Pitäisikö hoitokotikuolemat tutkia, kuten professori Tolvanen vaatii?
Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen on esittänyt, että hoitokodeissa koronaan kuolleiden vanhusten kuolemista pitäisi käynnistää rikostutkinta.
Ainakaan minä en ole täysin samaa mieltä. Jos vanhus on ollut lääkärin toteamana sairas, ja lääkäri on kuoleman todennut, mahdollisesti jopa tilanteessa jossa vanhus ei ole halunnut sairaalaan, niin miksi pitäisi epäillä rikosta.
Kiuruvedellä kuoli yksitoista vanhusta koronaan jonka sinne vei uusi asukas. Tuo uusi asukasko sitten laitettaisiin syytteeseen? Vai onko hän kuollut, ja jos niin miksi?
Ehkä kuitenkin syyllinen voisi olla huoltovarmuuskeskus? No ei sentään, vaan henkilö joka kussakin laitoksessa on hankkinut liian vähän suojaimia, tai henkilö joka on niiden käytön kieltänyt?
Syyllisiä kuolemantuottamuksiin lienee helppo löytää. Entä jos epidemia pahenee eikä hengityskoneita riitä kaikille tarvitseville – kuka niistä kuolemista on vastuussa?
”Jos vanhus on ollut lääkärin toteamana sairas, ja lääkäri on kuoleman todennut, mahdollisesti jopa tilanteessa jossa vanhus ei ole halunnut sairaalaan, niin miksi pitäisi epäillä rikosta”
Mutta jos vanhus on halunnut sairaalaan.
O tempora, o mores.
Ilmoita asiaton viesti
Se tietysti muuttaa tilanteen. Jos noin olisi niin pitäisi selvittää, että miksi ei ole toimitettu sairaalaan.
Tuon selvittäminen taas on vaikeaa, etenkin jos kyseessä on muistisairas, mahdollisesti vielä ilman lähiomaisia.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhanivehmaskangas/koronaa-sairastavat-dementikot-ovat-ongelma/
Ilmoita asiaton viesti
Niin.
”Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen on esittänyt, että hoitokodeissa koronaan kuolleiden vanhusten kuolemista pitäisi käynnistää rikostutkinta.”
Ilmoita asiaton viesti
Ei se ole mikään peruste sinänsä lähettää sairaalaan että potilas sitä itse toivoo – siellähän se vasta tarttuukin, kun useimmilla hoitajilla ei ole ollut käytössä maskia tms.
Ilmoita asiaton viesti
Missä nyt on se ”absoluuttinen ihmisarvo”.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se voi olla mikään ihmisarvon mitta että pääsee sairaalaan, jos haluaa? Mitäs sitten tehdään, kun sängyt ovat loppuneet, ja halukkaita jäljellä? Joka päivä Suomessa priorisoidaan hoidosta hyöytymisen periaatteen mukaan. Ei potilasoikeuslakikaan velvoita antamaan parasta mahdollista hoitoa, vaan resurssien mahdollistamaa hoitoa. Lääkärin velvollisuus on tehdä objektiivinen arvio, koska eihän sairaalta itseltään sitä voida vaatia. Meillä käytäntö on kuitenkin sangen löysä verrattuna esim. amerikkalaiseen hoitoon, jota vakuutusyhtiöt koko ajan vahtivat.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta kun sairaalapaikkoja on ollut vapaana.
Ilmoita asiaton viesti
Viranomaiset eivät ohjeistaneet tekemään koronaviruksen osoitusta herkästi, joten lievien tapausten toteaminen oli mahdotonta. Toisaalta taas koronan levittäminen esim. terveyskeskuksiin olisi ollut vastuutonta, jos oireet olivat lievät – en tiedä, kuinka hyvin julkisella puolella nk. kohortointi pääkaupunkiseudun ulkopuolella käytännössä toimi. Henkilökuntaakaan ei ohjeiden mukaan saanut testata vain varmuuden vuoksi, ilman mitään oireita. Jos ruumiinavausta ei ole tehty, niin eihän mitenkään voida osoittaa kenenkään kuolleen juuri koronaan. Ketään ei voida syyttää mistään.
Ilmoita asiaton viesti
Tottakai voidaan syyttää. Ainakin jos potilas on kuollut, koska ei ole saanut resurssien mahdollistamaa hoitoa.
Tilanne tottakai on toinen jos potilas ei ei ole hoitoa halunnut, eikä suostunut sitä vastaanottamaan.
Syyttää siis voidaan. Tuomitseminen on toinen juttu. Pitäisikö siis tutkia?
Ilmoita asiaton viesti
Toki voidaan tutkia ovatko hoitolaitokset toimineet stm antamien ohjeiden ja määräysten mukaan.
Käsittääkseni stm on hiukka hukassa noitten koronan aikaisten hoitosuositusten kanssa
Ilmoita asiaton viesti
Ja tuomitakin toki voidaan. Joka vuosi Suomessa annetaan myös virheellisiä tuomioita. Miksei sitten myös koronaan liittyen, sakkoja! 😉
Ilmoita asiaton viesti
Katsoin erästä kuolintodistusta (2013, 88 vuotiaana kuollut) ja tähän on kirjattu:
8.Kuolemansyyt
8a: Alahengitysteiden infektio
8b: Lewyn kappale-tauti (oma selvennys: lievempi kuin Alzheimerin tauti)
8.2 Muut kuolemaan myötävaikuttaneet merkittävät sairaudet…
-sepelvaltimotauti
-lonkan murtuma
On ollut sydäninfarkti. Muistin heikkoutta, kaatuilua, matalat verensokerit, sekavuuta, näköharhoja lämpöilyä, limaista yskää.
Josko henkilö olisi saanut vielä koronatartunnan hoitokodissa (kuolinpaikassaan), niin olisiko välitön kuolinsyy voinut olla korona tai ainoastaan korona kirjattu muihin kuolemaan vaikuttaneisiin seikoihin (8.2). Siis olisiko pitänyt tehdä ruuminavaus jotta kuolemaan johtaneista syistä olisi korona voitu erotella lopulliseksi kuolinsyyksi.
Ilmoita asiaton viesti
Nämä Tolvasen ulostulot ovat käytännöstä vieraantuneen professorin möläytyksiä. ”Varmuuden vuoksi pitäisi tutkia vaikkei rikosta olisikaan”. Voi hyvänen aika.
Ilmoita asiaton viesti