”Takaisinveto”. Koronahoitajille (naispuolisille) vaarallisen työn lisää! Sukupuoli, äidinkieli ja ikä vaikuttimina

KORONA – ÄIDINKIELI – KUOLLEISUUS – RISKIT – naiset

Kirjoitin eilen äidinkielen merkityksestä sairastavuuteen ja tapaturmariskiin, sekä kuolleisuuteen.

Tämän tekstin kirjoittamista aloin pohtia jo eilen. Tapani mukaan kirjoitin aiheen ylös paperille:

Minut sai asiaa pohtimaan blogisti Toimi Kankaanniemen ehdotus: Vaarallisen työn lisä hoitajille.
Blogisti Pekka toivonen kommentoi Toimin ajatusta todeten mm.: ”Hoitajien ja lääkärien työ on aina vaarallista ja oman sairastumisen uhalla tapahtuvaa.” ja häntä komppasi blogisti Janne Kejo.

Blogikirjoituksessani pohdin voisiko Toimi Kankaanniemen ehdotuksesta vetää myös sellaisen johtopäätöksen, että ruotsia äidinkielenään puhuvien palkkojen pitäisi olla suomenkielisten palkkoja matalampia, koska työ kuin työ on suomenkielisille vaarallisempaa. Kirjoitustani kommentoi Ion Mittler seuraavasti: ”Sehän on vain hyvä asia, ja kotiin päin kaikille muille, jos ruotsinkieliset pysyvät kauemmin työelämässä, tienaamassa rahaa ja maksamassa veroja.” Hyvä näkemys!

Kuinka ollakaan niin viime yönä oli blogisti Petri O. Kiiski julkaissut mielenkiintoista tietoa: Covid-19 kuolleisuudesta: ikäriski. Suosittelen lukemaan tuonkin blogikirjoituksen. Lainaan siitä pikkaisen:
”6. Johtopäätelmiä

Valtaosa koronatartunnoista on löytynyt työikäisestä vëstöstä em maissa, mutta tautiin kuolleista ylivoimainen enemmistö on eläkeikäisiä. Kuolleisuusriski alkaa kasvaa viiden kuudenkymmenen vuoden paikkeilla. Näistä tilastoista ei toki käy ilmi, miten suurella osalla keski-ikäisistä työvoimaan kuuluvista oli jokin kuolleisuusriskiä nostava perustauti.”

Palkkauksen vääristymä?

Tyypillisesti, alalla kuin alalla, suurempaa palkkaa saavat ne, jotka ovat olleet pisimpään töissä samalla työnantajalla. Työnantajat ikään kuin maksavat työntekijälle vuosien varrella kertyneestä tiedosta (TES). Tuleeko tuo muuttumaan kun nykyisin ammattiakin vaihdetaan usein?

Varmaa on, että monelle alalle tulee jatkuvasti uutta tekniikkaa. Lienee niin, että uusi tekniikka, uudet näkemykset, ovat sitä helpommin opittavissa mitä nuorempi henkilö niitä opiskelee. Iäkkäämpien ”ei enää tarvitse”, motivaatio on vähäisempi. Eikä vanhempana enää kyky oppiakaan ole yhtä hyvä. Ikä tuo toki tullessaan myös paljon hyvää.

Kun nyt korona-kriisin yhteydessä edellä esittämiini seikkoihin yhdistetään tiedot Petri O. Kiiskin blogista todeten, että on todennäköistä, että hoitohenkilökunnasta iäkkäämmät sairastuvat vakavammin, ja sitä myötä ovat töistäkin poissa pidempään, niin olisiko oikein, jos tuon perusteella nuoremmat hoitajat saisivat parempaa palkkaa – ehkä koronahoitoon pitäisi palkata vain nuorempia.

Kun koronahoitajat olisivat nuoria, motivoituneita, hyvinpalkattuja (tottakai naisia) niin se voisi tarkoittaa, että koronakuolemia tulisi Suomessa vähemmän. Miksi hoitajien pitäisi olla naisia? Se selviää seuraavasta blogista: Pasi Vuokko; Miehille kuolema, naisille tasa-arvo, joka ilmentää sitä, että miesten riski sairastua ja kuolla koronaan on merkittävästi naisia suurempi. Siksi olisikin järkevää, että koronapotilaiden hoitajat olisivat vain naisia (tartuntariski kun kuitenkin on aina).

”koronahoitoon pitäisi palkata vain nuorempia.” Aivan, ketkä ovat niitä ’nuorempia’? 20-40 vuotiaatko?

Anonyymi PALAUTE, klik!