Ehdottomasti tulevaisuuden kaikessa säästämisessä pitääkin paremmin tarkastella sitä paljonko säästöt maksavat. Kuka maksaa, mitä ja miksi? Sellaisia säästöjä joiden tuloksena on yhteenlaskettujen kustannusten nousu ei pitäisi toteuttaa.