Rikokset, joista ei rangaista (Iltalehti 15.7.)
Suomi on ”oikeusvaltio”! Voisiko Suomi olla oikeusvaltio?
Suomessa on tiettyjä rikoksia joista ei tekijöitä rangaista.
Syitä siihen, että rikollista ei rangaista, on käytännössä kaksi (2):
- Rikoksesta tehdään kantelu jonka tutkii laillisuusvalvontaviranomainen (oikeusgansteri tai oikeusapinamies)
- Rikoksen tekijä on julkishallinnon työntekijä, luottamushenkilö, viranhaltija, tai virkamies
Edellä mainituissa ryhmissä rikoksista ei tuomita tuomioistumissa vaikka rikottaisiin perus- tai ihmisoikeuksia.
Yllä päätös esitutkinnan rajoittamisesta. Syyttäjä päätti tutkinnanjohtajan esityksestä, viiden julkishallinnon palveluksessa olevan kohdalla, että varsinaista esitutkintaa ei suoriteta. Oli tehty esiselvitys jonka mukaan kaikki viisi olivat myöntäneet syyllistyneensä väitettyyn tekoon (=rikokseen).
Syyttäjä kuitenkin päätti, että varsinaista esitutkintaa ei tehdä koska todennäköinen seuraus tekijöille olisi sakkorangaistus.
OIKEUSASIAMIES JA OIKEUSKANSLERI
Laillisuusvalvojat tutkivat joka vuosi tuhansia juttuja. Yksi syy siihen on, että ihmiset kuvittelevat sitä kautta saavansa oikeutta jos virhe, lainvastaisuus, todetaan. Kuitenkin lähtökohta laillisuusvalvonnassa on, että jopa perusoikeuksia loukkaavista rikoksista annetaan korkeintaan huomautus. Vain pari rikosta vuodessa johtaa todellisiin seuraamuksiin, eli oikeuskäsittelyyn ja tuomioon.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan siis lasten perusoikeutta, liikkumisvapautta, oli loukattu. Mitä siitä seurasi?
Seurasi jotain hyvää: oikeusasiamies vaatii, että lakia ei jatkossa rikota. Erinomaista, hyvä kun vaatii. Mitähän samainen henkilö vaatisi tehtäväksi, jos vastaava kohtelu kohdistuisi häneen tai hänen lapsiinsa – onko hänellä lapsia, entä järkeä?
Pitäisikö tehdä kansalaisaloite, jossa vaadittaisiin, että tavallisia kansalaisia ei asetettaisi syytteeseen, jollei rikoksesta vaadittaisi vankeutta. Sen jälkeen tavallinen kansalainen olisi samanlaisessa asemassa julkishallinnon rikollisen kanssa.
Iltalehti kertoo tänään mm.: ”Apulaisoikeusasiamies Sakslin pitää koulukodin liikkumisvapautta rajoittavia sääntöjä lakiin perustumattomina.
Hänen mukaansa on erityisen huolestuttavaa, että käytäntöä on jatkettu vaikka useat viranomaiset ovat toistuvasti ilmoittaneet, että lainvastaiseksi todetuista käytännöistä olisi luovuttava.”
Ja pitkään jatkuneista lapsiin kohdistuneista perusoikeusrikoksista seurasi siis nyt…
Ilmoita asiaton viesti
Pakko kommentoida
Mitähän porukkaa koulukotiin yleensä sijoitetaan?
Koulukotiin nuori sijoitetaan usein siksi, ettei häntä voida tuomita teoistaan vankeuteen. Eli kyseessä on pääsäätöisesti nuori, joka on moniongelmainen, väkivaltainen tai muutoin haluton sopeutumaan yhteiskunnan normeihin.
Se ei poista heidän ihmisoikeuksiaan, mutta monissa tapauksissa niitä on lähestulkoon pakko rajoittaa, jotta koulukoti kykenee hoitamaan sen tehtävän, jota varten se on perustettu.
Koulukoti ei ole vankeinhoitolaitos, mutta täytyyhän heillä olla joitain keinoja estää nuorta jatkamasta itse- tai muille tuhoista elämäntyyliä.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko siis sitä mieltä, että jos lainmukaiset keinot eivät tuota toivottua tulosta niin ainakin koulukotilapsiin saa kohdistaa lainvastaisia toimia?
Kun kasvatuslaitoksen henkilökunta rikkoo useista toistuvista kielloista huolimatta lakia, ilman mitään seuraamuksia, paitsi tuo ”soo soo!”, niin mitä nuo laitokseen sijoitetut lapset siitä oppivat?
Ilmoita asiaton viesti
Onhan tämä käsittämätöntä touhua. Lakeja on muutettava, jollei niitä pystytä noudattamaan käytännössä. Pielessä olevia pykäliä pitää pystyä muuttamaan lennosta eikä kuukausien tai vuosien prosessin jälkeen. Nyt kaikki on liian hidasta byrokraattien leppoisan elämän vaatimuksesta.
Onkin hyvä ajatus, että voin tehdä jotain laitonta, koska oli pakottava tarve siihen. Sitten jätetään juttu siihen.
Ilmoita asiaton viesti