Olen ollut naisen kanssa
Kyllä – otsikko pitää paikkansa.
Olen ollut naisen kanssa monessakin paikassa, kuten:
– kirjaston lukusalin lattialla
– naisten vessassa
– siviilipoliisiauton takapenkillä
– poliisiauton (ns. maija) takatilassa
– putkassa
Naisten vessa ja maijan takatila liittyvät samaan tapaukseen, joka oli:
Eräs nuori nainen oli lukkiutunut WC-tilaan. Henkilökunta asiasta keskusteli, jonka minä kuulin. Kysyin heiltä, että voinko minä mennä puhumaan tuolle naiselle, naisten vessaan siis. He antoivat luvan. Olivat jo poliisinkin paikalle soittaneet.
Ei minun kovin pitkään tarvinnut tuon naisen kanssa keskustella kun onnistuin siinä missä ravintolan henkilökunta ei ollut onnistunut. Sain puhumalla naisen avaamaan oven, jonka jälkeen hän tuli kanssani istumaan ravintolan pöytään (tuolille) odottamaan poliiseja.
Kun poliisit tulivat niin ottivat hänet kiinni. Kysyin pääsisinkö samalla kyydillä kotiin. Hetken poliisit asiaa pohtivat kunnes päättivät: onnistuu. Menin sitten tuon naisen kanssa maijan takatilaan, pääsin poliisikyydillä kotiin.
Juu – en tuntenut kyseistä naisihmistä. Enkä tunne tänäkään päivänä.
Kai sentään olit putkassa naisen kanssa eri kopeissa?
Ilmoita asiaton viesti
Samassa kopissa olimme. Kahdestaan. Lallintalolla.
Ilmoita asiaton viesti
Jos toi hoituu puhumalla, onnittelut!
Ilmoita asiaton viesti
Se on totta, että kyllä poliisi kotiinkin kyyditsee.
Kaveri A soitti, että lähdetään hakemaan kaveri B, joka sammui kävelymatkalla pellolle.
Lainasi auton kaveri C:ltä, ja niin mentiin maalle hakemaan B:tä.
Pellolahan tuo makasi kuin raato.
Juuri kun auto pysähtyi, takana oli poliisiauton nokka.
Joku oli soittanut poliisille, että pellolla makaa kai kuollut mies.
Kaveri A:lle pilli huuleen, ja ylitti törkeän rattijuopumuksen lukemat.
”Kuollut” mies ponkaisi pystyyn, ja kysyi poliiseilta, miten pääsisi kotiin?
Poliisit kärräsivät ”kuolleen” miehen ja minut kaupunkiin ja kotiin.
Kotonaan istunut kaveri C sai hänkin haasteen käräjäoikeuteen rattijuopumuksen takia, mutta se haaste peruttiin.
Oli kuulemma ollut haaste kourassa huulet ja silmät aivan pyöreänä.
Ilmoita asiaton viesti
Poliisin kyydissä olen päässyt kaksi kertaa kotiin Vaasankadun opiskelukämppääni Helsingissä 70-luvun loppupuolella.
Yhden kerran käppäilin puolenyön jälkeen assalla kohti sporapysäkkiä Kaisaniemen- ja Mikonkadun kulman läheisyydessä jutellen satunnaisen neitokaisen kanssa, jolla oli sama suunta. Yhtäkkiä Kaivokatua myöten tuli kovalla vauhdilla vihreä Lada, joka kurvasi eteemme. Kuskin paikalta hyppäsi nahkarotsinen kaljupäinen korsto ja huusi minulle: ”Kaveri autoon heti!”. Vaistomainen reaktioni oli lähteä juokemaan karkuun kohti Kaisaniemenkatua ja se neitokainen lähti vastakkaiseen suuntaan.
No, se korsto sai minut kiinni ja hänen vieressään istunut toinen nahkarotsinen kaveri tuli avuksi. Toinen näytti taskustaan vetämäänsä kuvallista poliisikorttia ja määräsi minut mukaan autoon. He kysyivät olinko äsken ollut Makkaratalon edessä. Siellä oli kuulemma murtauduttu kultasepän liikkeeseen ja pois oli lähtenyt juoksemaan joku, jonka tuntomerkkeihin minä sovin.
Asia selvitettiin kun he juttelivat vähän aikaa kanssani ja soittivat vielä poliisilaitokselle, josta ilmoitettiin, ettei minusta ole mitään merkintää aiemmin. Pahoittelivat he kyllä sitten mm. sanoen: ”Taisit menettää ton kimman tällä kertaa.” Sanoin, ettei sillä niin väliä ja sitten he tarjoutuivat kuskaamaan minut kotiin.
Toisen kerran saimme kaverini kanssa päähämme yöllä sinne Vaasikselle kävellessämme, että alamme kysyä neuvoa satunnaisilta vastaantulijoilta saksaksi tyyliin: ”Wissen Sie wo ist die Vaasa-Strasse?” Vastaantulijoiden saksankielen taito vaihteli hurjasti, mutta eräs vanha spurgu yllättäen neuvoi ihan sujuvasti sammaltaen: ”Gehen Sie geradeaus und dann nach links …”
Hakaniemen torilla oli poliisin Mustamaija ja kysyimme kahdelta nuorehkolta poliisimieheltä myös saksaksi ohjetta. He pyörittelivät päätään ja kysyivät tankeroenglannilla puhummeko englantia. Vastasimme molemmat, että ”Nein, wir sprechen kein Englisch”. Siinä sitten hiukan raapivat päitään ja loppujen lopuksi päättivät, että otetaan kaverit kyytiin ja viedään perille. Niin siinä sitten naureskellen matkustimme Mustanmaijan takaosastossa ja kotiin meidät vietiin.
Ilmoita asiaton viesti
Et sentään eduskuntatalon puistossa.
Ilmoita asiaton viesti
”Et sentään eduskuntatalon puistossa”
Jossa vasemmistolaiset kävelivät kadun oikeaa reunaa
Niin kuinJope lauloi 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Omituisten tilanteiden mies, tosiaan! Tarvitaan lisää sankaruutta ja Vehmakangas -kirjoituksia. Muista kirjoittaa pian taas.
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta lienee merkittävä määrä lukijoista täysin eri mieltä.
Ilmoita asiaton viesti