Olen ollut katkolla kerran. Oliko siitä hyötyä?

Jos oli niin mitä hyötyä ja kenelle?

Joskus nuorena miehenä ryyppäsin erään kerran (yhden ainoan kerran) kaksi viikkoa putkeen. Ensimmäisen viikon jälkeen minulle alettiin päivittäin  töistä soittelemaan: ”kai jo huomenna tulet töihin?” Aina tottakai lupasin, mutta ensimmäisen lupauksen jälkeen meni viikko…

Se oli ihan kiva työpaikka. Parhaimmillaan sain palkkaa 250 markkaa per tunti (1990 luvun lopulla). Peruspalkkani tuolloin oli hivenen päälle 40mk/tunti.

Tuo yhtiö meni sitten konkurssiin. Minutkin tuolloin irtisanottiin. Sain korvauksia 25.000.

PORI 1995

Sonjalle kiitos(?) olin juonut 0.5 litraa viinaa illan mittaan ja menin päivystykseen. Lääkäri tuumasi, että minun pitää mennä katkolle. Niin sitten tein. MENIN KATKOLLE lääkärin lähetteellä, koska olin juonut illan mittaan 0,5 litraa kirkasta viinaa. Minkäänlainen putki ei ollut päällä. Muutaman edellisen viikon, kuten edellisen päivänkin, olin ollut ns. vesiselvä.
– aivan: KATKOLLE MENIN seuraavana päivänä (v.2015), omalla autollani. Tuolloin minulla vielä sellainenkin oli. Nyt on polkupyörä – ihan uusi! (on minulla yhä ajokortti. Voimassa 2033 saakka ABEC).

MINULLE SATTUU…

…sekä tapahtuu. No joo – varsin mielenkiintoinen oli tuo neljän päivän reissuni katkolla. Se johti moitteisiin katkon sääntöjä kohtaan. Säännöt olivat monin osin laittomia. Ne ovat sitä yhä!

Laillisuusvalvonnalle helpointa on todeta: ********* [ei sitä voi kertoa?]!!!!! ************

Itse ymmärrän hyvin sen, että henkilö joka toistuvasti on katkon asiakas ei halua kohtelustaan kannella – miksi pelätä?

Pitääkö minun nyt tehdä mitä?

Mutku…?