Miten pitäisi laskea kokonaistaloudellinen edullisuus?
Defensor Legis (2015): ”Kokonaistaloudellinen edullisuus uudessa hankintadirektiivissä”
”…voittava tarjous on valittava sen mukaan mitä yksittäinen hankintaviranomainen pitää taloudellisesti parhaana ratkaisuna.” [lihavointi oma]
Kokonaistaloudellista edullisuutta ei tarkastella kokonaisuuden kannalta, vaan yhden maksajan kannalta. Miksi?
Jotta kokonaistaloudellinen edullisuus olisi todella kokonaistaloudellisesti edullista pitäisi ottaa huomioon kaikki kustannukset MATKAN VARRELTA.
Kun esim. jokin palvelu keskitetään pisteeseen A ja sen johdosta suljetaan samaa palvelua aiemmin tarjonneet pisteet B ja C niin pitäisi ottaa huomioon se, kuinka paljon pisteiden B ja C toiminnan lopettaminen aiheuttaa kustannuksia kolmannelle osapuolelle.
Esim.
SOTEn myötä tullaan SOTE-palveluja keskittämään. Palveluiden hintaa pyritään painamaan alas – siinä tottakai myös onnistutaan, mutta otetaanko huomioon se, että moni joutuu maksamaan lisää matkakuluja. Vaikka matkakulut osin korvaa yhteiskunta (verovähennykset, omavastuun ylitykset) niin kokonaiskustannus saattaa nousta, vaikka palvelu näyttäisi tuotetun edullisemmin kuin mitä se aiemmin on tuotettu – kuka maksaa kohonneet kulut, jotka näyttävät olevan aiempaa halvempia?
– ne maksaa palvelun käyttäjä.
Vuosia sitten keskitettiin sairaanhoitoa. Miten otettiin huomioon se, että monen asiakkaan matkat hoitoon kasvoivat, kuten tottakai kulutkin. Sairaankuljetuksen omavastuun lisäksi tulee muitakin kuluja! Se on yksittäiselle ihmiselle se ja sama, että maksaako hän omavastuun 20km:n vai 50km:n matkasta, omavastuun määrä on sama! Kuka säästää siinä kun loppuosan maksaa KELA – miltä momentilta maksaa?
Entä perunat?
Mistä ja miten perunat keittiöön ostetaan? Miten kuljetus ja tuotanto maksetaan? Mitä kaikkea kuuluu taloudellisuuteen? Hintako vain?
YKSITYISET
Lienee(kö) pakko todeta, että monesti julkinen sektori säästää kun tehdään ”kokonaistaloudellisesti edullinen” päätös, mutta saatu säästö tulee siitä, että palvelua tai tuotetta tarvitseva yksittäinen yksityishenkilö maksaa siitä enemmän. Toki voi olla, että hän maksaa saman summan kuin aiemminkin mutta tulonsiirtojen kautta hän saa ”enemmän rahaa” => raha siirtyy momentilta toiselle, rahaa kuluu enemmän, mutta säädösten mukaan se on EDULLISTA! Hyvä näinkö? Tarkoitan: onko nyt hyvä?
Kumpi mahtaa olla kokonaistaloudellisesti edullisempaa, kävely vai pyöräily ?
Ilmoita asiaton viesti
Normaali pyörälläkö?
– pyörän valmistuksen kulut, entä hinta – kuka sen maksaa.?
– kävellessä kuluvat kengät, pyöräillessä renkaat!
Lyhyillä matkoilla sanoisin: kävely. Mutta, mutta… milloin matka on lyhyt?
Ilmoita asiaton viesti
Pitkätkin matkat voi kävellä myös paljain jaloin.
Mutta mitä maksaa kulutettu aika ?
Ilmoita asiaton viesti
Entä, jos astuu lasinpalaan ? Kuka maksaa hoidon ja kuinka pitkän ? Tulehtuuko haava ja jos, niin miksi ?
Eräs kunta kilpailutti ruoan kuljetuksen yhteiskeittiöstä kouluihin. Kuljettaja vaihtui kunnalta yksityiselle ja kunta säästi 5 FIM/ pv. Kuitenkin kunnan kuski ja auto jäivät kunnalle muihin hommiin. Kuka säästi vai säästikö kukaan ?
Ilmoita asiaton viesti
.
Ilmoita asiaton viesti
?-kuuluu, KENELLE!
Ilmoita asiaton viesti
Kulutetun ajan hinta riippuu siitä kuka sitä aikaa kuluttaa. Vaikkakin sen pitäisi olla aina sama – TÄH?
Ilmoita asiaton viesti
No, ei ainakaan niin kuin tuolla lehden otsikoilla uutisissa lukee. Eikös meidän politikot luvannut, puolueista riippumatta ettei yhteisvastuuta tule?
Ilmoita asiaton viesti