Yhteiskunnan vastuuta henkirikoksista pitää lisätä. Tekijän vastuuta osin vähentää
Korona-epidemian yksi lieveilmiö on,
että henkirikosten määrä on noussut merkittävästi.
Aihetta käsiteltiin YLEn uutisissa eilen (17.6.2020). Netissäkin on aiheesta JUTTU.
”Turussa tehdään henkirikoksia seitsemänneksi ja Porissa yhdeksänneksi eniten Suomessa.
Laitila on Varsinais-Suomen väkivaltaisin kunta. Satakunnassa kärkisijaa pitää Siikainen”
”Kun henkirikosten määrä suhteutetaan väkilukuun niin Lapissa niitä tapahtuu paljon.”
”Yksi mikä selittää m yös näitä Lapin henkirikoslukuja on, että siellä ensihoito ei pääse niin nopeasti paikalle kuin vaikka kaupungeissa. Eli jos ensihoidon saapumiseen menee yli tunti niin ihminen on siinä vaiheessa jo kuollut kun jossain toisessa paikassa ihminen olisi voitu pelastaa”
YHTEISKUNNAN VASTUU?
Kuten Ylen Aamussa asiantuntija totesi niin yksi syy siihen, että Lapissa tehdään henkirikoksia suhteessa merkittävästi enemmän kuin vaikkapa Helsingissä on se, että Helsingissä apu ehtii paikalle nopeasti. Lapissa uhri ehtii usien apua odottaessa kuolla.
Lappilainen puukottaja saa siis herkemmin tuomion henkirikoksesta. Samassa tilanteessa helsinkiläinen saa tuomion vain henkirikoksen yrityksestä. Väitän, että kun Lapissa uhri kuolee niin vastaavat vammat uhrille tuottanut helsinkiläinen saatetaan tuomita törkeästä pahoinpitelystä. On siis HYVÄ asua Helsingissä?
Pitäisikö rikostuomioissa ottaa huomioon se, että yhteiskunta ei palvele syrjäseutujen rikollisia ja heidän uhrejaan yhtä hyvin?
KORVAUKSET
Kun siis helsinkiläinen tuomitaan törkeästä pahoinpitelystä ehdolliseen, niin lappalainen istuu tuomion taposta ja maksaa kovemmat korvaukset. Pitäisikö valtion osallistua ainakin korvausten maksamiseen? Tarkoitan, että jos uhrin kuoleman voitaisiin todeta jossain määrin johtuneen siitä, että avun tulo kesti niin kauan niin korvaukset jakaantuisivat maksettaviksi tekijän ja valtion kesken?
Helsingissä olisi siis voinut olla kyseessä törkeä pahoinpitely. Korvaukset uhrille X euroa. Lappalaisen uhri kuoli, joten korvaukset omaisille 3X euroa. Eikö olisi oikein ja kohtuullista, että tekijä maksaisi yhden X:n ja valtio kaksi X:ää?
TUOMIO
Pitäisikö myös tuomiossa ottaa huomioon, että: entä jos? Siis jos henkirikos olisikin tehty Helsingissä, eikä se siksi olisikaan toteutunut vaan jäänyt törkeäksi pahoinpitelyksi?
Anonyymi PALAUTE: Klik!
Seuraava blogikirjoitukseni: Verotuksen tulevaisuus, julkaisu tänään 22:22
Vapaavuorossa iltapäivällä: ”pörriäiset”…?
Mitä? Eikö rikostilastoista voikaan katsoa vaan yli-ja aliedustuksia jotta voidaan demonisoida jokin ihmisryhmä?
Eikö meidän päinvastoin pitäisi kieltää MAALTAMUUTTO? Helsinkiin ei tuoda noita korkeamman rikostilastoyliedustuksen ihmisiä. Kyllähän heidät tunnetaan. (Pirkka Pekka Peteliuksen sketsistä.)
Onko viimeisen 20 vuoden poliittinen keskustelu ollut vain yksi suuri erehdys?
Ilmoita asiaton viesti
Eikö tuohon olisi helppo vaikuttaa maksamalla sijoittajille…
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhanivehmaskangas/omaisuuden-kartuttaminen-sosiaalisilla-tulonsiirroilla/
Ilmoita asiaton viesti
Joo, minun ei olisi soveliasta vinoilla tärkeistä asioista.
Mutta hyviä pointteja. Tärkeintä on kuitenkin varmistaa, että maaltamuuttaja ei vie minun töitä ja naisia. Sillä joko (1) maaltamuuttaja tekee töitä ja vie paikallisilta työpaikan tai (2) ei tee töitä ja loisii.
Ilmoita asiaton viesti
Miten kukin vinoilun ymmärtää.
Mutta Donneria lainatakseni: keskustelu kannattaa aina.
Ilmoita asiaton viesti
Onko tuosta Lapin henkirikosten määrästä tietoa, kuinka monessa osallisena on ei – lappilainen?
Samalla pieni oikaisu. Vain hyvin pieni osa Lapin asukkaista on lappalaisia. Muutama tuhat. (lienee vain lyöntivirhe?)
Ilmoita asiaton viesti
Olet moraali-filosofisesti ihan järkevillä jäljillä, vaikka lainsäädäntö ei juuri perustukaan tuollaiseen ajatteluun.
Jos hyväksytään moraali-filosofisesti, että ihminen on vastuussa aikomuksistaan, ja loput ovat tahatonta vahinkoa, minkä tahansa rikoksen yritys pitäisi rangaista samoin kuin onnistunut rikos.
Väännetään asia rautalangasta vaikka rattijuopumuksen kautta. Rattijuopumus on aikomus, jolle asetetaan joku rangaistus, joka on aina sama. Samoin ylinopeus. Samoin liikenneturvallisuuden vaarantaminen. Jos joku kuolee, se ei korota rangaistusta, paitsi jos asiaan liittyy ylimääräistä aikomusta ajaa jonkun yli.
Ihminen tuomittaisiin aikomusten perusteella, ei käytännön seuraamusten perusteella, seuraamuksiin liittyy aina tuuria, hyvää tai huonoa.
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän se menee nykyäänkin tapauksesta tai oikeastaan tekijästä riippuen.
Joissain tapauksissa vapautetaan kun ei voida toteen näyttää että tekijällä oli aikomus.
Floydin tapauksessa taas oli ilmiselvää että poliisilla ei ollut aikomusta tappaa. Mutta sillä ei todennäköisesti ole mitään merkitystä.
Ilmoita asiaton viesti