Merivesi on liian kylmää talvisin
”Nestemäisen veden tiheys on suurin + 4 °C:ssa 1,000 kg/dm3 eli litra vettä”painaa” yhden kilon. 0 °C:ssa kiinteänveden eli jään tiheys on 0,915 kg/dm3.” => neliasteinen vesi painuu pohjaan.
Helsingin seudulla suunnitellaan kaukolämmön tuottamista vesi-vesi lämpöpumpuilla. Jotta tuo olisi mahdollista pitäisi löytää merestä syvänne jossa lämpötila ei laskisi alle +2 °C.
Miten syvänteen veden lämpötilaan vaikuttaisi lämmön poispumppaaminen syvänteen vedestä?
Monin paikoin meriveden lämpötila talvisin on nollassa. Vesi-vesi lämpöpumpputekniikassa noin alhainen lämpötila aiheuttaa jäätymisongelmia.
Miksi Helsingin ja muunkin pk-seudun kaukolämpöä ei voitaisi osittain tuottaa ilma-vesilämpöpumpuilla? Vain kovimpien pakkasten aikana pitäisi lämpöä tuottaa vanhalla tekniikalla.
Kuinka usein pk-seudulla nykyisin on kovia pakkasia (>-15 °C)?
Eikös jossain ollut juttua siitä, ettei energia mihinkään katoa. Se vain muuttaa olomuotoaan. Joo tuossa hankkeessa on jonkin verran järkeä. Pitää vain huolehtia tasapainosta.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeassa merivedessä tuo neljän asteen tiheysmaksimi ei sitten pidäkään paikkaansa. Baltiamerihän on sellaista vähän suolaista järvivettä, eli murtovettä, että siinä voitaneen olettaa kutakuinkin tiheysmaksimin olevan siellä lähempänä 4 astetta.
Jäätymisongelma tulee vastaan, jos jäähdytysputken sisällä oleva neste on kylmempää kuin 0 °C, muuten ei. Vesi-vesi-lämpöpumpussa, onkohan näin?
Ilmoita asiaton viesti
”Jäätymisongelma tulee vastaan, jos jäähdytysputken sisällä oleva neste on kylmempää kuin 0 °C”
Ei kai? Käsitykseni mukaan niin vesi-vesi kuin ilma-vesi lämpöpumpuissakin nesteenä kiertää jokin muu kylmäaine kuin vesi. Vesi-vesi pumpuissa voisi toimia vesi-glykoli seos.
”* Keruuneste on neste, joka ei voi jäätyä. Esimerkiksi glykoli.** Nykyään lämpöpumpuissa käytetään ympäristöystävällisiä jäähdytysnesteitä kuten hiilivetyä tai hiilidioksidia.”
Ilmoita asiaton viesti
Ei vesi eikä glykoli ole mitään kylmäaineita.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten tuossa todetaan: ”Nykyään lämpöpumpuissa käytetään ympäristöystävällisiä jäähdytysnesteitä kuten hiilivetyä tai hiilidioksidia.”
Mutta toimisiko 20-25km:n matkalla – ehkä kuitenkin glykoli(vesi)seos. Propyleeniglykoli tottakai.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se vesi ala kovinkaan helposti kiehumaan, jos ollaan lähellä nollaa lämpötilassa. Veden jäätyminen taas ei ole kovinkaan jyrkästi paineriipuvaista, huomaisiko tuota edes tavallisela lämpömittarilla?
Että kyllä se on uimakelpoista myös vuoristossa.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan. Alemmassa paineessa kiehumispiste laskee, mutta jäätymispiste pysyy likimain samana.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Itämeressä riittää mistä ottaa. Mutta kun suuruusluokat on hukassa niin ne on hukassa.
Loviisan ydinvoimalaitoskin on puskenut lauhdevettä Suomenlahteen jo puoli vuosisataa eikä ole vielä tropiikkia sielläkään.
Ihminen ei kykene lämmittämään edes Itämerta mikä on pieni ruikku meri, ei edes valtameri. Silti se lämpenee joka kevät uudelleen ihan lämpimäksi auringon voimalla.
Yhtä vähän ihminen kykenee sitä viilentämään. Mutta hyinen talvi sen silti joka talvi viilentää.
Ilmoita asiaton viesti
Ideologia vaatii viemään puoliksi poltetut tulitikutkin energiajätekeräykseen.
Ilmoita asiaton viesti
Mutku sekajätekin poltetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä se Helsinki sen sähkön ottaa, jota lämpöpumput syövät kolmanneksen tuottamastaan energiasta ?
Vapaavuoren miljoona on edelleen vailla ottajaa ja pahoin pelkään, että ottamatta myös jää. Lämpöpumput ovat poissuljettu ratkaisu Helsingin tulevaan suureen ongelmaan hiilineutraaliin kaupunkiin tähdätesä jo v.2030 mennessä.
Ilmoita asiaton viesti