Nyt on PAKKO PUHUA polyuretaanista (vinkki)
Polyuretaani on yksi parhaista lämmöneristeistä. Lämmönjohtavuus on noin 0,022W/mK, mikä on erinomainen arvo.
Jokaisen pitää tietää ikkunan K-arvo, joka on likimäärin 1/6 normilasilla ilman täyteaineita.
Nyt on tulossa uusi materiaali, jota aletaan valmistaa Raisiossa. Itse asiassa Raisiossa aletaan valmistaa vain yhtä ainesosaa eristeestä jonka nimeksi on tulossa Soyafoam.
Säilyykö polyuretaanin lämmönjohtavuus samana vuosikymmeniä?
Ilmoita asiaton viesti
Onko tuo samaa kuin Finnfoam? Tehdäänkö siitä ikkunoita?
Ilmoita asiaton viesti
Sikäli kuin tiedän, luulisin finnfoamin olevan umpisoluista polystyreeniä.
Finnfoam olisi lähinnä styroxia kuitenkin umpisoluisena varianttina.
Vellu Heinon kysymykseen lausun että ainakaan uv-valoa eli fotokemiallista rasitusta ei polyuretaani taida kestää kovin hyvin. Mutta eipä seinän sisässä juuri sellaista rasitusta ole.
Jonkunverran VOCceja voi irrota sekä umpisoluisesta polystyreenistä että polyuretaanista. Se on asia josta ei kovin paljoa tiedetä eikä ole paljoa mitattu. Volatiilisia hiilivetyjä.
Kuulostaa herkulliselta tuo soyafoam. Jos olisin muurahainen tai kuoriainen, maiskuttelisin jo leukojeni purentaosia.
Eristeiden paradoksi on, että varsinaisesti ilma on se eriste. Ilman pitäisi vain olla mahdollisimman liikkumatonta, esim. jonkinlaisiin palloihin säilöttynä tai kuitujen seassa vaikeasti liikkuvana. Sitten todella hyviä eristeitä syntyy kun ei ole ilmaa ollenkaan vaan esim. tyhjiö. Sellaisiakin eristeitä on olemassa, nollan tai pari voi laittaa hinnan perään.
Ilmoita asiaton viesti
Finnfoan ja umpisoluinen polystyreeni ovat eri asioita.
Polystyreeni on, kuten toteat styroxia, joka on ”vettä imevää” muovia, jonka kyky eristää lämpöä perustuu juurikin siihen, että se on pääosin ilmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kerro ihmeessä mitä finnfoam sitten on.
Tottakai polystyreeni voidaan tehdä muunkinlaisena kuin styroxina.
Saletisti on vaahdotettua polystyreenia joka ei ime vettä merkittävästi. Polystyreeni on mahdollista vaahdottaa monin eri tavoin, styrox ei ole ainoa vaihtoehto.
Samalla tavoin kuin polyuretaanissa voidaan kuplan kokoa ja tiheyttä säätää. Mitä tiheämpää, sen suurempi puristuslujuus. Veneenvalmistuksessa rasituksenalaisissa paikoissa on käytetty polyuretaanitäytteitä jotka ovat kovempaa kuin puu.
Ilmoita asiaton viesti
Finnfoam on lämmöneriste josta ei tehdä ikkunoita. Ikkunat tehdään lasista.
Soyafoam on tulossa oleva polystyreenin korvaava biohajoava materiaali.
Ikkunoissa tuo 1/6 perustuu ilman eristävyyteen. Eristävyyttä voidaan parantaa umpiolaseilla joissa ilman tilalla on suurempimolekyylinen hitaammin liikkuva kaasu, vaikkapa typpi.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkasti ottaen myös lasi muodostaa jonkinmoisen eristeen.
Myös yksilasiset ikkunat toimivat eristeenä, tosin teho ei ole kummoinen.
