Roju
Nyt kyse ei ole juomasta. Vaan Oulussa myynnissä olevasta suojellusta siilosta joka on käyttökiellossa!
Roju otsikossa tarkoittaakin siis romua, käyttökelvotonta tavaraa. Itse asiassa haluan kyseenalaistaa vanhan säilyttämisen.
Suomessa on hienoja vanhoja paikkoja, kuten Vanha-Rauma.
Oulussa on nyt myynnissä arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema siilorakennus. Rakennus on käyttökiellossa ja korjauskustannuksiksi on arvioitu noin 1.500.000 euroa. Aivan! 1½ miljoonaa euroa!
KALEVA 26.5.2020: ”Siilolle on tehty vuonna 2010 Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston lopputyö. Viime vuonna valmistui kuntotutkimus, jonka mukaan kattava korjaus maksaa vähintään 1,5 miljoonaa euroa.”
Tuo siilorakennus on myynnistä, kuinkas muuten, nykyisin niin suositussa nettihuutokaupassa. Joku rahamies(?) on siitä tällä hetkellä tarjonnut 6001€. Huutokauppa päättyy Perjantai 21.08.2020 18:00, tai 3 min viimeisen tarjouksen jälkeen.
HUOMIO! Sinäkin siis ehdit vielä tarjota siilosta hyvän hinnan.
Aikoinaan Porissa myytiin bingohallia niin ikään huutokaupalla. Voittanut tarjous oli huimat 500 euroa. Eteen tuli kuitenkin merkittävä ongelma: huutaja ei saanutkaan järjestettyä rahoitusta noin suurelle summalle.
MIKSI VANHAA ROJUA PITÄÄ SÄILYTTÄÄ?
Meitä ihmisiä on monenlaisia. Osa meistä on ihmeellisiä. Toiset näkevät kaikessa vanhassa jotain säilyttämisen arvoista. Joskus tulevaisuudessa sillä voi olla käyttöä. Ihmeelliset ihmiset säilyttävät rojua pihoillaan, kuten Jorma Kivistö tai eräs rovaniemeläinen yritys. Lehtien toimituskulttuureissa on eroja. Siinä missä toinen julkaisee yksityishenkilön nimen, toinen ei kerro edes yrityksen nimeä. En epäile, etteikö Kivistö nauttisi saamastaan julkisuudesta.
Olisiko kuitenkin yksi mahdollisuus, mm. tuon siilon osalta, että se purettaisiin. Vaikka kyllä kai siilon purkamisesta museoviraston säilyttäjäammattilaisten mielestä purkaminen aiheuttaisi jälkipolville pahaa mieltä, joillekin jopa trauman.
Eikö nykyaikana olisi mahdollisuus ”säilyttää” tuollaisia kohteita, kuten monia muitakin, virtuaalitodellisuudessa?
VIIKON VINKKI
Lopetetaan turhanpäiväinen käyttökelvottomien kohteiden säilyttäminen, niiden rahaa vievä kunnostaminen. Käytetään nuokin rahat hyvinvoinnin parantamiseen.
LOPUKSI KYSYMYS
Kenelle ihan oikeasti on hyötyä, ja minkälaista, siitä että vanhoja rakennuksia, kuten nyt tuota siiloa, ei saa purkaa?
Kun se on historiallisen kansallissankarin suunnittelema. Kirkon tuosta saisi, jos sisätilat saa laittaa uusiksi. Vaan saako?
Ilmoita asiaton viesti
Älä suotta huolestu.
Kun korjauskustannuksiksi on arvioitu 1,5 milj. niin normaalin projektitoiminnan mukaan todelliset tulevat olemaan yli 4,5 milj.
Rahaa tähän löytyy kyllä jos ei Oulu yksin niin valtiovalta ilman muuta.
Siispä ei mitään hätää, Alvar Aallon monumentti sinne tulee, Toppilan entiseen satamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Halvin ratkaisu saattaisi olla rakentaa verkkoaita tontin ympärille ja istuttaa köynnöskasveja seinustalle? Vaan ei minulla ole enää tuohon varaa, kun hinta on karannut noin korkeaksi.
Sitten tulee mieleen uusiokäyttömahdollisuus, joka ei saisi muuttaa rakennuksen ulkoasua. Eipä taida monta mahdollisuutta löytyä, kun kirkkojakin taitaa olla liikaa? Joku kultturelli-Elli voisi siihen saada taulukaupan tai museon, jos verokarhu kaivaisi kuvettaan ja lahjoittaisi rahaa?
Ilmoita asiaton viesti
Yksi kustannuksia nyt ja jatkossa aiheuttava seikka on betonin rapautuminen.
Tulevaisuudessa voidaan onneksi rakentamiseen käyttää itsekorjautuvaa betonia: https://areena.yle.fi/1-4168878?autoplay=true
Saksankielen taitoisille kysymys: onko hintaväite (kaksinkertainen) suomennettu oikein?
Ilmoita asiaton viesti
Oma saksani ei ole erityisen hyvää, mutta selostuksessa mainittu ”viisikymmentä prosenttia” on todellakin suomennettu väärin.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä juuri tarkoitin.
Ilmoita asiaton viesti
kolmiulotteisella laserin skannauksella voidaan säilyttää tuo rakennus, jonka jälkeen se voidaan hävittää ja rakentaa joku uusi rakennus.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse on oman aikansa käyttörakennuksesta, johon arkkitehti on laatinut piirustukset. Vähän minua ihmetyttää, ettei noiden piirusten säilyttämisestä puhuta mitään. Ehkä ovat tallessa, ehkä ei, mutta ei niitä yleisölle mainosteta.
Digitoitu virtuaalirakennus olisi nykyaikaa. Jos piirustukset olisivat tallessa, se voitaisiin varmaankin rakentaa niiden pohjalta, mutta tuo esitetty skannaus toimisi yhtä hyvin, oletan.
Aikoinaan yksi Jyväskylän yliopiston vahtimestari totesi, että kaikki Alvarin suunnittelemat katot vuotavat yliopistolla. Tuossa rakennuksessa ei ehkä ole tätä vaivaa.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän tuosta pytingistä ole mihinkään muuhun käyttöön, kuin siihen mihin se on aikoinaan tarkoitettu. Muistomerkiksi se on aivan liian kallis ja yhdistys yms. toimintaan aivan turhan suuri.
Ilmoita asiaton viesti
Tottakai siitä on moneen muuhunkin käyttöön. Ainakin museoviraston ammattilaisten mielestä. Muutamia miljoonia kun siihen hassataan, niin a vot…
Ilmoita asiaton viesti