Se mitä pidän tässä naurettavana tässä muovikammoisuudessa on se, että lopputulos on muovia, vaikka alettaisiin tehdä sitä muovia mistä lähtöaineesta tahansa.
Muovia voidaan valmistaa maidosta, oljesta, puusta, kivihiilestä, öljystä tms. ja lopputulos on muovia.
Jos halutaan tehdä huonoa muovia tehdään se bioahajoavaksi, helppo juttu. Biohajoavaksi voidaan muovi tehdä olipa lähtöaine mikä tahansa.
Ilmoita asiaton viesti
Minun näkemykseni on, että biohajoava muovi maatuu mullaksi muutamassa vuodessa. Maatuminen ei siis kestä vuosikymmeniä.
Onhan öljykin, kaikki öljy, biohajoavaa. Kun öljyn polttaa niin mitä on lopputulos?
Ilmoita asiaton viesti
Millä nopeudella maatuminen tapahtuu, riippuu kai eniten olosuhteista. Tropiikissa maatuminen tapahtuu nopeaan vaikka olisi kuinkakin pitkäketjuisesta ja vaikeasti hajoavasta muovista kysymys.
Jossain tunturijärvessä biohajoavakin muovi kestää vuosikymmeniä.
Siihen nähden että raakaöljy on muinaismetsätiivistettä, niin paljon älämölöä on pidetty sen hajoamattomuudesta. Öljy käy ravinnoksi monillekin öttiäisille, sienille, homeille ja bakteereille.
Ilmoita asiaton viesti
Onko kyseessä samanlainen villitys,kun muutamia kymmeniä vuosia sitten pursottamalla maakunnissa korjailtiin sahanpurun laskeutumisesta aiheutuneita lämpövuotoja. Aine ei täyttänyt syrjäyttämäänsä.
Sen jälkeen olikin vuorossa isompi remontti.
Ilmoita asiaton viesti
Noin kyllä tehtiin. Soyafoam on vastaava aine, kyllä – tulossa vasta, mutta tuskin sitä tuohon tarkoitukseen tullaan käyttämään, koska biohajoavana olisi paljon huonompi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuon PU vaahdon hankalin puoli on kovetteena käytettävä isosyanaatti. Muutenhan PU vaahto on nopea ja toimiva eriste esim. karmin ja seinän väliin ikkuna asennuksessa.
Isosyanaatille altistuminen kun saattaa aiheuttaa mm ssa astman. Hetkellinen altistuminen isosyanaatille ei ole välttämättä vaarallista, mutta isosyanaatit kasautuvat elimistöön. Altistunut reagoi ilmassa oleviin pieniinkiin isosyanaattipitoisuuksiin.
Pintakäsittely- ja eristystöissä käyttöturvatiedotteen ohjeistus suojautumisesta kannattaa lukea huolella ja ottaa vakavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Vihoviimeinen aines, väärinkäytettynä mädättää karmit 5 vuodessa, tukkii täysin elementtiraon tuuletukset, joka pysyy märkänä lähes koko rakennuksen elinkaaren ja tämä kokemuksesta, ei tarvi yhtään kaavaa mahdollisessa vastineessa 😄
Ilmoita asiaton viesti
Aivan kuin nimenomaisesti näistä ei kannattaisi laajasti tietää, eikä laajasti lisätä kulutusta, ja takertua riippuvuuksiin, vaikka olisivat käytännössä mitä tahansa.
Kun jotain hyvää löytyy, tai kehitetään, ja arvonantoa tulee, on se vasten yleistä etua.
Kun puhutaan vertaistoiminnasta, nostamisesta ja tiputtamisista, niin tätä tietysti tehdään, aktiivisesti.
Kun puhutaan yleisestä tasosta, niin se voi ottaa takkiin, huoletta, kuin oltaisiin Neukkulassa.
Yleistä sikaa voi pieksää huoletta. Ei koske ketään.
Ilmoita asiaton viesti